Aikajana

Vaasapedia

Historiallinen aikajana

Voit muokata ja lisätä tekstiä vapaasti kohdassa muokkaa. Huomaa että voit lihavoittaa tekstiä valitsemalla (mustaamalla) haluttu kohta ja klikkaamalla navigaatiiopalkin kohtaa B.

2000 ekr Varhaisimmat löydetyt Vaasalaiset muinaisjäännökset Öjbergetin laella.

n. + - 0 Vaasan nykyinen keskusta-alue veden alla Gerbyn kohdalla pieni karikko Öjberget oli pieni saari

780-luku Viikinkiaikaa Vaasan nykyinen keskusta-alue edelleen veden alla

900-luku. Vaasanseutu oli rikkonaista saaristoa. Yksi suurimmista saarista sijaitsi nykyisen Gerbyn kaupunginosan paikalla. Ilmasto alkoi lämmetä.

1000-luku Rautakauden loppupuolella Öjberget oli keskellä suurta saarta, joka ulottui Sundomista Södernäsetiin.

1100-luku. Metsästäjät, kalastajat ja hylkeenpyytäjät etsivät alueelta elantonsa.

1150-1809 Ruotsinvallan aika

1155 Ruotsalaiset tekivät ensimmäisen ristiretken alueelle

1200-luku. Ruotsinkielisten määrä lisääntyy tuntuvasti Pohjanmaalla, osittain ruotsalaisen vuonna 1156 tekemän ristiretken ansiosta. Ruotsin kuningas lähetti merenkulkijoita Pohjanmaan rannikolle ja varsinaissuomalaiset erämaanomistajat vartioivat alueitaan.

1300-luku. Rakennettiin Pyhän Marian kirkko ja Korsholmanlinna, joka toimi Vaasan läänin hallinnollisena keskuksena. Alue oli vilkkaassa kauppayhteydessä meren ylitse.

1400-luku. Nykyisestä Vaasasta oli jo näkyvissä pieni saarennypylä, jonka paikalla nykyisin sijaitsee Ortodoksinen kirkko.

1500-luku. Vaasaan rakennettiin Kustaa Vaasan toimesta kuninkaankartano, joka toimi myös armeijan muonavarastona ja mallitilana Pohjanmaan talonpojille.

Vuosi 1606. Ruotsin kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin 2.10.1606. Laivanrakennus, kauppa ja erityisesti tervakauppa antoivat elannon kaupunkilaisille.

Vuosi 1611. Vaasa sai nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan.

Vuosi 1634. Vaasasta tulee Vaasan läänin pääkaupunki.

Vuosi 1683. Triviaalikoulu muutti Vaasaan Uudestakaarlepyystä.

Vuosi 1683. Abraham Falander rakennutti Pohjoismaiden suurimman fregatin ”Almänna Bästa”:n Svartön laivaveistämöllä. Laiva paloi seitsemän vuotta myöhemmin Palosaaren satamassa.

Vuosi 1749 Suomen ensimmäinen piirilääkäri Barthold Hast nimitettiin Vaasaan maaliskuussa 1749. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka sai Ruotsissa lääketieteentohtorin arvon. Nimitetyn piirilääkärin toimialue kattoi historiallisen Pohjanmaan, alueen suurin piirtein Ikaalisista Tornioon ja idässä Kajaaniin.

Vuosi 1763 Vaasan ensimmäisen kätilön virkaa hoiti vuodesta 1763 tukholmalainen Helena Sandel, jonka oli tarkoitus opettaa vaasalainen nainen tehtävään, mutta tirehtööri Runebergin mukaan samalla rahalla sai Ruotsista valmiin kätilön.

Vuosi 1765. Vaasa saa oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä.

Vuosi 1776. Kuningas Kustaa III:n toimesta Vaasaan perustetaan Suomen toinen hovioikeus. Oikeuslaitokseen kuuluvat Pohjanmaan lisäksi, Savo, Karjala, Pohjois-Häme ja Pohjois-Suomi.

Vuosi 1789. Maannousema oli edennyt niin, että Vaasan uusi satama perustettiin Palosaaren ja Mansikkasaaren väliseen salmeen, lähes kymmenen kilometrin päähän silloisesta keskustasta. Mansikkasaaressa rakennettiin ja korjattiin laivoja.

Vuosi 1791 Vaasaan ensimmäinen kaupunginlääkäri nimitettiin 1791, viran ensimmäinen hoitaja oli Johan Eberling.

Vuosi 1794. Suomen ensimmäinen kirjasto aloitti toimintansa Vaasassa.

1800-luku. Perustettiin Vaasa-Pohjanmeri Höyrylaiva Osakeyhtiö, joka oli ensimmäinen suomalainen valtameriliikennettä harjoittanut laivayhtiö. Perustettiin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö, jossa oli mukana toinen polvi Wolffeja. Palosaaren satama eli vilkasta merenkulun kautta. Vaasalainen purjelaivatonnisto edusti parhaimmillaan yli puolta maame koko purjelaivatonnistosta. Sundin-Mansikkasaaren alueella oli useita telakoita. Lindemanin kalaverkkotehdas perustettiin. Tervakauppa rupesi hiipumaan.

