Aikajana - Muutoshistoria

Vaasalainen: /* Vaasan Historiallinen aikajana */

2015-06-10T10:35:07Z

Vaasan Historiallinen aikajana

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 10.35
Rivi 3:		Rivi 3:
	'''Tietojen lisääminen Aikajanaan''' (ja Vaasapediaan) edellyttää että rekisteröidyt käyttäjksi. Rekisteröityminen tapahtuu etusivun oikeassa ylänurkassa olevaa linkkiä klikkaamalla. Voit muokata ja lisätä tekstiä vapaasti kohdassa muokkaa. Helpoimmin uuden vuosiluvun lisääminen onnistuu kun valitset - '''vuosiluku''' ja kaikki kolme lainausmerkkiä vuosiluvun kummankin puolen ja lisäät leikepöydälle. Valitse nyt uusi paikka vuosiluvulle ja siirrä vuosiluku leikepöydältä uuteen paikkaan ja tee tarvittavat muutokset ja lisäykset. Muista tallentaa sivu alareunan "Tallenna Sivu" painikkeesta. '''<hr>		'''Tietojen lisääminen Aikajanaan''' (ja Vaasapediaan) edellyttää että rekisteröidyt käyttäjksi. Rekisteröityminen tapahtuu etusivun oikeassa ylänurkassa olevaa linkkiä klikkaamalla. Voit muokata ja lisätä tekstiä vapaasti kohdassa muokkaa. Helpoimmin uuden vuosiluvun lisääminen onnistuu kun valitset - '''vuosiluku''' ja kaikki kolme lainausmerkkiä vuosiluvun kummankin puolen ja lisäät leikepöydälle. Valitse nyt uusi paikka vuosiluvulle ja siirrä vuosiluku leikepöydältä uuteen paikkaan ja tee tarvittavat muutokset ja lisäykset. Muista tallentaa sivu alareunan "Tallenna Sivu" painikkeesta. '''<hr>

	==='''TRIVIAA JA FAKTAA VAASASTA'''===		=='''TRIVIAA JA FAKTAA VAASASTA'''==

	''' n. 520 milj. vuotta ekr.''' Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan n. 520 miljoonaa vuotta sitten. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereistä. Ilmasta katsottuna näkyy selvästi Söderfjärdenin peltoaukean pyöreä muoto, jota reunustavat kallioiset mäet. "Suomen kaunein meteoriittikraatteri" on halkaisijaltaan 5-6 km ja syvyyttä on yli 300 m. Se on täyttynyt maalajeilla, mm. kambrikautisella hiekkakivellä. Kaikki muut kymmenen Suomen tunnettua meteoriittikraatteria ovat epäsäännöllisen muotoisia järviä, eivät kraatterinmuotoisia. Maapallolta tunnetaan vain 176 meteoriittikraatteria. [http://www.sundom.fi/?id=85&lang=2&pid=49&mid=63 - Söderfjärden] [http://www.youtube.com/watch?v=JBEpsWvQoVA - Söderfjärden You Tubessa]		''' n. 520 milj. vuotta ekr.''' Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan n. 520 miljoonaa vuotta sitten. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereistä. Ilmasta katsottuna näkyy selvästi Söderfjärdenin peltoaukean pyöreä muoto, jota reunustavat kallioiset mäet. "Suomen kaunein meteoriittikraatteri" on halkaisijaltaan 5-6 km ja syvyyttä on yli 300 m. Se on täyttynyt maalajeilla, mm. kambrikautisella hiekkakivellä. Kaikki muut kymmenen Suomen tunnettua meteoriittikraatteria ovat epäsäännöllisen muotoisia järviä, eivät kraatterinmuotoisia. Maapallolta tunnetaan vain 176 meteoriittikraatteria. [http://www.sundom.fi/?id=85&lang=2&pid=49&mid=63 - Söderfjärden] [http://www.youtube.com/watch?v=JBEpsWvQoVA - Söderfjärden You Tubessa]

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 10.33)

2015-06-10T10:33:50Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 10.33
Rivi 228:		Rivi 228:

