Lähdekoodi sivulle Sivellin ja sana - molemmat hallinnassa

Pikkupoikana hän jo piirteli kunniakkaan Vaasa-lehden valkoiset alueet täyteen kiemuroitaan. Tarina on osittain tavanomainen: nuoruus Hietalahdessa ja koulussa, erilaisia töitä Suomessa, sitten Ruotsiin ja välillä liftaamalla Euroopan tarkistus. tuli elämänkokemusta ja väriä elämänkertaan...

Ruotsin reissulla hänen kaverinsa oli aloitteleva taidemaalari ja siitä Risto Jalonen sai mallin ja kipinän. Mies oli kerrankin oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kaveri kertoi ja näytti mallia maalaukseen. Se onkin miehen ainut ulkopuolinen oppi - muu kaikki on kummunnut suoraan sisältä omasta itsestään.

Nyt kun on jo tullut niinsanottua nimeä - mitä se lieneekään - ja ostajat ja arvostelijat kysyvät, että missä hän on opiskellut taidetta ja niin edelleen. Sanavalmiilla maalarilla on tarjota tietoa:
 -Ei näitä hommia opi koulussa,
  eikä kukaan muu maalari pysty opettamaan
  kuin korkeintaan pintaraapaisun verran tekniikkaa.
  Itse on opeteltava ja itse on asiat nähtävä
  ja muoto sekä värit pantava harmoniaan.

Kuvassa on myös kaasupullon kokoiset poika ja tyttö, kitisevä kissa ja kiva vaimo - siinä maalarilla turvallinen pihapiiri. Jotten sanoisi, että tässä on meillä aika yhteiskuntakelpoinen taiteilija - boheemiaika on jäänyt taakse tai sitten bohemius pysyy hallitusti sielun syvyyksissä.

 -Öisin mä maalaan pääsääntöisesti.
  Kato nyt tätä elämää ja vilskettä tässä.
  hyvä asia kun valo lisääntyy näin keväällä.
  Raunio-Baarissa teen jokapaikan Jantusen hommia,
  se on leivän ja särpimen takuumies tämä vakihomma.
  Perusturvallisuus on sen verran tarttunut takkiin,
  että en lähde toistaiseksi täyspäiväiseksi taiteilijaksi,
  kiteyttää Risto.

Niin se sanan hallinta - se on kirjattu kahteen omakustannuskirjaan ja taulujen nimiin: ''Mitä jos vähän raapasis'', ''Naurava ajatustenlukija'', ''Muhamed kohtaa vuoren'' (juuri taiteilijaseuran näyttelyssä mukana), ''Klassinen uusromantiikka'', ''Ritari Räimee varjelee metsänneitoa'' ja monta muuta outoa nimeä.

Akvarellit, guassit, öljyt, piirrokset ja moni muu tekniikka on hanskassa. Pohjana kuville käsintehty pellavavahvisteinen paperi, helppo työstää ja kiitollinen materiaali täyttää taiteella muotokuvista maisemiin ja nonfiguratiivisesta realismiin.

 -Mikä vaihe sinulla nyt ?

 -Olen yhä enemmän siirtynyt figuratiiviseen ilmaisuun, 
  materiaalina vesiliukoinen akryyliväri. On siinä sitten
  selvää kuvaa mitä katsella ja samalla sisällytän siihen 
  jonkun sanoman lisäpotkuksi.

Sinne jäi Risto Jalonen reviiriinsä - mielenkiintoinen taiteilija kaikkinensa, tavataan...

''Peku Haapalinna'' 22.5.1988 '''Vaasan Ikkuna'''