Prekkaaminen ja puttaaminen

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vielä viisikymmenluvulla prekkaaminen ja puttaaminen olivat ainakin palosaarelaisten pikkupoikien jokakeväinen huvi. Molemmat rahapelit otettiin käyttöön heti kun maa oli sulanut sen verran kiviseinän vieressä, että pääsi lyömään kolikkoa seinään. Paras pelivälinen oli kupari- tai nikkkelimarkka.

Prekkaaminen eteni niin, että kukin poika löi vuorollaan kolikon seinään ja yritti osua mahdollisimman lähelle toista jo maassa olevaa kolikkoa. Jos ylettyi vaaksanmitalla eli peukalon ja etusormen "vaaksalla" lähimpään kolikkoon sen sai poimia itselle. Tässä oltiin tietysti hyvin tarkkoja ja vaaksan osumisen arviointtin tarvittiin joskus ulkopuolista asiantuntemusta.

Muutamat Palosaaren prekkausmestarit kokosivat itselleen sievoiset taskurahat, jotka kyllä sitten menivät Tex Willer lehtiin, Jimmy piipputupakkiin tai limsaan ja munkkipossuun Palosaaren torin varressa olleella kioskilla.

Puttaaminen taas oli kolikon heittämistä mahdollisimman lähelle maahan piirretyn ringin keskellä olevaa tikkua. Pääsääntöisesti tässäkin päti vaaksanmitta mutta muitakin sääntöjä oli. Prekkaaminen ja puttaaminen kiinnosti myös aikuisia, erityisesti miehiä. Missä tahansa oli porukka prelkaamassa tai puttaamassa, niin siellä oli paikalla aina myös joku joutilas aikamies neuvomassa ja tuomaroimassa.

Myöhemmin tuli sitten mm. arvausraha(peli) missä piti arvat setelirahan nueron parillisuus tai parittomus.