	Suomen Moottoritehdas Oy:n perustivat vuonna 1920 veljekset Adolf ja Arvid Andersson sekä liikemies Edvin Sundström. Yrityksen toiminta päättyi vararikkoon vuonna 1992. Suomen Moottoritehdas oli erikoistunut Olympia-merkkisten vene- ja maamoottoreiden valmistukseen. 70 toimintavuoden aikana niitä tehtiin 22 perustyyppiä ja niiden muunnelmina yhteensä ainakin 62 eri mallia. Joukkoon sisältyi myös paloruiskuja sekä autonmoottori Sisu-tehtaalle. Olympia-moottorin mukaan Vaasasta löytyy Olympiakatu.		Suomen Moottoritehdas Oy:n perustivat vuonna 1920 veljekset Adolf ja Arvid Andersson sekä liikemies Edvin Sundström. Yrityksen toiminta päättyi vararikkoon vuonna 1992. Suomen Moottoritehdas oli erikoistunut Olympia-merkkisten vene- ja maamoottoreiden valmistukseen. 70 toimintavuoden aikana niitä tehtiin 22 perustyyppiä ja niiden muunnelmina yhteensä ainakin 62 eri mallia. Joukkoon sisältyi myös paloruiskuja sekä autonmoottori Sisu-tehtaalle. Olympia-moottorin mukaan Vaasasta löytyy Olympiakatu.

			'''Vuosi 1922''' Vuonna 1921 annettu kielilaki kumottiin. Uuden kielilain (1.1.1923 alkaen) kunta oli kaksikielinen, jos vähemmistön määrä oli 10 % tai enemmän. Kunta muuttui kaksikieliseksi, jos vähemmistön määrä ylitti 12 % ja yksikieliseksi, jos vähemmistön määrä painui alle 8 %:n. Helsingin, Turun ja Vaasan kaupunkien oli kuitenkin määrä pysyä kaksikielisinä, vaikkei niissä asuvien toiskielisten asukkaiden määrä nousisikaan 10 %:iin. Hallintokielille oli myös merkitystä sillä, oliko kunnassa toiskielisiä enemmän tai vähemmän kuin 1/3. Tarkistukset kuntien kielisuhteisiin tehdään joka kymmenes vuosi väestötietojen perusteella (1923, 1933 jne.).

	'''Vuosi 1924''' Vaasan Palloseuran perustivat 26. syyskuuta 1924 Vaasan Vasaman palloilujaoston johtohahmot, joiden keskuudessa oli virinnyt ajatus palloilun erikoisseuran perustamisesta. Lajeina toimivat jalka- ja jääpallo. Jääpallossa VPS pelasi Suomen pääsarjatasolla yhteensä 18 kautta. Lajina oli myös jääkiekko miesten virallisissa sarjoissa vuodesta 1963 lähtien.		'''Vuosi 1924''' Vaasan Palloseuran perustivat 26. syyskuuta 1924 Vaasan Vasaman palloilujaoston johtohahmot, joiden keskuudessa oli virinnyt ajatus palloilun erikoisseuran perustamisesta. Lajeina toimivat jalka- ja jääpallo. Jääpallossa VPS pelasi Suomen pääsarjatasolla yhteensä 18 kautta. Lajina oli myös jääkiekko miesten virallisissa sarjoissa vuodesta 1963 lähtien.

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 10.13)

2015-06-10T10:13:13Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 10.13
Rivi 15:		Rivi 15:
	'''900-luku.''' Vaasanseutu oli rikkonaista saaristoa. Yksi suurimmista saarista sijaitsi nykyisen Gerbyn kaupunginosan paikalla. Ilmasto alkoi lämmetä. [http://www.merenkurkku.fi/maailmanperintoalue/merenkurkun-historia/ - '''Linkki:''' Merenkurkun historia]		'''900-luku.''' Vaasanseutu oli rikkonaista saaristoa. Yksi suurimmista saarista sijaitsi nykyisen Gerbyn kaupunginosan paikalla. Ilmasto alkoi lämmetä. [http://www.merenkurkku.fi/maailmanperintoalue/merenkurkun-historia/ - '''Linkki:''' Merenkurkun historia]

	'''1000-luku''' Rautakauden loppupuolella Öjberget oli keskellä suurta saarta, joka ulottui Sundomista Södernäsetiin.		'''1000-luku''' Rautakauden loppupuolella Öjberget oli keskellä suurta saarta, joka ulottui Sundomista Södernäsetiin. [http://www.sundom.fi/fi/kivikausiloytoja_ojbergetilla – Öjberget] [http://www.vaasa.fi/ojberget – Öjberget Vaasan kaupunki]

	'''1100-luku.''' Metsästäjät, kalastajat ja hylkeenpyytäjät etsivät alueelta elantonsa.		'''1100-luku.''' Metsästäjät, kalastajat ja hylkeenpyytäjät etsivät alueelta elantonsa.

