https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=85.157.74.14 2026-04-11T10:33:58Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Jalonen,_risto&diff=8760 2008-02-02T00:33:38Z

<p>85.157.74.14: </p> <hr /> <div>Olen ikäni risteillyt ympäri ämpäri Vaasaa ja vanhaa Vaasan lääniä ja näin ollen<br /> on minun elinympäristökokemukseni melkoisen laaja alainen.<br /> Ja kun vielä ottaa huomioon, että pidän Tukholmaa toisena kotikaupunkinani<br /> ja olen runsaasti matkaillut ulkomailla ja ajellut tasaisesti ristiin rastiin <br /> pitkin poikin Suomenniemeä, niin tästä kaikestahan se minun elinympäristöni<br /> sitten muodostuu ja hyvä kun se juuri näin sen tekee, sillä suppeasta perspektiivistä<br /> ei kukaan taiteilija kummoisia visiota aikaiseksi saa tai ainakin tämä näkemyksellinen<br /> kokeminen antaa paremmat edellytykset asioiden kokonaisvaltaiselle sisäistämiselle.<br /> <br /> Nyt kun kuitenkin satun täällä Vaasassa asumaan ja Pohjanmaalla vaikuttamaan,<br /> niin on tämä saaristosta peltoaukeille leviävä alue se mikä on rakkaaksi käynyt.<br /> Haluan siis tässä ja nyt kommentoida hieman tätä laaja alaisen taidekenttäni<br /> olomuotoa.<br /> <br /> <br /> '''Kaikki etelä—pohjalaiset ovat Pohjanmaalta kotoisin'''<br /> <br /> Perinteisesti ajateltaessa ei ole kuin yksi Pohjanmaa. Se on tämä alue <br /> jolta pohjalaiset tulevat, tämä nykyisin kolme maakuntaa käsittävä <br /> kokonaisuus jolla pohjalaiset asuvat kuka missäkin.<br /> <br /> Taiteen yleistetyissä puitteissa tämä edelleen on yksi yhteneväinen alue. Muuallakin <br /> Suomessa asuvat esim. savolaiset tietävät tasan tarkkaan, että kun puhutaan <br /> pohjalaisesta taiteesta, niin se on aina tarkoittanut ja tarkoittaa yhä edelleen <br /> entiseltä yhtenäiseltä Pohjanmaan, joka kokonaisuudessaan ennen myös Etelä-Pohjanmaana <br /> tunnettiin ja vain Oulun seutu eli Pohjois-Pohjanmaa oli ja on asia erikseen, tulevaa <br /> taidetta. Nyt kun meillä sitten täällä Suomen läntisellä ulkosyrjällä on kokonaista kolme <br /> maakuntaa entisen selkeän ja toimivan yhden sijaan, niin siitä ei ole monissa asioissa <br /> koskaan ollut kellekään tavalliselle tallaajalle sen kummempaa hyötyä. Asioita omista <br /> lähtökohdistaan arvottavat kunnallispolitiikat ovat sitten tietenkin asia erikseen. Heidän <br /> metkuilujensa johdosta koko surkuhupaisa maakuntajako aikoinaan tehtiin. <br /> Onhan näille nurkin nykyisellään kyllä siunaantunut Vaasassa sijaitsevan Pohjanmaan taide- <br /> toimikunnan, jonka toimialue käsittää edelleen koko historiallisen Pohjanmaan (vanhan<br /> Vaasan läänin) lisäksi Pohjanmaan liiton kulttuuritoimi, Etelä-Pohjanmaan liiton <br /> kulttuuritoimi ja Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuritoimi, että näinhän meillä täällä ja<br /> mikäs siinä kyllähän tällaisia pienimuotoisempiakin organisaatioita tarvitaan, että<br /> vähän enemmän lähialueille suuntautunutta tasmärahoitusta saadaan järjestymään,<br /> mikä onkin osoittautunut viime vuosien aikana asialliseksi lisäjärjestelyksi ja varsinkin,<br /> kun taidetoimikunnan rahajako tuntuu kiertävän ja kiertää pääosin vanhoja valmiiksi<br /> hiihdettyjä latuja. <br /> Tässä nyt täytyy palata vielä itse asiaan ja muistaa mainita, että muun muassa sellaista <br /> järjestöä kuin Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto on lähes koko historiansa ajan johdettu <br /> Vaasasta käsin. Ja ei silloin ennen muinoin osattu uumoillakaan, että Pohjanmaan<br /> historiallisena taidekeskuksena tunnettu ja siksi tunnustettu Vaasa joskus asemastaan<br /> joutuisi kiistelemään ja kyllähän juttu on niin, että vaikka tässä lavialla ja leviällä<br /> ollaan ja eletään, niin niitä todellisia kulttuurin taidetekijöitä ei täällä kahmalo kaupoin<br /> ole, että kyllä tässä vähän yksi sun toinen toinen toistaan tarvitsee, että yleensä<br /> Suomen taidekartalla pysytään, joka sekin on melkoisen vaikeaa jo siitäkin syystä,<br /> että maakunnallisilla valtalehdillä on tässä osin Suomea joku omituinen tarve<br /> mitätöidä omien tekijöidensä aikaansaannoksia ja nostaa jalustalle kaiken maailman<br /> Etelä-Suomen kummajaisia ansaitsivat he sitten sitä tai eivät.<br /> <br /> Noh, jutut on niin kuin ne on ja Pohjanmaa on aina ollut Pohjanmaa, ei se maakuntaa <br /> pilkkomalla siitä muuksi muutu, eikä ole muuttunut vaan se on aina vain se sama <br /> rannikolta peltoaavoille aukeava alue jota aina on myös <br /> Etelä-Pohjanmaaksi kutsuttu. <br /> <br /> 2.2.2008 Risto Jalonen</div>

