https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?action=history&feed=atom&title=Toivo_Kuula 2026-04-10T17:04:12Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Toivo_Kuula&diff=6638&oldid=prev 2007-06-29T15:58:54Z

<p>kuva näkyviin. turhat linkit teksti seasta pois. löytyvät kohdasta: &quot;Aiheesta muualla&quot;</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>[[Kuva:Kuula.JPG|thumb|200px|Toivo Kuula Kuva: Kike_B]]<br /> [[Kuva:Toivo_Kuula_2.jpg|thumb|200px|Lähikuva patsaasta. Kuva: Johan Hagström]]<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Toivo Kuulan patsas&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Sijainti: Kaupungintalon puistossa <br /> Tekijä: Wäinö Aaltonen <br /> Paljastettu: 7.7.1963<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Toivo Timoteus Kuula&#039;&#039;&#039; syntyi 7.7.1883 Vaasassa ja kuoli Viipurissa 18.5.1918. <br /> Vanhemmat: Suomen Kaartin vääpeli Matti Taikinamäki (sotilasnimi Kuula) 1854-1921 &amp; Susanna Vehkakoski 1853-1923, vihitty 1879 Alavudella. Matti Kuula oli osallistunut n.s. Turkin Sotaan ja työskenteli Vaasan varuskunnassa esikoispoikansa syntymän aikoihin. <br /> Toivo Kuulan varsinaiset sävellysopinnot alkoivat myöhään, vasta v.1906 hänen ollessaan 23-vuotias.<br /> <br /> Toivo Kuulan patsaan veistänyt Wäinö Aaltonen oli oman aikansa merkittävimpiä kuvanveistäjiä.<br /> <br /> Väinö Aaltonen 1894- 1966<br /> <br /> Wäinö Aaltonen oli monipuolinen ja tuottelias taiteilija. Hän syntyi kyläräätälin poikana Karinaisissa 8.3.1894, ja muutti perheensä mukana Turun edustalla olevaan Hirvensalon saareen 7-vuotiaana 1902. Käytyään kansakoulun Wäinö Aaltonen hakeutui Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun, jossa hän sai varsinaisesti koulutuksen taidemaalariksi vuosina 1910-15. Kuvanveistäjänä Wäinö Aaltonen oli itseoppinut. Hänellä oli romanttinen ja ihanteellinen suhde elämään ja taiteeseen. Sosiaalista kanssakäymistä vaikeutti hänen kuulonsa heikkeneminen, joka alkoi jo kouluiässä ja johti myöhemmin täydelliseen kuurouteen.<br /> <br /> Ensimmäisen kerran Wäinö Aaltonen osallistui taidenäyttelyyn Turussa 1916. Aaltosen työt saivat osakseen myönteistä huomiota ja hänelle alkoi tulla suuria työtilauksia. Ensimmäisen sankaripatsaansa hän veisti Alastarolle 1918-19. Wäinö Aaltonen sai jo nuorena tunnustusta selkeämuotoisista graniittiveistoksistaan ja ilmeikkäistä muotokuvistaan. 1920-luvulla hän kiinnostui kubismista.<br /> <br /> Wäinö Aaltosen kuuluisin veistos on Paavo Nurmen juoksijapatsas 1924-25. Hänen tunnetuimpia töitään ovat myös Eduskuntatalon istuntosalin veistossarja 1931-32, Aleksis Kivi -monumentit Tampereella 1926-28, Helsingissä 1932-39 ja Turussa 1948-49 sekä Tampereen Hämeensillan pirkkalaispatsaat 1927-29. Wäinö Aaltosen sankaripatsaita on kaikkiaan 14 eri puolilla Suomea. Myös Suomen marsalkka Mannerheimin hautamuistomerkki on hänen tekoaan.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Kuula Wikipedia]<br /> *[http://www.tks.pp.fi/ Toivo Kuula seura]<br /> *[http://www.saaretverkossa.net/wa-seura/waaltonen_historiaa.htm Henkilöhistoriikki]<br /> *[http://www.wam.fi/ Wäinö Aaltosen museo]<br /> <br /> [[Luokka:Vaasan patsaat ja veistokset|Kuula, Toivo]]<br /> [[Luokka: Merkittäviä vaasalaisia]]</div>

WLINK