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 10.07)

2015-06-10T10:07:38Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 10.07
Rivi 13:		Rivi 13:
	'''780-luku''' Viikinkiaikaa Vaasan nykyinen keskusta-alue edelleen veden alla		'''780-luku''' Viikinkiaikaa Vaasan nykyinen keskusta-alue edelleen veden alla

	'''900-luku.''' Vaasanseutu oli rikkonaista saaristoa. Yksi suurimmista saarista sijaitsi nykyisen Gerbyn kaupunginosan paikalla. Ilmasto alkoi lämmetä. [http://www.merenkurkku.fi/maailmanperintoalue/merenkurkun-historia/ - Merenkurkun historia]		'''900-luku.''' Vaasanseutu oli rikkonaista saaristoa. Yksi suurimmista saarista sijaitsi nykyisen Gerbyn kaupunginosan paikalla. Ilmasto alkoi lämmetä. [http://www.merenkurkku.fi/maailmanperintoalue/merenkurkun-historia/ - '''Linkki:''' Merenkurkun historia]

	'''1000-luku''' Rautakauden loppupuolella Öjberget oli keskellä suurta saarta, joka ulottui Sundomista Södernäsetiin.		'''1000-luku''' Rautakauden loppupuolella Öjberget oli keskellä suurta saarta, joka ulottui Sundomista Södernäsetiin.

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 10.06)

2015-06-10T10:06:21Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 10.06
Rivi 13:		Rivi 13:
	'''780-luku''' Viikinkiaikaa Vaasan nykyinen keskusta-alue edelleen veden alla		'''780-luku''' Viikinkiaikaa Vaasan nykyinen keskusta-alue edelleen veden alla

	'''900-luku.''' Vaasanseutu oli rikkonaista saaristoa. Yksi suurimmista saarista sijaitsi nykyisen Gerbyn kaupunginosan paikalla. Ilmasto alkoi lämmetä.		'''900-luku.''' Vaasanseutu oli rikkonaista saaristoa. Yksi suurimmista saarista sijaitsi nykyisen Gerbyn kaupunginosan paikalla. Ilmasto alkoi lämmetä. [http://www.merenkurkku.fi/maailmanperintoalue/merenkurkun-historia/ - Merenkurkun historia]

	'''1000-luku''' Rautakauden loppupuolella Öjberget oli keskellä suurta saarta, joka ulottui Sundomista Södernäsetiin.		'''1000-luku''' Rautakauden loppupuolella Öjberget oli keskellä suurta saarta, joka ulottui Sundomista Södernäsetiin.

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 09.56)

2015-06-10T09:56:01Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 09.56
Rivi 233:		Rivi 233:

	'''Vuosi 1926''' Vaasan Pursiseuran perustamispäätös juotiin kirkkaassa simassa raikuvien eläköön-huutojen kaikuessa menestykselliselle tulevaisuudelle”. Näin lennokkaasti kuvaili Vaasa-lehti historiallista tapahtumaa 12.4.1926.		'''Vuosi 1926''' Vaasan Pursiseuran perustamispäätös juotiin kirkkaassa simassa raikuvien eläköön-huutojen kaikuessa menestykselliselle tulevaisuudelle”. Näin lennokkaasti kuvaili Vaasa-lehti historiallista tapahtumaa 12.4.1926.
	* [http://vaasanmerenkyntajat.fi/historia/]		http://vaasanmerenkyntajat.fi/historia/

	'''Vuosi 1928''' Vasa industriskola sai suomenkielisen osaston ja oli sen jälkeen kaksikielinen kunnes se jaettiin kielen perusteella 1967		'''Vuosi 1928''' Vasa industriskola sai suomenkielisen osaston ja oli sen jälkeen kaksikielinen kunnes se jaettiin kielen perusteella 1967

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 09.54)