85.157.74.14 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Risto_Jalonen:_Liidokkeja&diff=8757 2008-02-01T23:34:45Z

<p>85.157.74.14: </p> <hr /> <div>Julkaisija: Runogalleria, Helsinki <br /> ISBN 951-787-177-5 <br /> Toimittanut Risto Jalonen,<br /> jolta myös taideteoksia, runoa että proosaa <br /> <br /> Tekijävieraat: <br /> Heikki Hemminki, Liisa Härkönen, Nadja Jandr, <br /> Katariina Kotomäki, Minna Isabella Kotomäki, Maria Manner, <br /> Salme Muilu, Kirsti Mäkelä, Harri O. Niskanen, Erkki Pussinen, <br /> Alli Salo ja Vieno Vaaranmaa <br /> Valokuvat Raimo Heinonen, J-P Kakkuri <br /> Taideteokset: <br /> Esa Matias Heinonen, Heikki Hemminki, Juha Heiskanen, Panu Hemminki, Isto Jakola, Mikke Jalonen, Hilkka Kiili, Janne Lindfors ja Veikko Takala <br /> Julkaistu 2003 <br /> <br /> Alkuun on syytä lainata kirjan kokoojan näkemystä miten tämä kirja on tehty, <br /> <br /> - Se ei ole aivan tavanomaisin keinoin toteutettu runo- ja taidekirja... <br /> se on jotain muuta. Se ei ole normaalia lukemista katselemista. Se on kokemus. <br /> <br /> Tässä Risto Jalonen tuo oman tarkoituksensa loistavasti esille jota harvemmin tulee oivaltaneeksi, että kirjaa voi lukea ja katsella kokemuksella. Oivaltaa miten minun <br /> tulee nähdä ja kokea sen sisältö ja sanoma. <br /> Tosin kirjassa kurikkalainen sanasieppo Heikki Hemminki valaa äkkinäisesti katsoen <br /> epätoivoa ajastamme: <br /> Maailmassa ei ole aihetta/runouteen/ talouskasvu <br /> on vallannut taiteen/ <br /> markkinavoimat/kloonattu maailma/ ymmärtää rahan kieltä/ markkinavoimien puhetta/. <br /> Siitä huolimatta Heikki Hemminkiä ei voi luokitella epätoivon apostoliksi, vaan unilukkariksi. Tähän markkinahumpuukiin alkaa jo tärveltyä terveetkin ihmiset. <br /> <br /> Liekö kokemuksellista arkitodellisuutta Risto Jaloselta: <br /> Olemme/ toistemme hampaissa/ Pureskelkaamme harkiten. <br /> <br /> Runoilijana Risto Jalonen alkaa kehittyä mittoihinsa, hänellä on pelkistettyä osaamista, <br /> taitavaa sanasommittelua joka hyvin lyyrisiä muotoja häneltä löytyy. <br /> <br /> Tällaisen kokoomateoksen kokoaminen on aika haastava tekijälleen, jossa pienikin virhe sotkee kokonaisuuden. Silti jokainen vierailija tuo ilmi oman persoonallisuutensa joka ei ole sidoksissa muihin. Teoksen kokoojalla on taiteilijan tehtävä koota jouheva sanoma ja tässä hän onnistunut. <br /> Liidokkeja kirja on käteen otettaessa kuin adressi, adressi elämälle elämästä. <br /> <br /> Kirja avautuu huolen harmaana aukeamana, mutta elämän taivaalla on kuitenkin rakoa josta häämöttää aurinko pitkän sateen jälkeen. <br /> Väsyneellä taivaalla/ itkevä enkeli/ pyyhkiin silmänsä/ levittää siipensä, vaalii valolla/tuo telluksen vartija/ vieläkin. <br /> <br /> Raimo Heinonen on kuvannut historiaa, tori monttu on auki ja pohjalla pienet muurahaiset rakentamassa uutta Vaasaa. Näin muuttuu elämä ja ihminen elämän mukana. <br /> <br /> Naisrunoilijat ovat harvinaisempia, naiset ovat mieluummin lyriikan kuluttajia kuin tekijöitä. Mutta lyriikassa ja musiikissa totetuu eräs ikitotuus, nainen on saalis ja mies saalistaja. Kauneimmat rakkausrunot kuin musiikkikin on miesten tekemää, jos nyt tasa-arvo toisi tämänkin vanhan totuuden tekee päinvastaiseksi. Sitä jää mielenkiinnolla vartoilemaan, mitä tapahtuu? <br /> <br /> Vieno Vaaranmaa sanookin sattuvasti, <br /> Hengitän kaksi/ kertaa ja/ piilotan sinut paitani alle/. <br /> Siinä se on naisnäkökulman nimissä sanottu. Yksinkertaisen selkeästi. <br /> <br /> Piirtäjänä Mikke Jalonen on oma lukunsa hänestä voidaan varmasti olla montaakin mieltä. Minun mieleni on ehdottoman jatkon kannalla, siksi persoonallisia osin jopa järkyttäviäkin ovat hänen piirroksensa. <br /> <br /> Sitten Veikko Takala käsityön ja viivan mestari kuvaa taidokkaasti ihmisen sielun monikerroksisuutta. Kypsää mestarinäkemystä josta voi sanoa montakin laatusanaa. <br /> <br /> Mutta sitten on jarrutettava Esa-Matias Heinosen kohdalla, pitää katsoa tarkemmin, kuka kulta-ajan maalari on uudestisyntynyt hänen kauttaan? Asetelmat ovat maalaustaiteen kamarimusiikkia ja Kirsti Mäkelä viereisellä sivulla kirjoittamassa sinut. Aiheet on tällä aukealla mennyt äärimmilleen jossa renesanssi kohtaa nykypäivän. Isto Jakola kuuluu vaasalaisen maalaustaiteen kärkinimiin josta puhutaan, viivan kuolematon mestari. <br /> Yllätyin Heikki Hemmingistä taidemaalarina, olen aina kohdannut hänet kirjoittajana. Miksei kynä ja pensseli, kun kynällä ei saa kaikkea kerrottua vaihdetaan se pensseliin. Niin eiköhän asia tule selväksi? Taas kertojana Risto Jalonen pistää vähän ymmälle, hän kirjoittaa samalla tavalla kuin puhuu, se on kaunistelematonta tekstiä joka ihastuttaa ja joitakin vihastuttaa. Mutta se on rentoa meininkiä. <br /> <br /> Kirja on todellakin upea selailu kirja, lahjakirja, johon on mestareita otettu pohjanmaalta harvakseltaan, että osatahan sitä meilläkin, teherä tairesta. <br /> <br /> Pentti Suksi</div>

