<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Vaskiluoadon_terminaaliveistos</id>
	<title>Vaskiluoadon terminaaliveistos - Muutoshistoria</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Vaskiluoadon_terminaaliveistos"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaskiluoadon_terminaaliveistos&amp;action=history"/>
	<updated>2026-04-13T19:09:05Z</updated>
	<subtitle>Tämän sivun muutoshistoria</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.43.0</generator>
	<entry>
		<id>https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaskiluoadon_terminaaliveistos&amp;diff=10465&amp;oldid=prev</id>
		<title>Vaasalainen (7. maaliskuuta 2008 kello 08.10)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaskiluoadon_terminaaliveistos&amp;diff=10465&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2008-03-07T08:10:02Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uusi sivu&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;VASKILUODON  TERMINAALIVEISTOS&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Meri on ollut monelle vaasalaiselle tärkeä. Bernhard Berg toimi &lt;br /&gt;
perämiehenä ja merikapteenina monella suomalaisella ja eng-&lt;br /&gt;
lantilaisella laivalla sekä loppuelämänsä satamakapteenina &lt;br /&gt;
Vaasassa. En koskaan ehtinyt tätä 1929 kuollutta äidinisääni &lt;br /&gt;
nähdä.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Itsekin ihailen merta vaikka purjelentäjänä olen katsellut sitä             useammin ilmasta kuin purjehtijan näkökulmista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöllinen reittiliikenne Vaasasta Uumajaan ja sitten Sunds-&lt;br /&gt;
valliin alkoi v.1948. Laivat lähtivät aluksi Sisäsatamasta, mutta &lt;br /&gt;
matkustajamäärien ja laivojen kasvaessa siirryttiin Vaskiluotoon. &lt;br /&gt;
Kun 1976 palasin Vaasaan kaupunginarkkitehdiksi oli ensimmäi-&lt;br /&gt;
siä tehtäviäni uuden matkustajaterminaalin suunnittelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun akj. Eilo Erikssonin ja muutamien muiden päättäjien näke-                   mykset rakennuksesta ja sen arkkitehtuurista poikkesivat omis-&lt;br /&gt;
tani, muodostui tehtävästä hiukan tragikoominen mutta lehdis-&lt;br /&gt;
töä kiinnostanut tarina. Ennen kuin rakennus v. 1981 valmistui&lt;br /&gt;
oli suunnittelun vaiheista kirjoiteltu neliömetrikaupalla.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Kun vuotuinen matkustajamäärä kymmenessä vuodessa oli nous-&lt;br /&gt;
sut 500.000:sta miljoonaan, rakennusta muutettiin ja matkustaja-&lt;br /&gt;
tiloja laajennettiin. Sitten tuli alkoholinmyyntiä koskeva EU-päätös,&lt;br /&gt;
joka Suomessa tuli koskemaan ainoastaan Vaasan laivaliikennettä.&lt;br /&gt;
Matkustajamäärä romahti vajaa 50.000:ksi vuodessa. Helsingin ja&lt;br /&gt;
Turun Ruotsinliikenne kiemurteli päätöksen ohi Ahvenanmaan eri-&lt;br /&gt;
tyisaseman avulla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liikenteen jatkuminen on Vaasalle tietenkin erittäin tärkeätä. On &lt;br /&gt;
kuitenkin sääli, että terminaalin pääosan nykyään täyttävät Koti-&lt;br /&gt;
pizzan työntekijät eivätkä laivaan jonottavat matkustajat. Toivot-&lt;br /&gt;
tavasti tilanne lähivuosina paranee ja Uumajan liikenne elpyy. &lt;br /&gt;
Olen iloinen siitä, että Satamalaitos ja satamakapteeni Lars &lt;br /&gt;
Holmqvist päättivät teettää veistokseni terminaalin lähelle sen &lt;br /&gt;
autoliikennettä selkiyttämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veistos ”Sailing City” haluaa muistuttaa ihmisille, että Vaasa vie-&lt;br /&gt;
läkin on merikaupunki. Myöskin tärkeät ystävyyskaupunkimme, &lt;br /&gt;
Uumaja, Malmö, Kiel jne. löytyvät meren ääreltä. Näiden edustajille&lt;br /&gt;
valtuuston pj. Håkan Nordman esitteli teoksen 30.9.-06&lt;br /&gt;
Vajaa nelimetrinen veistos 180cm jalustan päällä on hitsattu mal-&lt;br /&gt;
liani seuraten Vaasan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa &lt;br /&gt;
Marko Haikosen johdolla. Lujuuslaskelmat on tehnyt ins. Risto &lt;br /&gt;
Vuorenmaa. Pääosaltaan cor-ten teräksinen veistos kestää huolta-&lt;br /&gt;
matta tuulet ja suolaisen meri-ilmaston. Vuosien myötä sen ruoste-&lt;br /&gt;
patina vielä paranee.&lt;br /&gt;
                                                                                   Asko Halme&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Vaasalainen</name></author>
	</entry>
</feed>