2015-06-10T09:54:45Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 09.54
Rivi 232:		Rivi 232:
	Tosin jo vuonna 1958 oli pelattu ensimmäinen harjoitusottelu. 1968 VPS kuitenkin epäonnistui Suomisarjan karsinnoissa ja luopui kokonaan jääkiekosta. VPS:ssä on aikojen saatossa pelattu myös koripalloa ja keilattu.		Tosin jo vuonna 1958 oli pelattu ensimmäinen harjoitusottelu. 1968 VPS kuitenkin epäonnistui Suomisarjan karsinnoissa ja luopui kokonaan jääkiekosta. VPS:ssä on aikojen saatossa pelattu myös koripalloa ja keilattu.

	'''Vuosi 1926''' Vaasan Pursiseuran perustamispäätös juotiin kirkkaassa simassa raikuvien eläköön-huutojen kaikuessa menestykselliselle tulevaisuudelle”. Näin lennokkaasti kuvaili Vaasa-lehti historiallista tapahtumaa 12.4.1926. * [http://vaasanmerenkyntajat.fi/historia/]		'''Vuosi 1926''' Vaasan Pursiseuran perustamispäätös juotiin kirkkaassa simassa raikuvien eläköön-huutojen kaikuessa menestykselliselle tulevaisuudelle”. Näin lennokkaasti kuvaili Vaasa-lehti historiallista tapahtumaa 12.4.1926.
			* [http://vaasanmerenkyntajat.fi/historia/]

	'''Vuosi 1928''' Vasa industriskola sai suomenkielisen osaston ja oli sen jälkeen kaksikielinen kunnes se jaettiin kielen perusteella 1967		'''Vuosi 1928''' Vasa industriskola sai suomenkielisen osaston ja oli sen jälkeen kaksikielinen kunnes se jaettiin kielen perusteella 1967

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 09.53)

2015-06-10T09:53:21Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 09.53
Rivi 232:		Rivi 232:
	Tosin jo vuonna 1958 oli pelattu ensimmäinen harjoitusottelu. 1968 VPS kuitenkin epäonnistui Suomisarjan karsinnoissa ja luopui kokonaan jääkiekosta. VPS:ssä on aikojen saatossa pelattu myös koripalloa ja keilattu.		Tosin jo vuonna 1958 oli pelattu ensimmäinen harjoitusottelu. 1968 VPS kuitenkin epäonnistui Suomisarjan karsinnoissa ja luopui kokonaan jääkiekosta. VPS:ssä on aikojen saatossa pelattu myös koripalloa ja keilattu.

	'''Vuosi 1926''' Vaasan Pursiseuran perustamispäätös juotiin kirkkaassa simassa raikuvien eläköön-huutojen kaikuessa menestykselliselle tulevaisuudelle”. Näin lennokkaasti kuvaili Vaasa-lehti historiallista tapahtumaa 12.4.1926.		'''Vuosi 1926''' Vaasan Pursiseuran perustamispäätös juotiin kirkkaassa simassa raikuvien eläköön-huutojen kaikuessa menestykselliselle tulevaisuudelle”. Näin lennokkaasti kuvaili Vaasa-lehti historiallista tapahtumaa 12.4.1926. * [http://vaasanmerenkyntajat.fi/historia/]

	'''Vuosi 1928''' Vasa industriskola sai suomenkielisen osaston ja oli sen jälkeen kaksikielinen kunnes se jaettiin kielen perusteella 1967		'''Vuosi 1928''' Vasa industriskola sai suomenkielisen osaston ja oli sen jälkeen kaksikielinen kunnes se jaettiin kielen perusteella 1967

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 09.47)

