https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?action=history&feed=atom&title=Matkailua_elvytt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n 2026-04-10T16:58:25Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Matkailua_elvytt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&diff=8382&oldid=prev 2007-08-30T05:54:22Z

<p></p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>&#039;&#039;&#039;Matkailua elvyttämään&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Sikäli, kuin olen ymmärtänyt lukemani oikein, yritettiin matkustajamäärien romahdus pysäyttää myymällä matkustajille viinan sijasta työkaluja. Ei onnistunut. Ja nyt aiotaan elvyttää turismi sillä, että yllytetään turistit tulemaan Vaasaan taidetta katsomaan. Toivottavasti tulevat. Kyllä täällä katsomista riittää.<br /> <br /> Finnairin lentokenttävirkailija &#039;&#039;&#039;Henrik Fågelbärj&#039;&#039;&#039; kertoi lentomatkustajien joskus kyselevän mahdollisuuksia tutustua &#039;&#039;&#039;Ojaharjun Vaasaan&#039;&#039;&#039;. Imartelevaa? Toki! Mistä mahtanee tällainen kiinnostus johtua? Siihenkö, että milloin olen noutanut ystäviä lentokentältä, olen ajanut kaupunkiin vanhan Vaasan kautta ja vienyt heidät sukellusretkelle historian roskatynnöreihin?<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Ihmisten loputon uteliaisuus&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Tämän lisäksi olen toiminut oppaana ja historioitsijana useilla retkillä saaristoon. Kahden ortodoksisen prelaatin kanssa kiertelimme Valassaarilla kokonaisen päivän lokakuussa 1988. Tamperelaisille opistolaisille riitti kiertoajelu kaupungissa. Olisivatko he kertoneet näistä sukelluksista muille?<br /> <br /> Muutamat harvat olen vienyt takaisin kentälle ja poikennut matkalla näyttämään Vaasan palosta säilyneen kärryvajan, joka nykyisin toimii &#039;&#039;&#039;Fritz Jakobssonin&#039;&#039;&#039; ateljeena. <br /> <br /> Opin kuitenkin nopeasti ja lopetin nämä poikkeamukset, koska vieraita oli vaikea saada pois Fritzin tiloista. Helsingin Sanomien &#039;&#039;&#039;Juha Tanttu&#039;&#039;&#039; lähti vasta kun huomautin, että kone jättää, ja seuraava menee vasta huomisaamuna. Homma oli jätettävä myös sen vuoksi, ettei Fritzillä ollut aikaa matkailijoille.<br /> <br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Miksi kanava kaukana rannikosta?&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Olen koonnut tietoni sekä suomen- että ruotsinkielisestä kirjallisuudesta - muustakin kuin Vaasaa käsittelevästä - sekä haastattelemalla jo kauan sitten kuolleita vaasalaisia. Se on tietoa, jota ei mistään enää saa. Kirkonraunioitten lisäksi on lähes kaikkia kiinnostanut kanava. Miksi sellainen kaivettu? Miksi se ei ole käytössä, jne? Minä lyhyesti kerron:<br /> <br /> Vaasan kurjat satamaolot tunnettiin maailmalla jo 1600-luvun lopulla. Vaasan satama, Hästholmen, sijaitsi suunnilleen siinä, missä Vanhan Vaasan kaatopaikka tänään. Maan kohoamiselle ei tietenkään voinut mitään, mutta sitä voitaisiin petkuttaa.<br /> <br /> Vaasan rikkaimmat kauppiaat etunenässä &#039;&#039;&#039;Carl-Gustav Wolff&#039;&#039;&#039;, vuokrasivat vuonna 1838 Ruotsista ketjukauharuoppaajan, joka hinattiin väylälle Hästholmenin ulkopuolelle.