https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=85.157.19.101 2026-04-10T11:51:33Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Taiteilijan_matkassa&diff=10437 2008-03-06T22:25:12Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div> '''Mega Media viikko 6 2008'''<br /> '''- Aikku Koskinen'''<br /> <br /> <br /> == [[Taiteilijan matkassa]] ==<br /> <br /> <br /> Heikki Tamminen on kuvannut taiteilija <br /> Risto Jalosesta parituntisen dokumenttifilmin.<br /> Kamera seuraa Jalosta Elämä, ajan lähde -kirjan<br /> valmistumistyössä ympäri maakuntaa<br /> taiteilijakollegoiden luona. Mukana on myös mm. <br /> taiteilijan työskentelyä ja näyttelyavajaiset<br /> Kurikassa.<br /> <br /> Jalonen on valmistellut muutaman viime vuoden ajan seuraavaa kirjaansa Elämä, ajan lähde. Dokumentissa tavataan kirjaan osallistuvia taiteilijoita ja vietetään muutenkin aikaa keskustellen taiteesta ja elämästä yleensä, milloin Esko Nikkarin pihapiirissä, milloin kokkolalaistaiteilijan ateljeessa.<br /> <br /> Sanavalmista Jalosta voisi melkein sanoa poikkeukseksi taiteilijoiden joukossa sillä hän tuntuu olevan varsin taitava verkottuja.<br /> <br /> '''Mielenkiintoista'''<br /> <br /> Risto Jalonen on dokumentin päähenkilö ja taiteilijan toimia seurataan niin näyttelyn avajaisissa kuin boolin valmistuksessa. Jalonen vänkää valokuvauksesta Keijo Nevarannan kanssa boolilasin ääressä ja käy läpi kirjataittoa tietokoneella Mikki Paajasen seurassa. Elokuvan mielenkiintoisinta antia ovatkin vierailut muiden taiteilijoiden luona. Dokumenttiin on tallentunut Esko Nikkari keskustelemassa kylähulluuden tärkeydestä sekä etsimisen ja löytämisen merkityksestä taiteilijan työssä. Tämä esiintyminen kameran edessä lienee Nikkarin viimeinen.<br /> <br /> Kokkolassa Jorma Korpelan ateljeessa keskustellaan maalaamisen tekniikasta, Veikko Takala taas muistelee menneitä. Pentti Suksen kanssa keskustellaan Vaasan palosta ja se seurauksista.<br /> <br /> Heikkin Tammisen kuvaama ja editoima dokumentti sai ensiesityksensä Pohjanmaan Nikkarikeskuksessa viime joulukuussa. Vaasassa filmin voi nähdä ainakin lainaamalla sen DVD:nä kirjaston kokoelmista. <br /> <br /> Elokuva kestää 2t 14min ja elokuvan musiikin esittävät<br /> Mauri Kessunmaa ja Farzad Moghaddampour.</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Edvin_Hevonkoskesta&diff=10146 2008-03-02T09:49:25Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>*[[Hevonkosken pako Impivaarasta]]<br /> <br /> *[[Edvinin Tuomiojuomatemppeli]]</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Aktiiviset_is%C3%A4t_asialla&diff=10139 2008-03-02T09:23:43Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 26.11.1990'''<br /> <br /> <br /> Tiistaina 20.11. kutsuttiin suvilahtelaisisät lapsineen viettämään tarhailtaa Suvilahden päiväkotiin. Äideillä oli tilaisuuteen ''porttikielto'', sillä he kuulemma käyvät päiväkodissa muulloinkin riittämiin, kun taas isiä ei nähdä juuri koskaan, selvisi ideaa rakennelleen sosiaalityöntekijä Veli Körkön avajaispuheesta.<br /> <br /> Veli Körkkö otti tiukasti kantaa isän ja äidin väliseen perinteiseen perheproblematiikkaan, joka tiivistyy koko lastenhoitoa koskevalla saralla. Puheen yltyessä liian osoittelevaksi heräsi yleisöstäkin puoltavasti eriäviä mielipiteitä, jotka aiheellisina asiallisesti huomioitiin. <br /> <br /> Pidemmittä puheitta päästiin kuitenkin itse asiaan eli leikkimään lasten kanssa ja touhua todellakin piisasi, sillä tupa oli niin väkeä täynnänsä että ennätyksiä tehtiin.