85.157.74.14 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Artikkeleita_Vaasan_musiikiel%C3%A4m%C3%A4st%C3%A4&diff=8755 2008-02-01T23:28:07Z

<p>85.157.74.14: </p> <hr /> <div>'''Klikkaa jotain alla olevista linkeistä. Voit lisätä ja täydentää artikkleita.'''<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> *[[welmu]]<br /> *[[Sven-Erik Klinkman]]<br /> *[[Rockia kahdella kielellä]]<br /> *[[Vaasan Rokkikoulu]]<br /> *[[Vaasan Jazzklubi]]<br /> *[[Kuuula opisto]]<br /> *[[Klamydiarock]]<br /> *[[Klamydia: Saksaan ]]</div>

85.157.74.14 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Klamydiarock&diff=8754 2008-02-01T23:18:43Z

<p>85.157.74.14: </p> <hr /> <div>'''Klamydiarock – tarttuva rytmivirus'''<br /> <br /> Pohjanmaata, Suomea ja Saksaakin tiiviisti <br /> vuosikaudet kiertänyt vaasalaiskokoonpano Klamydia on <br /> tehnyt Vaasaa rockpiireissä tunnetuksi jo <br /> pelkästään sillä, että sattuu olemaan Vaasasta <br /> kotoisin ja nyt sitten Pohjanmaa –hitin ja vihdoinkin<br /> kunnolla auenneitten radiosoittojen myötä alkaa<br /> jengi tulla tutuksi jo huomattavasti suuremmallekin yleisölle,<br /> mitä asiaa avitti myös Vesku Jokisen joviaali TV-touhuilu<br /> tässä juuri hetki sitten.<br /> <br /> Juttuhan on Klamydian tapauksessakin nähdäkseni <br /> nimenomaan niin, että kyllä ne enimmät keikat alun<br /> alkaen muualle kuin Pohjanmaalle ja Vaasaan myytiin.<br /> Kotinurkilla lähinnä tyydyttiin ihmettelemään poikain touhuja,<br /> mutta nyt on nyt ja jo ollaan Veskusta Vaasan valttikorttia <br /> leipomassa.<br /> Ja mikä ettei. Ja hyvä niin.<br /> Joo aikansa siinä nokkia nyrpistellessä meni ennen kuin tässä<br /> taajamassa tajuttiin, että klamydia –meininki on Vaasan <br /> imagolle pelkästään hyväksi. Tämän älyttyään ymmärsi <br /> kylttyyriväki bändille kulttuuripalkinnon ojentaa ja kyllähän<br /> he sen todellakin ansaitsivat.<br /> Tästä kulttuurijuhlasta on jo jonkin verran aikaa, että saas<br /> kattoo ny mitä nämä kaupungin art-markkinoijat seuraavaksi <br /> keksivät. Jos vaikka uusmuotoista kunniapystiä ryhtyisivät<br /> ojentelemaan. Ja mikä ettei, kun on alkamassa (alkanut) ryhmän 25-<br /> vuotis juhlarundikin ja silleen.<br /> Klamydiajengi on sitkeetä porukkaa ja aina yhtä aidolla asialla<br /> ja taitaa äijillä olla tällä hetkellä sen verran hyvät fiilarit,<br /> että upeeta runtua on luvassa<br /> <br /> - Vaasassa 2.2.08 Risto Jalonen</div>

