Nuhteettomuuden totalitarismista

Nuhteettomuuden totalitarismista

Tistaina 23.6.98 Pohjalaisen toimittaja Jouko Miettusen haastateltavana. Kysyi mm. olenko tietoisesti valinnut epäonnistujia kirjaani nimeltä "Vaasalaisia vuosituhannen vaihteessa." Kysyin tarkoittiko hän mahdollisesti Fritz Jakobssonia, Yrjö Halmesmäkeä, Hannu Hellmania, Raimo Horttanaa vai Raila Koskea?

- Tarkoitin lähinnä Jussi Hietikkoa, hän vastasi.

Kysyin, missä katsannossa JH oli epäonnistuja. Miettunen ei vastannut. Seuraavana päivänä Radio Vaasassa Hippi Hovin jututettavana. Kysyi mm. miksi olen ottanut kirjaani kaksi roistoa. Kysyin keitä? Hän tarkoitti.

- Petri Ilolaa ja Sulevi Erikssonia.

Vastasin, että Ilola oli maksanut velkansa ja tekee suurimman osan töistään Vaasan kaupungille, joka vaatii nuhteettomuutta alihankkijoiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan - ellei kysymyksessä ole Ranta-Rock.

Keskusrikospoliisi ja käräjäoikeus puhdistivat väärien kruunujen levittämisestä epäillyn Erikssonin maineen.

- Joo, joo, sanoi Hovi. - Mutta heistä puhutaan, että he ovat roistoja. Tämä oli siis toimittaja Hovin mielestä riittävä syy siihen, miksi minun ei olisi pitänyt herroja kirjaan hyväksyä.

Toimittaja Hovi ei tiennyt/muistanut, että olen entinen roisto itsekin. Parikymppisenä toljailin jatkuvasti humalassa ja varastin kavereitteni kanssa lakritsia ja vihreätä norttia kaupoista saadakseni ne myydyksi ja ostetuksi rahoilla viinaa.

Kysymyksessä on perisuomalainen sokeus: suuria talousrikollisia ei tunnisteta, joten vartioidaan mitättömiin rikkeisiin sortuvia. Ennustan, että tuollainen tulee pahenemaan jatkossa.

Suurimpia rikollisia ovat Suomessa aina olleet velalliset. Ihmisoikeudet eivät kuulu sille, jolta luottokelpoisuus on viety. Esimerkiksi minä, suuri kasinotalousrikollinen, en pääsisi kirjakerhon jäseneksi, koska on olemassa mahdollisuus, että en maksaisi minulle lähetettyjä kirjoja.

Tampereella keskusrikospoliisin edustaja sanoi maaliskuussa 1999 tamperelaiselle pienteollisuusmiehelle, että hänen ei ehkä olisi hyvä näyttäytyä Veikko Luoteen seurassa, koska tällä on yhteyksiä rikollisiin.

Myös Ojaharju tuntee epäilyttäviä naamoja. Tähän teollisuusmies vastasi, että eikös kirjailijan pidäkin tuntea yhteiskunnan kaikkien kerrostumien edustajia, Ojaharju tuntee ihmisiä Pekka Erkkilästä oikeuskansleri Paavo Nikulaan. Onhan se niinkin, oli poliisi vastannut.