Merituuli suihkukaivo

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva: Johan Hagström

Sijainti: Suihkukaivo Palosaaren torilla Tekijä: Eero Hiironen Paljastettu: 10.6.1979 (Näyttelijä Danny Kaye suoritti vihkimisen)

Suihkukaivo Palosaaren torilla

  • kuvanveistäjä Eero Hiironen (1938-
  • hankittu Vaasan kaupungin toimesta v 1975 olleen kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlan johdosta.

Merituulen ideana on tuulen pullistama purje. Patsas on 5,3 m korkea, halkaisijaltaan 2 m. Se on valmistettu enimmäkseen käsityönä 5 mm vahvasta haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä. Patsas painaa n 2000 kg. Betonista valettu vesiallas on halkaisijaltaan 6 m.

Merituuli oli aikanaan suurin taideteos, joka oli tehty kotimaisesta Outokummun valmistamasta haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä. Suihkukaivon taakse Pursimiehenkadun puolelle on rakennettu Pilvilammen kivistä amfiteatterin muotoon terassi. Siihen käytettiin 130 kivilohkaretta.

  • paljastustilaisuus 10.6.1979 vietettiin UNICEF:in lasten vuoden merkeissä. "Mr UNICEF", näyttelijä Danny Kaye USA:sta suoritti vihkimisen. Suihkukaivo toimi avajaispäivänä toivelähteenä.

Ensimmäinen esitys suihkukaivon saamiseksi Palosaaren torille kirjattiin kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan v 1962 käsiteltäessä Toivo Kuulan patsashanketta. Kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlatoimikunta antoi v 1975 suihkukaivon suunnittelemisen kaupungin palveluksessa olleelle arkkitehti Jaakko Vainionpäälle. Hän laati kaksi ehdotusta; tervetynnyrit ja kutomakone. Ennen lopullisen päätöksen tai tilauksen tekemistä esitti Vaasan taiteilijaseura kaupunginhallitukselle kilpailun julistamista.

V. 1977 Vaasan läänissä asuville kuvanveistäjille kohdistettuun kutsukilpailuun jätetyt ehdotukset olivat:

Palava saari - Antti Maasalo Ylistarosta Meren kaupungille - Eero Hiironen Ähtäristä Rantakaislikko - Tea Helenelund Vaasasta Keulakuva - Karl G. Nylund Kokkolasta Merituuli - Eero Hiironen Ähtäristä

Palkintolautakunnan; valitseman Eero Hiirosen ehdotuksen "Merituuli" hyväksyi kaupunginhallitus äänestyksen jälkeen. Vähemmistö oli kannattanut Karl G. Nylundin "Keulakuvaa".

Lähde: Vaasan Patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat – Eira Häggkvist, 1985