<br /> &#039;&#039;&#039;<br /> Talkoisiin hevonen ja mies&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Satama ruopattiin ja sitten ryhdyttiin kaivamaan kanavaa Strömstensådranin läpi keskustaan saakka. Näin Vaasa pidettäisiin merikaupunkina. Työt kestivät seitsemän vuotta. Kanava valmistui vuonna 1845. Siitä oli suuri hyöty kaupalle ja merenkululle. Sitä ehdittiin käyttää toiset seitsemän vuotta. Vuonna 1852 kaupunki paloi<br /> <br /> Palon jälkeisenä vuonna oli rakennettu jo 800 puutaloa. Syntyi Muuttopuolue ja Jääjien Puolue. Rahansa kanavaan hakannut Wolff kuului jääjiin, mutta Muuttopuolue voitti ja kokonainen kaupunki lastattiin muuttorattaille. Uuteen Vaasan siirrettiin nimittäin suuri määrä valmiitakin taloja.<br /> <br /> Virallinen muutto alkoi elokuun ensimmäinen vuonna 1862. Edellisenä ilta syötiin Se Suuri Jäähyväisateria Seurahuoneella. Rehtori&#039;&#039;&#039; A.G. J. Hallstèn&#039;&#039;&#039; piti puheen ja kohotti maljan Vaasalle ja sen unohtumattomille muistoille. <br /> <br /> Ruotsista tullut arkkitehti &#039;&#039;&#039;Setterberg&#039;&#039;&#039; oli laatinut ruutukaavan uudelle Vaasalle ja joitakin rakennuksia oli jo pystyssä. Kaupungin Rakennuskomitea oli nimittäin järjestänyt talkoot 3.1. 1859 ja ilmoittanut maksavansa 50 kopeekkaa kivikuutiosta. Torille tuli 101 vaasalaista hevosineen ja rekineen. He lähtivät jäätä pitkin kymmenien kilometrien päähän Punakarien Klippölle, missä louhittiin kiveä uuden Vaasan tarpeisiin. Mm. Kirkon, hovioikeuden ja vaikkapa vanhan Vaasa-Pankin talon koipikivet ovat peräisin Punakarilta.<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Mitä tapahtui muualla 1852?&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Mitä tapahtui muualla maailmassa silloin kun Vaasa paloi? Junat kulkivat Euroopassa täyttä höyryä. Suomessa junaliikenne alkoi vasta kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1862, Klemetsöharakalla muuttamisen vuotena, siis. Ja Vaasassa 1883.<br /> <br /> Kalifornian kultakuume ja Italian yhdistänyt vapaustaistelija &#039;&#039;&#039;Giuseppe Garibaldi&#039;&#039;&#039; olivat uutisten suuria nimiä 1852. Ennen ja jälkeen Vaasan palon tapahtui myös kaikenlaista. Vaasan höyrymylly oli rakennettu vuonna 1850 - Alkula. <br /> <br /> Sen Ruotsista hankittu 15-hevosvoimainen höyrykone oli järjestyksessä toinen teollisuudessa käytetyistä höyrykoneista Suomessa. Kone jauhoi huomattavat määrät viljaa venäjän sotalaitokselle, joka kävi Krimin sotaa.<br /> <br /> Uusi Vaasa oli päässyt kasvamisen alkuun kun suuret nälkävuodet 1867-68 koettelivat maata. Suomen väkiluku oli 1 800 000. Syyskuun neljännen päivän vastainen pakkanen vuonna 1867 aiheutti hallan ja kadon. Kesä oli ollut kuukauden myöhässä. Meren jäätyminen eristi Suomen muusta Euroopasta. Uuden Vaasan hautausmaa täyttyi. Oli perustettava ns. uusi hautausmaa toiselle puolen tietä.<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Mutkaista tietä näkymättömiin&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Vuonna 1868 kuoli 137 700 suomalaista nälkään ja pakkaseen. Ruotsissa, Irlannissa ja Venäjällä oli ollut samanlainen kato. Venäjän rahaministeri &#039;&#039;&#039;von Reutern&#039;&#039;&#039; oli lujilla, koska Keski-Aasian<br /> suuret valloitusoperaatiot veivät kaiken rahan ja hädissään hän myi Alaskan Pohjois-Amerikan Yhdysvalloille 50 000 dollarilla.<br /> <br /> Katovuodet olivat tehneet lainanottajista maksukyvyttömiä Suomessa. Tiloja myytiin pakkohuutokaupalla. Pankkien kautta kulki kaikkiaan 800 maatilaa. Omistajien kanssa ei neuvoteltu. Tämä toistui n. 125 vuoden kuluttua pankkikriisin aikana.