Suomen vapaudenpatsas

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Vapaudenpatsas
'

Suomen vapaudenpatsas Sijainti: Kauppatorilla Tekijä: Yrjö Liipola Paljastettu: 9.7.1938 (Tilaisuudessa mukana mm. Kyösti Kallio ja Mannerheim)

1. Suomen vapaudenpatsas 4. Kauppatorilla Hovioikeudenpuistikon päässä. 5. Kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola ( 1881.1971 ). Savimallin muovailutyössä avustajina mm vaasalainen taiteilija Lauri Hyppönen ja kuvanveistäjä Jussi Vikainen Turusta. 6. Jalustassa olevan leijonan mallin teki Yrjö Liipolan suostumuksella eläinveistäjänä tunnettu kuvanveistäjä Jussi Mäntynen ( 1886-1978 ), joka kuului patsaskilpailun tuomaristoon. 7. Pronssinvalu M. Virtasen valimo, Helsinki. Jalusta mustaa graniittia, hakattu valmiiksi Räntämäen louhoksella Turun lähellä. Jalustaan kuuluvat leijona ja viisi korkokuvaa tehtiin tmi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla, Vinkkilän aseman lähellä. Pronssiveistoksen korkeus on 6 m, paino 36 tonnia; jalustoineen korkeus n 14 m. Veistoksessa on kaksi mieshahmoa: seisova, kivääriä kädessään pitelevä sotilas heiluttaa lakkiaan ja hänen takanaan istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. Alkuperäinen voittanut ehdotus oli nimeltään ”Pohjan poika rynnistää”, jossa miekalla iskuun valmistautunut nuorukainen puolustaa haavoittunutta toveriaan. Graniittijalustassa on viisi korkokuvaa. Hovioikeudenpuistikon puolella: Kenraali Mannerheim armeijan edessä. Ylätorin puolella: LAKI = mies, käsissään miekka ja kilpi. USKONTO = taustalla olevaa kirkkoa päin kääntynyt nainen. Alatorin puolella: TYÖ = mies käsissään viljalyhde ja sirppi. TULEVAISUUS = äiti lapsineen. Torin puolella olevassa julkisivussa on lohikäärmettä polkeva Suomen leijona, vapaudenristi sekä sanat: ISÄNMAAN VAPAUTTAJILLE 1918 ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE Paljastusjuhlallisuuksiin 9.7.1938 osallistuivat mm Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio, marsalkka C. G. Mannerheim, Itsenäisyyssenaatin elossa olevat jäsenet ym. Vapaudenpatsaan aikaansaamiseksi Vaasan perustettiin patsastoimikunta jo kesällä 1918. Toimikunnan puheenjohtajina toimivat vaasalaiset kauppaneuvos E. J. Ollonqvist 1918-1939 ja konsuli Erik Hartman vv. 1930-1935, sekä vuorineuvos Gösta Serlachius Mäntässä vuodesta 1935. Varoja kerättiin koko maassa, mutta pääosa rahoista tuli kuitenkin Pohjanmaalta ja erikoisesti Vaasasta. Valtiolta ei rahaa pyydetty. Vaasan kaupungin osuus rajoittui patsaan perustuksen tekemiseen sekä juhlatilaisuuden kustantamiseen. V 1935 julistettiin valtakunnalliseen patsaskilpailuun jätettiin 42 ehdotusta. Sitä ennen oli toimikunta ehtinyt käsitellä muutamia hyvinkin konkreettisia ehdotuksia. Vasta v 1936 vahvistettiin patsaan paikaksi kauppatori.