Saarikauden päättäjäiset
Täydennä ja muokkaa tätä
Saarikauden päättäjäisiä vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna. Vaasalaiset hakeutuvat tällöin vesille ja mökeilleen ja juhlaan kuuluvat myös ilotulitteet. Purjehtijoille ilotulitteet eivät ole niinkään tärkeitä, vaan ennemminkin keskitytään viimeisen virallisen kesäkuukauden purjehdukseen ja vesillä oloon. S/y Fiia
Huvilakauden päättäjäiset (Saari Huvilakauden päättäjäiset, Saaren lopettajaiset, Huvilan lopettajaiset) on Vaasan seudulla pidetty suuri juhla. Juhlaa vietetään kesämökeillä "huvilakauden" päättymisen vuoksi elokuun viimeisenä viikonloppuna. "Huviloiksi" kutsutaan vaatimattomiakin kesämökkejä Etelä-Pohjanmaan rannikolla, Vaasan seudulla (Pohjanmaan maakuntaliiton alue).
Huvilakauden päättäjäisissä poltetaan kokkoja ja käytetään ilotulitteita. Pimeän tultua lauantaina on Vaasan saariston (Unescon Maailmaperintöalue) tuhansilla kesäasunnoilla karnevaalitunnelma tulineen, raketteineen.
Suuri osa vaasalaisista on juhlan aikana huviloillaan tai toisten vieraana. Rapuillalliset snapsilauluineen kuuluvat usein Huvilakauden päättäjäisiin. Vaasan saaristossa ja rannikolla on yli 15000 kesäasuntoa.
Juhlaa on vietetty 1800-luvun puolivälistä. Perheen isä vei koulujen päätyttyä äidin ja lapset veneellä saaressa sijainneelle kesäasunnolle, huvilalle. Perheenisä kävi täydentämässä vesi- ja ruokavarastoja viikonloppuisin.
Koulujen ennen alkaessa vasta syyskuussa väki kotiutui huvilalta kaupunkiin elokuun viimeisenä viikonloppuna. Siksi "huvilakauden päättäjäiset", "saaren/saarikauden lopettajaiset" on elokuun viimeisenä viikonloppuna. Juhlaviikonloppu määräytyy lauantain mukaan. Jos perjantai on elokuun viimeinen päivä, on juhla edellisenä viikonloppuna.
Huvilakauden päättäjäisiä vietetään Vaasan seudulla nimenomaan huviloilla. Kokkolassa samanaikaisesti vietettävät "Venetsialaiset" on enemmän kaupunkijuhla.
Huvilakauden päättäjäiset arvostetaan Vaasan seudulla juhlana yhtä tärkeäksi kuin juhannus. Juhla on levinnyt myös saariston ja Etelä-Pohjanmaan (Pohjanmaan liiton alue) rannikon ruotsinkielisen alkuperäisväestön pariin vaikka se alun perin olikin vain kaupunkilaisten kesäasunnoillaan pitämä juhla.
Wikipedia/Tapio Osala