Vuosi 1802. Kustaa IV Adolf vieraili Vaasassa 18.7.1802.

Vuosi 1808. Venäläiset miehittävät Vaasan toukokuussa.

Vuosi 1837. Ensimmäinen höyrylaiva tuli Vaasaan.

Vuosi 1838. Ensimmäinen kirjapaino Wasa Tidning.

Vuosi 1848. Vaasaan perustetaan teollisuuskoulu.

Vuosi 1849. A.A.Levón perusti Suomen ensimmäisen höyrymyllyn Alkulan tilalle. Vaasassa oli noin 4000 asukasta.

Vuosi 1852. Tiheä puurakenteinen kaupunki tuhoutuu lähes kokonaan tulipalossa Vanhan Vaasan palo alkoi Aurenin talosta 3.8.1852. 379 yksityistaloa paloi, 24 jäi ja 4 päihtynyttä kuoli.

Vuosi 1855. Englantilaiset tykkiparkassit tulittivat Palosaaren satamaa (Krimin sota). Vaasan nimi muutetaan Nikolainkaupungiksi Venäjän tsaarin kunniaksi. Nimi Vaasa palauteaan vuonna 1917.

Vuosi 1856. A. A. Levón perustaa 1856 Palosaaren rantaan Vaasan Puuvilla Manufaktuuri Osakeyhtiön.

1860-luku. C. G. Wolffin 24 purjelaivan laivasto on maamme suurin.

Vuosi 1862. Uusi kaupunki rakennetaan Klemetsön niemelle 7 kilometrin päähän vanhasta.

Vuosi 1876. Venäjän suurruhtinas ja kruununperillinen, tuleva keisari Aleksanteri vieraili Vaasassa.

Vuosi 1883. Rautatie tulee Vaasaan.

Vuosi 1886. Ulkosatama siirrettiin Vaskiluotoon.

Vuosi 1894. Onkilahden Konepaja perustetaan jonka perinteitä tänään jatkaa Wärtsilä Diesel.

Vuosi 1897. Vaasan sokeritehdas perustetaan.

Vuosi 1905 Frithof Tikanoja ja Josef Lassila perustivat yhteisen yrityksen: Lassila & Tikanojan Vaasaan. Kysymyksessä oli Suomean ensimmäinen tukkuliike.

Vuosi 1915. Vesitorni valmistuu.

Vuosi 1917 Vaasa poisti lokakuussa 1917 myös venäjänkieliset kadunnimet, mutta virallisesti se tapahtui vasta 1945, jolloin myös myöskin suomenkieliset kadunnimet vahvistettiin. Nikolainkaupunki poistui historiaan,

Vuosi 1918. Vaasa toimi kansalaissodan aikana (29.1.-3.5.) Suomen pääkaupunkina, mistä on muistona Akseli Gallen-Kallelan piirtämä vaakunan vapaudenristi. 25 helmikuuta 1918 palasivat jääkärit Saksasta Vaasaan ja seuraavana päivänä otti kenraali Mannerheim vastaan jääkäriparaatin Vaasan kauppatorilla. Vaasaan laskeutuu 6.3.1918 kreivi Eric von Rosenin lahjoittama ilmavoimien ensimmäinen lentokone.

Vuosi 1920 Suomenkielisillä on niukka enemmistö kaupungin asukkaista.

Vuosi 1935. Mustasaaren alueesta liiitettiin osa Palosaarta, Vetokannastqa, Kotirantaa ja Huutoniemeä sekä Purolaa Vaasaan.

Vuosi 1938. Yrjö Liipolan veistämä Suomen vapaudenpatsas pystytetään Vaasan torille. C.G.E. Mannerheim vihkii patsaan.

Vuosi 1940. Venäläiset pommikoneet pommittavat Vaasaa.

Vuosi 1943. Oy Strömberg Ab perustaa tehtaan Vaasaan.

Vuosi 1953. Oy Wiik & Höglund Chemicals Ab perutetaan. Nykyään toimintaa jatkaa KWH-konserni.

Vuosi 1963. Vaasan ylätorille valmistuu Viljo Rewellin suunnittelema ns. Rewell-Center.

Vuosi 1966. Vaasan kauppakorkeakoulu perustetaan.

Vuosi 1973. Höstves, Runsor, Gerby, Västervik ja Sundom liitetään Vaasaan.

Vuosi 1980. Finlaysoniin fuusioidun Vaasan Puuvillan toiminta lakkautetaan.

Vuosi 1983. Suomen Sokeriin liittynyt Vaasan sokeritehdas lakkautetaan.

Vuosi 1992. Kauppakorkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto.

Vuosi 1994. Vaasan yliopiston uudisrakennukset Tervahovi ja Luotsi valmistuvat. Vaasan toriparkin I-vaiheen rakennustyöt alkavat.

Vuosi 1997. Vaasan lääni lakkautetaan.

Vuosi 1998. Vaasan varuskunta lakkautetaan.

Vuosi 2001. Vaasan tiedekirjasto Tritonia valmistuu.

Vuosi 2003. Åbo Akademi muuttaa uusiin tilohin "Academilliin"

Vuosi 2006. Vaasa täyttää 400 vuotta.

Vuosi 2007. Vaasalla menee paremmin kuin koskaan.