Lähdekoodi sivulle Vaasan vesitorni näkyy aina

Vaasa Tidning 14.04.02

Vaasan vesitorni näkyy aina

Näin se on: olet melkein missä tahansa Vaasassa, vesitorni on aina silmissäsi. Se on nähnyt hyviä ja huonoja aikoja kuten itse kukin. Ennen näitä nykyajan hienouksia palovahti päivysti siellä yötä päivää. Tornissa oli erivärisiä lamppuja, jotka sitten ilmoittivat tietyn kaavan mukaan, missä kaupunginosassa palo oli. Valosysteemi oli paikallaan, koska palot, ainakin silloin, syttyivät yleensä yöllä.

Vesitorni oli mietitty pystytettäväksi Kirkkopuistikon päähän silloisen VPK-talon, sittemmin Teatteri-talon ja nykyisen Nuorisotalon kohdalle. Paikka olisi ollut ihan hyvä, mutta jotkut panivat hanttiin periaatteesta. Sitähän se on kunnallispolitiikka. No, kädenväännön jälkeen sovittiin tämä nykyinen paikka, tontti no: 25.

Yleinen julkisivukilpailu

Kahden miehen raati, kauppias Erik Hartman ja arkkitehti Bertel Jung setvivät ehdokkaat ja kuuluisa arkkitehti Lars Sonck tuomarina julistivat voittajaksi veljesten Jussi ja Toivo Paatelan ehdotuksen. Torni, korkeus 49 metriä ja vesisäiliö 525 kuutiota, maksoivat 113 812 markkaa. Ruisleipä maksoi silloin 39 penniä.

Käsintehdyt tiilet

Julkisivun tiilet tuottiin ensin Ruotsista, mutta ensimmäisen maailmansodan takia yhteydet katkesivat ja loput kymmenysosan teki Ylistaron Tiilitehdas. Torni  valmistui 1915 alkuvuodesta. Säiliön tervauksessa oli ongelmia ja lopputarkastus oli myöhään syksyllä vuonna 1915. Näitä tietoja löytyy Hallintotalon kellarista kaupunginarkistosta, jos jotakuta kiinnostaa kaupungin asiat silloin wanhaan hyvään aikaan.

Vihollisen torjuntaa

Viime sotien aikana vesitornissa oli ilmavalvonta, mukana muun muuassa hyväsilmäisiä lottia ja joku sotilaspoikakin. Täysikäiset miehet hoitivat siellä olleet ilmatorjuntakonekiväärit. Parhaimmat pommitukset olivat Vaasassa talvisodan aikana vuonna 1939 Joulun ja Uuden Vuoden välisellä viikolla. Vähällä päästiin verrattuna Kotkaan, joka oli maailman pommitetuin kaupunki väkilukuun suhteutettuna.

Katselupaikka

Palokunta asusti aikanaan kaupungintalon siinä osassa, missä nyt on Taidehalli. Heillä oli avaimet vesitorniin. Sieltä lähetti lähti avaajaksi ja oppaaksi vaasalaisille ja matkailijalle. Pahat kierreportaat keskiosassa vaativat miehen mukaan. Tämä olikin mieluisa tehtävä brankkareille. Miksi sitten? No, usein oli opastettavina kurvikkaita nuoria naisia. Kesähommissa brankkarissa työskennellyt yo-kaveri Ylermi ”Ymi” Kivistö, eläkkeellä oleva jumppamaikka, tämän tiesi hymyillen kertoa minulle. Vuonna 1993 vesitornissa oli remontti valmis ja tänä päivänä sinne pääsee katsomaan upeita näkymiä. Laskin kovakuntoisena aikanaan portaat ja niitä on tasan 230! Jos kiipeät sinne tänään, niin voit olla tyytyväinen kuntoosi.

Yllätys, yllätys

Edesmennyt kaupungingeodeetti Weckström kertoi minulle vuosia sitten, että vesitorni on kallellaan Präntöön suuntaan 25 senttiä- meillä on siis ikioma Pisan torni. Mitä, jos nykymenetelmillä sen helposti tarkistavat nykyiset geodeetit! Peruskalliopohja takaa sen, ettei se ihan kohta kaadu.
Peku Sommerfelt


Vesitorni

Keskustassa (Raastuvankatu 32), Hallintotalon pihalla. Yli 200 rappusta. Ylhäältä avautuun mahtava näköala kaupunkiin, merelle ja ympäröivään maakuntaan. Avoinna 15.6.-18.8.2002 päivittäin 11-17 tai sopimuksen mukaan, puh. 325 1145. Sisäänpääsy: Aik