https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?action=history&feed=atom&title=Vaasa_lehden_vaiheita Vaasa lehden vaiheita - Muutoshistoria 2026-04-11T00:28:17Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaasa_lehden_vaiheita&diff=8748&oldid=prev 85.157.168.197 (1. helmikuuta 2008 kello 22.27) 2008-02-01T22:27:11Z <p></p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>VAASA aikansa kuvastimena 1903 - 1939 <br /> - Ilmari Laukkonen <br /> <br /> 75 v. juhlakirja <br /> <br /> Vaasa Oy, 1978 <br /> ISBN 951-9399-03-8 <br /> <br /> Vuosikymmenten uutisikkuna sitäkin on ikääntyneemmän lehden <br /> juhlakirjan oltava kuin myös peruskerrontaa yhtiövaiheista ja tätähän <br /> tämäkin kirja asiallisesti sitten on. <br /> Tämän &#039;&#039;Aikansa kuvastamen&#039;&#039; synnytustuskissa Ilmari Laukkosella <br /> on onnekseen hieno alkuja aitoja valottava mittava esityö. <br /> Nimittäin Vaasa Oy:n ja varsinkin Vaasa-lehden 50-vuotispäivän <br /> merkeissä 24.2.1953 ilmestyi lehden pitkäaikaisen toimittajan ja <br /> talouspäällikön laatima lehden historiikki ja tästä sitten kymmenen <br /> vuoden päästä sama tekijä, Kosti Könni laajensi materiaalin <br /> 60-vuotispäiväjuhliin kattavasti soveltuvaksi. <br /> Viidentoista lisävuoden tiimalasista valumisen jälkeen oli sitten vuorossa <br /> tämä Laukkosen 212 sivuinen. Hienon Könnin alustustyönpohjalta <br /> tämä 75-vuotisjuhlakirja sitten laadittu luonnollisesti on. <br /> <br /> Tämä Ilmari Laukkosen johdonmukaisella journalistiikalla toimitettu kirja <br /> &#039;&#039;Vaasa aikansa kuvastimena&#039;&#039; on nyt sitten jo tosi iso pala Vaasan ja <br /> Suomenkin historiaa. Maakunnallisessa uutisoinnissa liikutaan paljon, <br /> mutta myös valtakunnallisia uutisaiheita mukana on, niin kuin oltava onkin, <br /> sillä onhan se jopa elinehto kaikissa vähänkin paremman puoleisissa ja <br /> runsas levikkisimmissä lehdissä, jotka lukijakuntaansa tyydyttääkseen <br /> pyrkivät monipuolista rooliaan hoitamaan huolehtimalla asiallisesta luku- <br /> eli sisältöarvostaan. Tämähän se maakuntalehden rooli on, unohtamatta <br /> ojaan traktorilla ajanutta isäntää saatika sitten puhelinpylväästä pelastettua <br /> kissaa. Kissat ja isännät eivät kyllä tietenkään juhlakirjan sisällössä esiinny. <br /> <br /> Kieltolakia todistava jaksoa kuvittaa Hangon vesillä 1928 taltioitu otos <br /> pirtutakavarikosta. siinäpä ne tullimiehet kyselee poijiilta, että kuinkas pirun <br /> paljon pirtukanistereita te tänne ootte oikein mahtumaan saanu tai sitten <br /> jotain muuta vastaavaa. <br /> Jaksossa &#039;&#039;Vaurastuva maa&#039;&#039; kerrotaan 1993 vaasan Höyrymyllyn yhteyteen <br /> valmistuneesta vehnämyllystä ja seuraavalla sivulla seitsemän kuskia <br /> seisoksii sotilaallisessa järjestyksessä kulkuneuvojensa edessä. Kuvateksti <br /> selventää, että kyseessä ovat Seinäjoen ensimmäiset vuokra-autot. <br /> <br /> Kirja loppupuolella esitellään henkilökuvissa Vaasan vaikuttajia muun muassa <br /> J.O.Ikola alias Vaasan Jaakkoo, Oskar Rewell ja Frithiof tikanoja. <br /> <br /> Kirjan &#039;&#039;Päätteeksi&#039;&#039; tekstistä selviää että: &#039;&#039;Sanomalehti ei synny eikä elä <br /> itsestään, sen perustamiseen ja jatkuvaan toimintaan täytyy olla tarve sekä <br /> suotuisa kasvupohja. Näin oli asianlaita Etelä-Pohjanmaalla vuosisadan <br /> vaihteessa, jolloin &#039;&#039;Pohjalaisen&#039;&#039; lakkauttamisen jälkeen