https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?action=history&feed=atom&title=Arkkitehdin_ty%C3%B6st%C3%A4 2026-04-10T15:46:12Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Arkkitehdin_ty%C3%B6st%C3%A4&diff=10447&oldid=prev 2008-03-07T07:40:24Z

<p></p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>ARKKITEHDIN TYÖSTÄ<br /> <br /> Arkkitehti on ihminen, joka tavalla tai toisella osallistuu rakennetun<br /> ympäristömme suunnitteluun ja kehittämiseen. <br /> <br /> Joskus sanaa käytetään kuvaannollisesti esim. ”Kekkonen oli hyvin-<br /> vointiyhteiskunnan arkkitehteja” tms. <br /> <br /> Renessanssin aikoihin arkkitehti usein oli myöskin kuvataiteilija. <br /> Rooman Pietarinkirkon suunnittelija Michelangelo tunnetaan enem-<br /> mänkin freskojen ja veistosten tekijänä. Siihen aikaan koulutus luul-<br /> tavasti tapahtui mestari – oppilas systeemillä.<br /> <br /> Palaneen Vaasan kaupungin uudissuunnittelija 1854 – 1871 C.A. <br /> Setterberg oli aloittanut opintonsa Gävlessä muurarioppilaana ja <br /> jatkoi sitten taideopinnoilla Tukholmassa. <br /> <br /> Kun itse aloitin opiskeluni 1952 Helsingissä, oli Teknillinen korkea-<br /> koulu ainoa arkkitehtien koulutuspaikka Suomessa. Vuosittain pää-<br /> si n. 40 kpl karsintakurssin (piirustusta ja matematiikkaa) läpäissyttä<br /> aloittamaan opiskelunsa. Teoriassa opiskelu ja diplomityö sen päät-<br /> teeksi olisi voinut kestää 4½ vuotta. Yleensä se kesti huomattavasti <br /> kauemmin. Opiskelija huomasi, etteivät luennoilla hankitut tiedot ja<br /> harjoitustöillä kertyneet taidot vielä oikein riittäneet. Arkkitehtitoimis-<br /> toihin kaupungissa pääsi kesätöihin, jotka helposti jatkuivat talvitöinä-<br /> kin.<br /> <br /> Opintoihin liittyvät harjoitustyöt tehtiin yleensä illalla tai yöllä. Kun<br /> vaimo ja sitten lapsi liittyivät hommaan tuli ruokarahojen hankkiminen<br /> entistä tärkeämmäksi. Mitään valtion maksamia opintorahoja ei vielä<br /> ollut. Mutta kun kymmenes opintovuosi läheni usea meistä lopulta <br /> valmistui. <br /> <br /> Nykyään arkkitehteja Suomessa koulutetaan kolmessa paikassa. <br /> Lukumääräkin on noussut 1950- luvun 500 arkkitehdista vajaa 3000:ksi<br /> Opiskelussa ei vielä erikoistuttu kaupunkisuunnitteluun tai rakennus-suunnitteluun. Opeteltiin molempia. Käytännön työ vei sitten ihmisen <br /> jommallekummalle tai molemmille aloille.<br /> <br /> Omat taipumukseni liittyivät selvästi rakennussuunnitteluun, mutta mel- kein sattumalta jouduin valmistuttuani 13 vuodeksi kaupunkisuunnittelu-<br /> töihin. Ensin 8 vuotta Erik Kråkströmin toimistossa lähinnä Vaasan ase-<br /> makaavan uusimista ja sitten 5 vuotta Helsingin yleiskaavatöitä. Ainakin<br /> viimemainittu raskaan byrokraattinen ja kunnallispoliittinen työ turhautti<br /> ihmistä joka oli kuvitellut hakeutuneensa rakennustaidetta tekemään. <br /> Tästä syystä – taas hiukan sattumalta – lähdin 1976 Helsingistä takaisin<br /> Vaasaan kaupunginarkkitehdiksi.<br /> <br /> Setterbergin jälkeen kului 38 vuotta ilman kaupunginarkkitehtia. Kuvitel-<br /> tiin ettei sellaista poliitikkoja tai liikemiehiä häiritsevää virkamiestä tarvit-<br /> taisi. Seuraaja, kovin suppein valtuuksin, valittiin vasta 1911. Itse olen <br /> luettelossa Vaasan seitsemäs (viimeinen?)kaupunginarkkitehti<br /> <br /> 11.10.2006 Asko Halme</div>

85.157.2.194