Vapaata on taide – kulttuuribyrokratia jotain aivan muuta
Suomi24-net 4.4.2007
Otan tässä vielä esille Pohjalaisessa 23.3.07 käsitellyn aiheen
’’Kuntarajat kaatuvat kulttuurissakin’’.
Minä henk. koht. ihmettelen suuresti, että koska ja ketkä ovat
näitä kulttuurin raja-aitoja pystytelleet ja minkä perimmäisen syyn
johdosta näin toimittu on?
Esim. tässä keskustelussa kuin myös tuossa täältä löytyvässä
’’Pohjanmaan – Etelä-Pohjanmaan kulttuuria’’ -vitjassa kaatuvat paitsi kuntarajat, niin myös nämä Lakeudelle tekemällä tehdyt maakuntarajat.
Ei moisia kukaan ainakaan kulttuurisarkoja halkomaan kaipaa.
Pohjalaisessa kerrotaan että:
’’Sampo Purontauksella on työn alla väitöskirja siitä, miten hallinto kuntalaiset ja taiteen tekijät ovat osallisia kulttuuripolitiikassa.’’
Joopa joo ja kun sitten moisen mietintöväittämäopuksen pohjalta
ryhdytään kunnallispoliittisesti taideasioita yhdistelemään, niin kyllä palaa tolkuttomasti istuntorahaa, esiterahaa ja budjetoidaanhan rahaa sitten myös kaiken maailman kokeiluluontoisiin erikoisprojekteihin ja turhiin tiimityöskentelyihin sekä edestakas ristiin rastiin edustusajeluihin ja tottakai aina tarpeen vaatiessa (lue: usein) palkkiolla siunataan jotain kaikkien alojen asiantuntijaa ja varsinkin näitä valmiiksi voideltuja alansa ammattilaisia.
Kuinkas muuten nämä kulttuuribyrokraatit yhtäkkiä oppisivat hommia kentällä tapahtuvan käytännön mukaisesti hoitamaan, kun eivät, joitain hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, ole osanneet sitä tehdä tähänkään mennessä. Pikemminkin hyvin usein virallisen kulttuuritahon toiminta tuntuu kohdentuvan olemassa olevan itsellisesti toimivan kulttuuriosaamisen tukahduttamiseksi; nämä kulttuurivenkulat, kun pyrkivät kitkemään kukkapenkistään pois enimmät oma-aloitteisuuden ilmenemismuodot. Yleinen käytäntö tuntuu olevan että yhteiskunnallinen kulttuurivarallisuus hassataan tyhjänpäiväisyyteen, ja tämä nimenomaan näiden varsinaisen asian ulkopuolisten tahojen, toimikuntien sun muiden, toimesta, joiden toimintamallikytkennät ja tukitoimet vääristävät pelikenttää; kierouttavat sitä heidän kaavojensa mukaiseksi ja aina kun nämä toimielimet oman virallisen linjansa ovat vetäneet ja valinneet sisällöntuottajat raameihinsa, niin sitten mennään vaikka perse edellä puuhun.
--Risto Jalonen