https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?action=history&feed=atom&title=Vainion_pikkukirjanen_toim._Jalonen 2026-04-11T09:47:25Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vainion_pikkukirjanen_toim._Jalonen&diff=9641&oldid=prev 2008-02-27T18:47:10Z

<p></p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>Risto Jalonen: Pohjanmaan olemus lakeuden perinne <br /> - Katsaus Armas Vainion taiteeseen <br /> <br /> Ulkoasunsuunnittelu, toimitus ja kannen tyylitelty henkilökuvä (piirros): Risto Jalonen <br /> <br /> Kuvatut öljyvärimaalaukset Armas Vainio <br /> <br /> Teksti: Sivut 22 ja 23 Armas Vainio muutoin Risto Jalonen. <br /> Sivuja 48 <br /> <br /> Kustantaja: Professori Armas Vainio 1990 <br /> Ei ISBN –luokitusta <br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Vaivalloinen kirjahanke&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Tämä hopeakantinen liimasidottu pikku kirjanen näyttää hienolta ja arvokkaalta. <br /> Kannen musta onnistunut kohdehenkilöä kuvaava piirros on tyylikäs. <br /> Mutta kun kirjan avaa ja sitä selaamaan alkaa, niin paljastuu useita virheitä. <br /> Studiokuvaamisesta ovat vastanneet Juha Laaksonen ja Unto Heinonen ja näiltä <br /> osin kuvat kunnossa ovat, mutta loput on räpsitty suoralla salamalla, mikä ei <br /> tee oikeutta taiteelle. <br /> Jalosen Risto kertoo tämän johtuneen siitä, että kun kirjaa tehtiin, niin painoaikataulut <br /> olivat tiukat ja koko loppukuvaussessio oli sovittu hoidettavaksi Mainoskuvaamo <br /> Heinosella, mutta jostain syystä professori Vainio ei halunnutkaan loppuja kirjaan <br /> tulevia töitään siellä kuvauttaa ja perui viime tingassa koko homman. Tuumasi vain, <br /> että ’’Räpsitään itte’’ ja niin sitten ikävä kyllä räpsitty on ja tämä kyllä näkyy <br /> lopputuloksessa. <br /> Jalonen on jopa (piruuttaan) taittaessaan kirjaa tai ehkä risuttuneena professorin <br /> metkuihin käyttänyt eräällä aukeamalla tätä salaman vernissauksesta heijastunutta <br /> kiiltoa tehokeinona, joka on kyllä vähän sanattomaksi jättävä temppu. <br /> - Jos kirja olisi toteutunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, niin oltaisiin <br /> saatu homma hoidettua niin kuin pitää, manailee Jalonen vieläkin asiaa <br /> muistellessaan ja jatkaa: - Noh. professori sai mitä tilas. Eihän siinä mikään <br /> auttanut. <br /> Myöhemmin sitten Armas Vainio ilmeisesti tosissaan tykästyi Jalosen kirjassa <br /> oleviin maalauksiin kohdentuviin ajatelmarunoihin. Kutsui kerran Riston kotiaan <br /> katsomaan ohjelmaa, jonka Siltalopin Esa oli tehnyt. Jalonen sitten hämmästyi, <br /> kun ohjelmassa Vainio hänen runoaan lausui, eikä missään kerrottu kenen <br /> tekstistä oli kysymys. Vainio oli kuulemma Jaloselle selittänyt, että ’’Oon <br /> noita sun kirjootuksia vähä lainannu ku jostaki niistä tykkään.’’ <br /> - Jaa-ha, kiva ku tykätään, kuittasi Jalonen, eikä ruvennut vanhemmalle mestarille <br /> copyrightluentoa pitämään. Painoi villasella ja naureskeli mielessään. <br /> Sitten myöhemmin Vainio keksi vielä lainata Jalosen esittelevää tekstiäkin ja <br /> painatti sitä Keski-Suomen taidegalleria Oy:n näyttelyluetteloon. Soitteli taas <br /> Jaloselle ja antoi hänelle oman kappaleenkin, eikä vihkossa tietenkään tekstin <br /> tekijää mainittu. Kysäisin tästäkin Ristolta: -Joo, Vainio oli Vainio. Ei se <br /> huomannu aina ajatella kaikkea loppuun, kun se asioitaan puuhas, mutta juttuun <br /> me tultiin, enkä mä viittinyt sitä turhista tentata. Suuttunuthan tuo olisi, eikä <br /> varmaan sitten edes alkuunkaan olisi ymmärtänyt, että mistä oikein on kysymys. <br /> Sen mielestä se riitti, kun se mun tekstin oli kelpuuttanut ja kyllähän ME tiedettiin <br /> kuka sen oli kirjoittanut. Ei se sen pitemmälle osannut tuollaisia juttuja funtsii. <br /> Joopa-joo, sellainen oli Armas. <br /> <br /> - Jukka Mäki-Maunus</div>

85.157.21.86