<br /> <br /> - Missään muussa aikaisemmin järjestetyssä tilaisuudessa ei ole ollut näin valtavaa osallistujamäärää. Ensimmäistä kertaahan jotain tällaista järjestetään yksinomaan isille lapsineen, siksi on riemastuttavaa, ettei koskaan koko perheen tilaisuuksissakaan ole ollut näin paljon väkeä, riemuitsi homman organisoinut hallinnollinen päiväkodinjohtaja Kristiina Vironmäki. <br /> <br /> Hänen vieressään seisova perhepäivähoidon ohjaaja Marja-Leena Väisänen on pelkkää hymyä ja toistelee: - Eipä olisi ikinä uskonut.<br /> <br /> Mutta uskottava se oli, sillä vieraita oli tuvassa runsas sata.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=V%C3%A4rien_ehdoilla&diff=10107 2008-03-02T07:06:14Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 29.10.1990'''<br /> <br /> <br /> Kolorismin pyörteissä painittaessa sävyjen abstrakti summa on sattumanvaraisuudessaan vaativa. Sinänsä huitaistun näköinen värikeitos on saattanut vaatia lukemattomia virityksiä valmistuessaan ellei sitten sisäisen näkemyksen syke ole ollut niin voimakas, että inspiraatio on muovannut valmiin intuitiivisen kuvarakenteen.<br /> <br /> Näin ei suinkaan ole aina ja joskus ''taiteilu'' saattaa suorastaan lukkiutua. Silloin se jokin huutaa lääkettä hätäänsä. Tällöin vaanii paitsi turhautunut itsekriittisyys, niin myös ylityöstämisen vaara.<br /> <br /> Mutta kyllä se siitä, sanoi eräskin vanhempi parta ja häntä on kuulemma siteerannut eräskin valtion päämies.<br /> <br /> Kun se jokin kutittaa pinnan alla, täytyy malttaa mielensä. Se odottaa sisäistä yhteyttä, rakoa järjen loogisuudessa, hetken saranapuolella, aikakoneen vankina.<br /> <br /> Mikä täyttymys, kun maalauksen saa kokonaiseksi, kun puuttuneen sävyn saa paikalleen sipaistuksi. Se on silkkaa terapiaa - heittelehtivää hengen ruokaa. Hengen palo hehkuttaa luovuuden lyhtyä. Tunteet veistelevät sisäistä sanomaa. Teoskokonaisuudet taltioivat väriyhteyksiä. Valo janoaa kuvakerrontaa. Räiskähtelevä harmonia kutoo koloristista usvaa - tuskaa - unelmaa. Tulkitut tunteet asettavat itsensä alttiiksi. Ne ovat maailman kuvia mielestä - muistoja mielen maailmasta, jossa soutavat värien sävelet.<br /> <br /> '''Kuin kekäleet'''<br /> <br /> ''Tunteiden roviolla''<br /> ''elävät värit''<br /> ''hetki humisee''<br /> ''palkeet puhaltavat''<br /> ''täyttymysten lähteeltä''.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Taiteilijav%C3%A4ki_Hiltunen_Pohjanmaan_museolla&diff=10084 2008-03-01T22:39:07Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 5.3.1990'''<br /> <br /> <br /> == Keraamisia ja guassilla sipaistuja kuvakertomuksia ==<br /> <br /> Museon tiloja virkistää kummasti Paula ja Timo Hiltusen huumorikylläinen taide. Kahvion viereisestä näyttelytilasta löytyy yhteensä 44. teosta, jotka ovat pääosiltaan viime- ja kuluvalta vuodelta. Näyttelyn yleisilmeestä voi aistia merten syvyydet, avaruuden ja maahisten mutinat. Sarjakuvat ovat osaltaan antaneet omia vaikutuksiaan varsinkin Timo Hiltusen vapaamuotoiseen ilmaisuun. Timon töiden väriskaala on hyvin koloristinen, kun taas Paula viljelee hillitympiä maasälpä sävyjä.<br /> <br /> '''Keraamisia tunnelmia'''<br /> <br /> ''Lohikäärme'' tuo inhimillisyyden peruskäärme mietiskelee nykyisyyden merkillisyyksiä. Tämä jalat ristissä istuskeleva legendaarinen keramiikkahahmo on näyttelyn kookkain teos.