85.157.74.14 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Musiikista&diff=8740 2008-02-01T13:49:54Z

<p>85.157.74.14: </p> <hr /> <div><br /> == Oktoberfest eli syksyn viimeiset huurteiset Wasalandiassa ==<br /> <br /> Kesän viimeinen akioloviikonloppu huvipuisto Wasalandiassa 8. - 10. syyskuuta,<br /> vietettiin ohraista siemaillen, särpien ja ryystäen Oktoberfestien merkeissä.<br /> Huonokuntoisen kansantaiteilija Irvin Goodmanin poisjäänti ehkä osaltaan verotti<br /> liikkeellä olijoiden runsautta, mutta kyllä kolpakonkallistelijoita tiiviin<br /> tunnelman pitimiksi riitti. Oluttelttaan mahtui meininkiä ja kolmen päivän<br /> saatossa lavalle marssitettiin melkoinen esiintyjäkaarti.<br /> <br /> '''Kippis, kaljarumbaa'''<br /> <br /> Kansalla oli hubaa. Sävelet latasivat rytmiä liikkeisiin ja sirkustarpeitakin<br /> tyydyttänyt tankkausteltta notkisteli osaa ottavasti. Ja varsinkin lauantai illan <br /> huumassa, jolloin allekirjoittanut kävi tilannetta tutkailemassa. Tuolloin hääri <br /> hääri pääesiintyjänä jo laulu- ja soitinyhtye Hullujussista rakkahaksi käynyt<br /> Victor Kallborek.<br /> Huuruilun lomaan taisi mies osuvan koomiset säveltulkinnat ja kitaravirtusioteettikin<br /> tuli todistetuksi ''Oi Emman'' -instrumentaaliesityksessä. Solahtipa soolo niin sorjasti,<br /> että säveltäjä itsekin eli Huu Haa Innanen olisi ollut innoissaan.<br /> Taustabändinä heilunut vaasalaisryhmä Allan &amp; The Astronauts osasi soolo-osuuksillaan<br /> todellakin ottaa kotiyleisönsä. Hippi Hovin tulkitsema Chuck Berry-bravuuri ''''Sweet<br /> little Sixteen'''' herätti väen lopullisesti ja kun Allan Niemi kurlasi ''''Fire'''' <br /> -suoritustaan napsutteli koko olutkunta. varsinainen telttakokous, etten sanoisi.<br /> Joltain sukkeluuksilta oltaisiin yleisö voitu säästää, vaikkakin ainoa todellinen<br /> ylilyönti oli Suuri Amerikantaikuri mister Arka Manila, Köyliön kylästä. Tuiskulan<br /> kunnasta. Täytyy ihmetellöä mistä moinen Onniklowni-Houdini-idiootti tepsutuksia<br /> esittelevä nero oli esiin kaivettu.<br /> <br /> Ohjelmistoon lipsahtanut muoviämpärin yleisön joukkoon paiskaaminen ei mielestäni<br /> sekään ollut merkki hyvästä huumorista. Agressioilta kuitenkin vältyttiin ja Mister<br /> Taikuri ymmärsi lyhyen esiintymisjakson edut.<br /> Palailtiin rytmiseen mukintyhjäilyyn ja jo tanssahtelijoitakin riitti. Ilo oli<br /> ylimmillään.<br /> <br /> Nämä syksyiset suurjuomingit, aikuiskansan kaljafestivaalit, kuohujuhlat joilla<br /> talvi lataudutaan vastaanottamaan ovat, kuinkas muuten, kuin oluen suurkuluttajakansan<br /> eli saksalaisten keksintöä.<br /> <br /> Ovat nuo sakut saaneet jotain hyvääkin aikaiseksi,<br /> että kolpakollinen sille.<br /> <br /> -Risto Jalonen Vaasan IKKUNA 18.9.1989</div>

85.157.74.14