Keskustelu:Lea Wikla: Hiljaisuus puhuu

Lea Wikla on kirjoittanut 7 kirjaa, joista ensimmäinen on "Hiljaisuus puhuu, (1993) seuraava on nimeltä "Hämärä laskeutuu"(1999), "Pitkä tie" (2000), "Ajattelen - koska elän" (2003), "Kolme kiellettyä" (2005), "Kesäni Wiljamaassa" (2006), "Surun ja ikävän vuosi"(2007).

Jos olet lukenut nämä pikku-kirjaset tai jonkun niistä, niin kerro mitä pidit? Ovatko ne mielestäsi aivan huu-haa-juttuja, vai onko niissä joku ajatuksen siemen?

Olen lukenut Risto Jalosen mielipiteen kirjasta "Hiljaisuus puhuu" Vaasapediassa ja kiinnostaisi kuulla mitä muut ajattelevat.

Kirjat sisältävät paljon hyvin henkilökohtaista asiaa ja vaikka niiden kirjallinen muoto saattaa olla vajavainen, ovat ne kuitenkin kirjoitetut lämmöllä ja antaumuksella, peittelemättä kipeintäkään asiaa elämässään.

Olisin iloinen, jos joku keskustelisi kanssani runoudesta ylipäätä, mutta myös juuri näistä mainitsemista kirjoista.