<br /> <br /> ''Kaksi yhdessä'' on merihenkinen viritys lämpöisessä otteessa. ''Outo hedelmä'' on papyan sukulainen, mangon ristisiitos, hunajamelonin ja kurkun mutantti.<br /> <br /> Mustavalkokunkku ''Rex'' ei ole tohvelisankari vaan käy taistoon harjakset pystyssä<br /> <br /> ''Gilda'' rouva yrittää osoitella kaapin paikkaa ja jalkavaimo ''Elena'' on alistunut omaan avuttomaan osaansa.<br /> <br /> ''Sikakoirat'' ovat nimensä veroisia ja ''Sybil'' arvokkaan omanarvontuntoinen. ''Gvendolyn'' ei ole sortunut punk kulttiin, vaan sipaissut töyhtönsä alkukantaiseen ojennukseen, vaikka silmissä kiiltää muukalaisen oveluus.<br /> <br /> '''Vesiliukoisia mietteitä'''<br /> <br /> ''Kuningaskeilaajat'' i. ja 2. täydentävät Timon kuulailijat sarjaa. Kukin keilaa tyylillään.<br /> ''Ellen'' on kotoisin Dallasista, mutta näin suomalaisittain ronskinoloinen ''suuellen''. viuluniekka ''Rukoilijasirkka'' on varsinainen velikulta, jonka anominen kuuluu. Hän vinguttaa viimeisen päälle, virittelee surullisen koomista aariaa, ylistäessään sinivihreää maaemoa.<br /> <br /> ''Omertan laki'' kertoo kaikille selkeästä koston suloisesta kurjuudesta. Latteaksi lyöty ''Koomikko'' ihmettelee yleisön asenteita. Häntä on kohdeltu kaltoin, mutta yritystä piisaa ja vitsit vääntyy. ''Taivassurffari'' sarjassa ''Pelokas'' seisoo tiiviisti laudalla, mutta täysin eksyksissä. Ilme paljastaa ahdistuksen, kun taas sarjan kakkos työ ''Onnettomuus''<br /> kertoo siitä kuinka lauta katoaa alta ja suuri punainen välähtää, ennen kuin avaruus sulkeutuu. Hienosti valahtanut ''Hanuristi'' vetelee kurttua kuin pari päivää saunonutta eltaantunutta lenkkimakkaraa.<br /> <br /> Kokonaisuutena näyttely on ehdottoman piristävä kokemus.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Taivuteltuja_tuloksia&diff=10064 2008-03-01T18:01:44Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 3.12.1990'''<br /> <br /> <br /> == Arto Dahlbo kääntelee: Taivuteltuja tuloksia ==<br /> <br /> Taitelun ohella talonmiehen tehtäviä hoiteleva, entinen metallimies, Arto Dahlbo on niitä kavereita, joilta hommat hoituu.<br /> <br /> Metallinvääntäjänä, taivuttelijana, hitsipillitaiteilijana on Dahlbo, materiaalinaan rauta, huomattavimman urakkansa tehnyt. Tällä saralla hän on noukkinut kiitosta lähes kauttaaltaan ja nykyisin tämän alan pätevyydestä kertoo Dahlbon Työväenopistolla vetämä taidekurssi, jossa totutetaan osallistujia tekemään taidetta löydetystä materiaalista ja lähinnä tietysti hitsaamalla.<br /> <br /> Matkaan mahtuu paljon muutakin kuten vuosikaudet jatkunut enemmän tai vähemmän vakavamielinen musisointi, bongorummuilla rytmitellen, mistä onkin lukuisia kertoja saatu vakuuttavaa näyttöä. Viimeksi kesällä poikkitaiteellisessa Unientalo-avajaisissa, missä Dahlbo säesti tanssiryhmää.<br /> <br /> Toki Arto on myös kynämiehiä ja omalla kaihomielisellä tavallaan romanttinen sellainen. Dahlbon tulostamassa runoudessa huokuu lakkaamaton jännite miehen ja naisen välillä. Näyttöä Arto Dahlbon runoudesta on julkaistu paitsi Ranta-ateljeryhmän kustantamnassa ''Ajassa nähtyä'' -julkaisussa, niin myös laajassa SAK:n koostamassa runojulkaisussa nimeltä ''Omia polkuja kuljemme''.<br /> <br /> '''Taiteilla seilaten'''<br /> <br /> Vaasalaistaiteen eturintamaan kuuluvan Länsirannikkoryhmän rymistelyt ovat myös jättäneet jälkensä koko Arto Dahlbon tuotantoon. Vuoteen 1979 ajoittuva ryhmän debyyttinäyttelyluonteinen esiinmarssi teki kerralla selväksi rautaveistäjä Dahlbon lahjakkuuden.