<br /> <br /> Suomen senaatin talousvaliokunnan puheenjohtaja J.W. Snellman olisi todennäköisimmin lahjoittanut pitkähihaisen paidan sellaiselle, joka olisi ehdottanut että kansakunnan varat <br /> lahjoitettaisiin tukena pankeille, sitonut hihat takaa yhteen ja ähettänyt miehen Lapinlahden runoseminaariiin.<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Merenkurkun maayhteys&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Tämän päivän ongelmista vieraitani kiinnostaa ylivoimaisesti eniten se, kuinka käy Merenkurkun liikenteelle. Verottoman viinan aika ei enää palaisi. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, valtuutettu &#039;&#039;&#039;Heikki Kouhi&#039;&#039;&#039; onkin ottanut uudelleen esiin vuosikymmenten mittaan muutaman kerran esitetyn ajatuksen tunnelista Merenkurkun alta.<br /> <br /> 1960-luvulla esitettiin idea tunnelista, joka yhdistäisi Vaasan ja Uumajan. Maayhteyden tutkimisajatus syntyi &quot;Vaasa-lehden insinöörikomitean&quot; aloitteesta. Keskustelua käytiin vilkkaasti ja virallisiakin kantoja otettiin.<br /> <br /> 86 kansanedustajaa teki vuonna 1970 aloitteen Merenkurkun maayhtyeyden tutkimisesta ja seuraavan vuoden budjettiin otettiin 200 000 markan määräraha sitä varten. Vuoden 1972 lopulla sai TVH valmiiksi alustavan tutkimissuunnitelman, jossa esiteltiin eri vaihtoehtoja. Insinööritoimisto &#039;&#039;&#039;Parkatti &amp; Salonen&#039;&#039;&#039; laati suunnitelman. Minulla on se vieläkin jossain.<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Otollisin mahdollinen aika&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Ajatus maayhteydestä tyrmättiin, mutta vuonna 1982 se otettiin esiin uudelleen, ties monennenko kerran. Insinööri Antti Talvitie kirjoitti asiasta Kauppalehdessä kesällä 1986. <br /> <br /> Vaasan läähin edesmennyt maaherra &#039;&#039;&#039;Martti Viitanen&#039;&#039;&#039; oli yksi hankkeen kolmesta alkuunpanijasta vuonna 1970. Hän sanoi 1973, etteivät tunnelimiehet aio hylätä hanketta. Heillä ei ole kiire. Hanke saattaa olla ajankohtainen vasta seuraavan sukupolven, tai jopa vasta 1000 vuoden kuluttua.<br /> <br /> Merenkurkun maayhteyttä lämmiteltiin vielä pitkään. Vaasan Uumaja-linjan matkustajamäärät olivat pudonneet miljoonasta kahteen-kolmeensataan tuhanteen. Tunneli pelastaisi. <br /> Pariinkymmeneen vuoteen kukaan ei ole maininnut tunnelia.<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Tunnelihistoriaa&#039;&#039;&#039;<br /> <br /> Kun ajatus tunnelista Englannin kanaalin alta esiteltiin &#039;&#039;&#039;Napoleonille&#039;&#039;&#039;, hän hylkäsi sen. Olihan sitä suunniteltu jo satojen vuosien ajan, eikä siitä mitään ollut tullut. Sitäpaitsi oli viisasta pitää engelsmannit eristettynä saarellaan. Tänään on kanaalin tunnelia liikennöity jo vuosien ajan.<br /> <br /> Algecirasin ja Ceutan välille lähelle Gibraltaria on suunniteltu tunneli. Turkissa kaivettiin sellainen, kuin myös Japanissa, missä Honsun ja Hokaidon saaret yhdistää maailman pisin tunneli. <br /> <br /> En kuulu tunnelimiehiin, koska olen merimies. Mutta talouden kuviot ovat muuttaneet myös merenkulun rakenteita. Vaasan Vaskiluotoon liikennöi enää pizzalautta ja EPV:n hiililaiva. Vaasa<br /> ei ole enää merikaupunki.<br /> <br /> &#039;&#039;&#039;Jorma Ojaharju&#039;&#039;&#039;<br /> Kirjoitusaika tuntematon<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

Vaasalainen