2015-06-10T09:47:00Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 09.47
Rivi 231:		Rivi 231:
	'''Vuosi 1924''' Vaasan Palloseuran perustivat 26. syyskuuta 1924 Vaasan Vasaman palloilujaoston johtohahmot, joiden keskuudessa oli virinnyt ajatus palloilun erikoisseuran perustamisesta. Lajeina toimivat jalka- ja jääpallo. Jääpallossa VPS pelasi Suomen pääsarjatasolla yhteensä 18 kautta. Lajina oli myös jääkiekko miesten virallisissa sarjoissa vuodesta 1963 lähtien.		'''Vuosi 1924''' Vaasan Palloseuran perustivat 26. syyskuuta 1924 Vaasan Vasaman palloilujaoston johtohahmot, joiden keskuudessa oli virinnyt ajatus palloilun erikoisseuran perustamisesta. Lajeina toimivat jalka- ja jääpallo. Jääpallossa VPS pelasi Suomen pääsarjatasolla yhteensä 18 kautta. Lajina oli myös jääkiekko miesten virallisissa sarjoissa vuodesta 1963 lähtien.
	Tosin jo vuonna 1958 oli pelattu ensimmäinen harjoitusottelu. 1968 VPS kuitenkin epäonnistui Suomisarjan karsinnoissa ja luopui kokonaan jääkiekosta. VPS:ssä on aikojen saatossa pelattu myös koripalloa ja keilattu.		Tosin jo vuonna 1958 oli pelattu ensimmäinen harjoitusottelu. 1968 VPS kuitenkin epäonnistui Suomisarjan karsinnoissa ja luopui kokonaan jääkiekosta. VPS:ssä on aikojen saatossa pelattu myös koripalloa ja keilattu.

			'''Vuosi 1926''' Vaasan Pursiseuran perustamispäätös juotiin kirkkaassa simassa raikuvien eläköön-huutojen kaikuessa menestykselliselle tulevaisuudelle”. Näin lennokkaasti kuvaili Vaasa-lehti historiallista tapahtumaa 12.4.1926.

	'''Vuosi 1928''' Vasa industriskola sai suomenkielisen osaston ja oli sen jälkeen kaksikielinen kunnes se jaettiin kielen perusteella 1967		'''Vuosi 1928''' Vasa industriskola sai suomenkielisen osaston ja oli sen jälkeen kaksikielinen kunnes se jaettiin kielen perusteella 1967

Vaasalainen (10. kesäkuuta 2015 kello 09.17)

2015-06-10T09:17:59Z

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 09.17
Rivi 311:		Rivi 311:

	'''Vuosi 1985''' Suomen Sokeri Osakeyhtiö teki nimeensä pienen kosmeettisen muutoksen vuonna 1979, jolloin ’Osakeyhtiö’ lyheni ’Oy:ksi’. Suomen Sokeri Oy lopetti Vaasan tehtaansa toiminnan vuonna 1985.		'''Vuosi 1985''' Suomen Sokeri Osakeyhtiö teki nimeensä pienen kosmeettisen muutoksen vuonna 1979, jolloin ’Osakeyhtiö’ lyheni ’Oy:ksi’. Suomen Sokeri Oy lopetti Vaasan tehtaansa toiminnan vuonna 1985.

			'''Vuosi 1985''' Stormossen-yhtiö perustetaan

	'''Vuosi 1987''' Vaasassa alkanut ruotsin kielen kielikylpyopetus on kahdessakymmenessä vuodessa saavuttanut suuren suosion ja levinnyt eri puolille rannikko-Suomea. (2009)		'''Vuosi 1987''' Vaasassa alkanut ruotsin kielen kielikylpyopetus on kahdessakymmenessä vuodessa saavuttanut suuren suosion ja levinnyt eri puolille rannikko-Suomea. (2009)
Rivi 327:		Rivi 329:

	''''Vuosi 1994''' Onkilahden lukio (perustettu 1957 Onkilahden keskikouluksi, vuodesta 1962 Onkilahden yhteiskoulu) liitettiin Vaasan lyseon lukioon. Iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. Myös Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistettiin, nimeksi Vaasan yhteislukio.		''''Vuosi 1994''' Onkilahden lukio (perustettu 1957 Onkilahden keskikouluksi, vuodesta 1962 Onkilahden yhteiskoulu) liitettiin Vaasan lyseon lukioon. Iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. Myös Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistettiin, nimeksi Vaasan yhteislukio.

