Rusettiluistelu - Paana

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hietalahden vanha kenttä eli paana oli 50 - luvun lopulla suosittu nuorten kohtaamispaikka. Varsinkin niinä iltoina, kun siellä oli rusettiluistelua. Tuon ajan paanan kuningatar oli - uskokoon ken tahtoo - vaasalaisten tuttu Pikku-Tiita. Pikku-Tiita oli nuorena tyttönä "kaunis kuin kuva" ennen kuin hänen koulutoverinsa (tytöt) pahoinpitelivät hänet kateudesta johtuen niin, että tyttö menetti mielenterveydensa ja suistui alkoholistiksi.

Jo ennen Hietalahden paanaa Vaasassa järjestettiin rusettiluisteluja Onkilahden jäällä. Jäälle rahdattiin heti kun jäät vain kantoivat harmaalautaiset aidat ja pari pientä mökkiä, joissa oli mahdollisuus vaihtaa luistimet. Mökeissä oli jopa kamina. Yksi mökeistä oli järjestäjiä varten.

Paanalla oli myös sähkövalo ja grammasri ja kovaäänislaitteet. Se oli "Kuningaskobran" "Teksasin keltaruusun" ja "Tiikerihain" aikaa. Jos Pikku-Tiita oli Hietalahden paanan kuningatar niin Onkilahden paanan merkkihenkilö oli Hullu-Lauri. Lauri oli paanan ilmainen ja ahkera "pluukaaja" ja tästä toimesta hänelle lahjoitettiin taskukello.

Kello oli Laurille niin merkittävä asia, että hän pysähtyi tämän tästä ja vilkaisi kelloaan. Kun ihmiset tämän huomasivat, he ryhtyivät kyselemään Laurilta kellonaikoja. Lauari parka sai vastata kyselyyn kymmiä kertoja illassa. Joka kerta yhtä innokkaaan ja vilpittömänä.

Onkilahden paanalla järjestettiin siis myös rusettiluisteluja ja ilotuloituksia. Kaava rusettiluisteluissa oli vakiintunut. Jokainen pääsylipun lunastanut sai piletin, jossa oli tunnusluku. Siis yksi sama luku pojille ja tytöille. Nyt oli sitten tehtävänä löytää vastakkaisen sukupuolen tunnusluku.

Rusettiluisteluun liittyi monenmoisia rituaaleja, joista merkittävin oli ehkä se, että tytöt luistelivat suuressa ringissä ja tarkkailivat poikia. Vasta pitkän ajan kuluttua, jos pojat miellyttivät, tyttöjä alkoi erkaantua pitkästä ryhmäletkasta.

1950-60 lukujen taitteessa paana siirtyi Palosaaren kentälle Urheilukadulle. Siellä vallitsi suunnileen samat säännöt kuin Onkilahdella, mutta ilotulituyksia saattoi olla jopa perit-kolmet viikossa.