<br /> <br /> Kuvanveiston merkeissä on Dahlbo kokeillut muitakin materiaaleja, kuten tänä vuonna ruostumatonta terästä. Kuitenkin se kaikista rakkain materiaali on edelleen rauta, joka taipuilee Dahlbon käsissä niin kuin ammattimiehen työn pitääkin.<br /> <br /> Määrätynlaista rytmillisyyttä ja maalauksellisia momentteja löytyy lukuisista varsinkin 80-luvun alkupuoliskolla työstetyistä veistoksista, joiden pohjalta Dahlbo on saanut aina vain voimistuvan maalarin kipinän. Unenomaisia, naivistisesta surrealismista viestiviä akryylimaalauksia syntyikin kuin sarjatyönä varsinkin tuossa vuosien 1988 - 89 tietämissä.<br /> <br /> Tämän vuoden puolella Dahlbon maalausvimma on muuntunut piirrospohjaisemmaksi. Nyt hän käyttelee enimmäkseen tussia ja guasseja: erikseen ja yhdistellen. Taiteilija-talonmiehen ateljee on missäs muualla kuin pannuhuoneessa ja kyllä siellä aina vain se rautakin vääntyy.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Carl_Warghin_taidekieli&diff=10047 2008-03-01T16:59:53Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>Taidemaalari Carl Warghin katkelmallinen akvarellien tulkintatapa on Callen oma taidekieli.<br /> Tässä kielessä Calle antaa lyijykynän viedä ja vesivärin läiskyä muotoaan hakien.<br /> <br /> Carl Warghin omintakeinen ja heti tunnistettavissa oleva tyyli <br /> kampaa maisemasta tuokiokuvia ja asettelee rakennettua kulttuurimaisemaa <br /> viitteenomaisiin taidekehyksiin.<br /> <br /> Calle on Calle ja hän on aina ollut omassa tulkinnassaan vain ja ainoastaan omalla asiallaan, eikä ole sen kummemmin koskaan tarkoitusperiään selvitellyt tai kuvakielensä ominaisuuksia eritellyt.<br /> <br /> Hän on vain tehnyt taidetta tavallaan; oman hengityksensä tahtiin.<br /> <br /> <br /> - Risto Jalonen</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Subjektiivisia_merkint%C3%B6ja_Osaawasta_yhteisty%C3%B6st%C3%A4&diff=10046 2008-03-01T16:57:19Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Merituuli'''/'''Havsvinden 10/91'''<br /> <br /> <br /> Osawa-projekti ravistelee Vaasan virkakoneistoa.<br /> <br /> Omana osuutenaan paikallinen työryhmä valmistelee tutkimusaineistoihin perustuvaa kolmen työkirjan sarjaa, joista ensimmäinen osa valmistunee lokakuun aikana ja on julkaisuasussaan heti marraskuun alussa.<br /> <br /> Omaa ilmettä ja ideaa sisällön rikastuttamiseksi etsitään ryhmätyön puitteissa, millä on ratkaiseva osuus työkirjakokonaisuuden muodostumisessa. Kiristyvien resurssien paineissa tarjoaa Osawa-projekti osallistumisen avaimia kaupungin työnjohtajille. Keskeisenä teemana on osallistuvuuden lisääminen koko työkentän alueella. On löydettävä keinot joilla työntekoon saadaan enemmän motivaatiota. Tässä yhteydessä perehdytään tuplatiimitekniikan käytäntöön ja sen hiomiseen. Tämä työskentelymetodi on kehitty nimenomaisesti yhteistoiminnan tasapuoliseksi tehostamiseksi, johtaja - alaissuhteiden sujuvammaksi järkiperäistämiseksi sekä työyhteisön mahdollisimman luovaksi asennoitumiseksi.<br /> <br /> Kaikella tähdätään paremman tuloksen helpompaan syntyyn, mikä on välttämätöntä tämän päivän kasvavien vaatimusten kehyksissä. Osawa-prosessin yhteydessä korostetaan myös humanististen arvojen tärkeyttä. Valmistuvalla sopimuspohjaisella työuudistussuunnittelulla on sanansa sanottavana tulevan yhteiskuntakuvan muodostumisessa.