			'''Vuosi 1995''' Botniahallia aletaan lämmittämään Stormossenin jätteestä saadulla biokaasulla

	'''Vuosi 1996''' Lyseorakennuksen saneeraus (arkkitehtina A. Schütz) valmistui		'''Vuosi 1996''' Lyseorakennuksen saneeraus (arkkitehtina A. Schütz) valmistui
Rivi 356:		Rivi 360:

	'''Vuosi 2003.''' Kauppakeskus Rewell Center on toiminut 13 vuotta ja on Pohjanmaan suurin ja monipuolisin kauppakeskus. Vaasan 57.000 asukasta ovat ottaneet kauppakeskuksen omakseen ja liiketoiminta on vilkasta. Aika oli kuitenkin jättänyt jälkensä ja maaliskuussa 2003 aloitetttin mittava kunnostusprojekti, jonka myötä pintoja uusittiin, rakenteita ja ilmettä kevennettiin, liukuportaita ja hissejä uudelleen organisoitiin, saatiin myös jonkin verran liiketilalaajennuksia sekä kauppakeskuksen sisätorin laidalta merkittävä kuiva kulkuyhteys laajentuneeseen Toriparkkiin.		'''Vuosi 2003.''' Kauppakeskus Rewell Center on toiminut 13 vuotta ja on Pohjanmaan suurin ja monipuolisin kauppakeskus. Vaasan 57.000 asukasta ovat ottaneet kauppakeskuksen omakseen ja liiketoiminta on vilkasta. Aika oli kuitenkin jättänyt jälkensä ja maaliskuussa 2003 aloitetttin mittava kunnostusprojekti, jonka myötä pintoja uusittiin, rakenteita ja ilmettä kevennettiin, liukuportaita ja hissejä uudelleen organisoitiin, saatiin myös jonkin verran liiketilalaajennuksia sekä kauppakeskuksen sisätorin laidalta merkittävä kuiva kulkuyhteys laajentuneeseen Toriparkkiin.

			'''Vuosi 2004''' Stormosseille myönnetään ympäristösertifikaatti

	'''Vuosi 2006.''' Vaasa täyttää 400 vuotta.		'''Vuosi 2006.''' Vaasa täyttää 400 vuotta.
Rivi 375:		Rivi 381:

	'''Vuosi 2011''' Vuoden 2011 lopussa RG-line varustamo ilmoitti konkurssista. Matkustaja- ja tavaraliikennettä ryhtyi sen jälkeen tilapäisesti hoitamaan RG-Linen konkurssipesä.		'''Vuosi 2011''' Vuoden 2011 lopussa RG-line varustamo ilmoitti konkurssista. Matkustaja- ja tavaraliikennettä ryhtyi sen jälkeen tilapäisesti hoitamaan RG-Linen konkurssipesä.

			'''Vuosi 2011''' Stormossen ryhtyy myymään kompostimultaa, joka on mädätyksen sivutuote

			'''Vuosi 2012''' Westenergy, ent. Stornossen, aloittaa toimintansa syksyllä. Lajittelu muuttuu.

	'''Vuosi 2012''' Vaasan kaupunki ja Uumajan kunta päättivät v. 2012 muodostaa yhteisen varustamon, NLC Ferryn, joka ryhtyisi hoitamaan Merenkurkun liikennettä. Uusi varustamo osti autolautan, MS Wasa Expressin, joka oli jo aiemmin liikennöinyt Vaasa–Uumaja-reitillä. Uusi alus saapui Vaasaan marraskuussa 2012, ja siihen tehtiin sen jälkeen joukko korjauksia. Merenkurkun liikenne siirtyi NLC Ferrylle 1.1.2013 alkaen, ja varustamo harjoittaa liikennettä Wasaline-nimellä.		'''Vuosi 2012''' Vaasan kaupunki ja Uumajan kunta päättivät v. 2012 muodostaa yhteisen varustamon, NLC Ferryn, joka ryhtyisi hoitamaan Merenkurkun liikennettä. Uusi varustamo osti autolautan, MS Wasa Expressin, joka oli jo aiemmin liikennöinyt Vaasa–Uumaja-reitillä. Uusi alus saapui Vaasaan marraskuussa 2012, ja siihen tehtiin sen jälkeen joukko korjauksia. Merenkurkun liikenne siirtyi NLC Ferrylle 1.1.2013 alkaen, ja varustamo harjoittaa liikennettä Wasaline-nimellä.

			'''Vuosi 2014''' Sopimus Vaasan kaupungin ja Westenergyn kanssa linja-autojen liikennekaasusta.

	=='''Tunnettuja Vaasalaisia ja muita linkkejä Vaasan historiaan'''==		=='''Tunnettuja Vaasalaisia ja muita linkkejä Vaasan historiaan'''==