alueelta puuttui <br /> suomenkielinen maakuntalehti. erityisesti suomenkielinen maaseutu kaipasi <br /> omaa lehteä, mikä oli osoituksena paitsi sivistysharrastusten voimistumisesta <br /> myös siitä, että tarvittiin suomalaisen puoleen aattellista äänenkannattajaa. <br /> <br /> Joo tässäkin se taas tulee tämä historiallinen tosiseikka esiin eli, kun puhumme <br /> Etelä-Pohjanmaasta, niin puhumme yhtä kuin Pohjanmaasta ja näinhän se asia <br /> esimerkiksi Oulun vinkkelistä ja monin paikoin muualtakin Suomesta katsottuna <br /> vieläkin nähdään, vaikka tämä seinäjokisten läpi ajama maakuntajako on tehty jo <br /> melko hyvä tovi sitten. Siinähän silloin seinäjokisille kävi niin, että kun <br /> halusivat tuon Pohjanmaa eli Etelä-Pohjanmaa maakuntanimen itselleen kokonaan <br /> omia ja tehdä Vaasasta lähimaakuntineen Rannikko-Pohjanmaan, minkä laiselle <br /> nimimuutosjärjestelylle ei ollut minkäänlaista historiallista pohjaa. Juttuhan on <br /> katsokaas aina ollut niin, että ammoisista ajoista Pohjanmaan kaikki etelä- <br /> pohjalaiset ovat käyneet lakeuden ainoassa isomassa kaupungissa viihdettä <br /> hakemassa, merille menemässä, oikeutta saamassa ja lusimassa. Tätä kautta <br /> se Isontalon Antti ja Rannanjärvikin vankilakierroksensa aloitti. Ja näin on <br /> närhen munat vaikka nyt onkin Lakialla poliittinen viiva jonka toisella puolella <br /> Pohjanmaa jatkuu virallisena uutena Etelä-Pohjanmaana, joka silloin ennen <br /> vanhaan todellakin oli vain Pohjanmaan toinen kasanomainen maakunnan <br /> sijaintia Suomenniemellä korostava yleisesti käytetty nimi, mutta eihän silloin <br /> Seinäjoen kaupungistakaan vielä tiedetty yhtikäs mitään. <br /> Näinhän nämä ajat ja politikointi asioita muuttelee, mutta melko turha hanke <br /> kaikkineen tämä maakuntajako oli. Minunkin sukuni tulee (isoäitini ja isoisäni) <br /> muuten pitkin poikin Pohjanmaata eli Kauhavalta, Alajärveltä ja Jalasjärveltä, <br /> niin kuin hyvin monen muunkin puhdasverisen Vaasalaisen. Kyllä me kaikki <br /> Vaasan etelä-pohjalaiset tiedämme pohjalaisia olevamme, mutta jotkut <br /> hieman kauempana pellolla asuvat eivät oikein tunnu tietävän miksi he ovat <br /> etelä-pohjalaisia pohjalaisia. Huvittavaa etten väittäisi. <br /> <br /> Kirjan takakannessakin vielä varmuuden vuoksi esitetään artikkeli <br /> vuodelta 1903, jonka otsikko kuuluu &#039;&#039;Waasa. Sanomia Waasasta ja Etelä- <br /> Pohjanmaalta&#039;&#039;. <br /> <br /> ps. <br /> Vielä yksi juttu tähän on pakko lisätä, että tässä silloin joskus taannoin kun <br /> Vaasa-lehti vaihtoi nimensä tähän perinteikkääseen ensimmäiseen lehti- <br /> nimikkeeseen Pohjalaiseen, niin silloin kai nimivaihdoksella pyrittiin profiloitumaan <br /> enemmän maakuntaan päin suuntaavaksi ja tämä varmasti tuntui oivalliselta <br /> ratkaisulta varsinkin, kun vielä Ilkka-lehden tuloa ei osattu edes ounastella, niin <br /> olisiko nyt taas sitten ajankohtaista priorisoitua ja ottaa taas arvovallan uutena <br /> osoituksena käyttöön Vaasa-lehti, tuo kunniakas ja näissä oloissa hyvin selkeästi <br /> puhutteleva nimi ja tunnuslauseeksi &#039;&#039;Vaasa - sanomia Pohjanmaan etelä-pohjalaisille&#039;&#039; <br /> tai sitten toisinpäin? Ei taitaisi onnistua koska nykyisin nimivaihdoslupaakin pitäisi <br /> Pohjalaisen ja Vaasa Oy:n hallituksen lkka-konsernin johdolta anella. <br /> Saimpahan sanottua. <br /> <br /> - Risto Jalonen</div> 85.157.168.197