Lähdekoodi sivulle Waasa - komeiden kivitalojen kaupunki

[[Kuva:HOP.jpg|thumb|300px|Talo tehtiin nelikerroksiseksi, mutta myöhemmin siihen lisättiin vielä yksi kerros - Ihme sinänsä!
Kuva: Johan Hagström]]

'''Waasa - komeiden kivitalojen kaupunki'''

Viipurin, Turun ja Helsingin herrat katselivat vuosisadan alkupuolella kateudesta vihreinä Vaasan suuntaan. Tänne oli nimittäin noussut puolisen tusinaa upeaa ja huimaavan korkeaa kivitaloa. Ja rakennukset edustivat ajan huippuarkkitehtuuria olivathan piirtäjinä oman kaupungin taiturit sekä ruotsalaiset ja saksalaiset suurnimet.

Vaasan wanhin firma, Suomen toiseksi iäkkäin rauta-alan yritys C.J. Hartman oli rakentanut torin reunaan graniittikolossin, joka vielä nykyäänkin symbolisoi koko Vaasaa susirajan kaskenpolttajille ja naavatakeille. Alatorin Commerse istuisi vaikka Lontoon Cityyn, ja Wasaborg - arkikielessä Kahvikomppania vaan - on kadehdittavan upea. Silmänkääntötempulla nelikerroksisesta viisikerroksiseksi nostettuna tämä Helsinginpankin talo hallitsee koko Espaa. Kun tähän vielä lisätään muutama muu uljas rakennus, on siinä oiva kivitalokirjo.

Kun pankkipojat, Tiivola ja Lassila mittelivät voimiaan sai ensinmainittu tenniskielellä edun. Kaapatessaan Helsingin-Osake-Pankin "Miljardi-Mika" vei samalla "Tosi on -Jaskan" kotikaupungin ylpeyden, HOP:n talon. Vaasan ensimmäinen näin korkea talo muuten...

Alkuperäinen Waasan Osake Pankki perustettiin 1879. Vuonna 1931 se liittyi HOP:iin ja viime vuonna välillisesti siis SYP:iin.

Pankki haki tonttia v.1901, ja sen tarjosi kukapa muu kuin C.J. Hartman. Hinta oli raju: 150 000 sen ajan kovaa markkaa, mutta paikka katsottiin hyväksi vaikka muitakin olisi toki ollut tarjolla. Suunnittelutyö annettiin Vaasan teollisuuskoulun lehtorille ja arkkitehdille Fredrik Thesleffille. Kaupunkikuvaa oli tähän asti hallinnut C.A. Setterbergin 2-kerroksinen rapattu talotyyli. Nyt uusi rakennussääntö salli rakentaa viisikerroksisen huikeat 23 metriä korkean talon. Vaasa antoi Etelä-Suomen "suurkaupungeille" haasteen ja teki talon etelän herrojen kiusaksi, piruuttaan.

Urakoitsijaksi värvättiin tunnettu turkulainen A.J. Hindström, julkisivugraniitti rahdattiin Vehmaalta ja LVI-laitteet teki kuuluisa Högfors. Myös kassaholvien tuli olla viimeisen päälle, ja ne tilattiinkin maailmankuululta Panzar-yhtiöltä Berliinistä. Turvalliset ovat holvit olleet, eivätkä niissä ole vierailleet Dynamiitti-Laineet tai muut alan miehet...

Liike- ja asuinhuoneita yhdistelevä tyyli oli tullut manner-Eurooppaan USA:sta, ja tällä talolla astui nyt Vaasakin ruotuun. Yläkerroksissa asuivat korkeat virkamiehet ja pankinjohtajat, alhaalla rahvas ja vahtimestarit. Tänään ei tätä jakoa kai enää tunneta, ja katutasossa on useita liikkeitä. Talossa on asunut tunnettuja vaasalaisia, joista voisi mainita vaikka nämä kaupungin ylpeydet, laulajatytöt Ami ja Monica.

HOP:n talolle antaa ilmettä näyttävä kulmasisäänkäynti suoraan pankkisaliin. Hovipuistikolta taas mennään porraskäytävään, ja sieltä sitä onkin ihmeitä tapitettavana! Porraspuissa on satatuhatta vuotta vanhoja fossiileja. Näitä banaaninkokoisia läikkiä lyseon rehtori Vateeni vei joka luokan katsomaan, ja siellä ne ovat vieläkin, jos jotakuta kiinnostaa tosi vanha ihme.

Pankkisalissa tuoksuu sikarilta, tammipaneelilta ja rahalta... Sanovat sitä Suomen komeimmaksi pankkisaliksi, vaikka samantyyppisiä on myös Helsingissä, Turussa, Porvoossa ja Kokkolassa.

Vastikään pankissa tehtiin suuri remontti, joka vaati asiantuntemusta. Kokonaissuunnitelman teki arkkitehti Egil Nordin, pintakäsittelyt konservaattori Thorvald Lindqvist ja urakoinnin vaasalainen rakennusliike A Hakoranta.

Siinä se nyt on, HOP:n talo, entistäkin upeampana ja SYP:n haarakonttorina. Joku voi vielä haikeana muistella, kuinka siellä itsenäisyytemme alkupäivinä tehtiin kovaa valuuttaa: Vaasan rahaa. Tuolloin sai Vaasa myös oman postimerkkisarjansa. Helsingin herrat veivät meiltä pääkaupungin nimen, mutta muistot meille sentään jäivät. Oi, niitä aikoja, sanoisin...

'''PEKU HAAPALINNA'''

[[Luokka:Vaasa]]