<br /> <br /> '''Asioita pähkinänkuoressa'''<br /> <br /> - Työyhteisöjen kulttuurikehykset ovat murroksen kourissa. Joustavat ratkaisut vaativat mielekästä asennoitumista.<br /> <br /> - Osallistumisessa kukoistavat osaamisen arvot.<br /> <br /> - Johtajan kuin johtajan täytyisi tietää paikkansa porukan parhaana neuvottelijana.<br /> <br /> - Oikeassa oleminen vaatii hillittyä harkintaa.<br /> <br /> - Tarjotaan sitten mitä tahansa, niin suhtautuminen on aina asennekysymys.<br /> <br /> - Tiimityön toimivuus edellyttää yhteisiä tavotteita.<br /> <br /> - Pieniin virheisiin on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Vain siten vältytään isommilta.<br /> <br /> - Yksilövaiheisen työpanoksen hedelmät on käsiteltävä tarkkaan, sillä oivallus on monen tuottoisan päätöksen siemen. Luovuus muovaa maailmaa.<br /> <br /> - Henkilöproblematiikka on kitkettävä, sillä myönteinen asennoituminen kehittyy vain yksilötasoisella kannustuksella.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Taiteilija-aviopari_Hiltunen&diff=9999 2008-03-01T13:06:02Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>*[[Taiteilijapari Hiltunen]]<br /> <br /> *[[Taiteilijaväki Hiltunen Pohjanmaan museolla]]</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Arto_Dahlbo_ja_uhittelevat_ukonp%C3%A4%C3%A4t&diff=9991 2008-03-01T12:35:36Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 26.11.1990'''<br /> <br /> <br /> City-Gallerian vahva avaus on saanut tyylikästä jatkoa, sillä Vaasan Taiteilijaseuran sihteeri Arto Dahlbo on pystyttänyt tilaan kuukauden loppuun kestävän näyttelynsä. Käytössä oleva tila on pienentynyt sitten avauksen. Nyt on näyttelykäytössä niin sanottu pikkuhuone ja eteisaula.<br /> <br /> - Ja näin tulee jatkossakin olemaan, selventää galleristi Krister Svanbäck<br /> <br /> Arto Dahlbon tällä kerralla esittämät 18 työtä kertovat vilpittömästi estottomuudesta, jonka säilyttäminen on tärkeää. Hänen piirrosratkaisunsa mukailevat vanhaa tikku-ukkoperinnettä ja se on osapuilleen kaikille tuttu jo lastentarha-ajoilta. Eipä silti etteikö Dahlbo löytäisi omaperäisiä ilmaisukanavia päällisin puolin, päistä huolimatta, päättömissä tarinoissaan. <br /> <br /> Arto on maalauskeinoissaan kovasti mielistynyt venähtäneisiin hahmoihin, jotka eivät yritäkään olla missään tekemisissä suhteellisuuden kanssa. Esillä olevat tussityöt, guassimaalaukset ja laveeratut tussi-guassityöt antavat kuitenkin selkeän näytteen omaperäisyyden ehdottomuudesta. Lapsenomaisessa huolettomuudessaan Arto Dahlbon piirrosmaalaukset karkottavat ikävää. Grafiikkahenkisissä maalauksissa mehevästi imetetty guassi pelastaa usein heiveröisen kuvakomposition. Dahlbon hengenravintona nämäkin kuvajaiset ovat ilmeisen kypsää aineistoa.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Jorma_Haavistosta&diff=9943 2008-02-29T19:17:41Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>*[[Jorma Haavistolla on luonnoneväät]]<br /> <br /> *[[Luontoaiheet lähellä Jorma Haaviston sydäntä]]<br /> <br /> *[[Merihenkistä grafiikkaa ja akvarelleja]]</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Dave_Lindholm_juhlisti_Art_Rock_Cafen_avausta&diff=9942 2008-02-29T18:16:51Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 17.9.1995'''<br /> <br /> <br /> Uusi vaasalainen musamesta, Art Rock Cafe, avasi ovensa perjantaina All Starsin alakerrassa Vaasan Palosaarella.<br /> <br /> Art Rock Cafe on varsin tilava mesta: se imaisee sisuksiinsa viitisensataa asiakasta, joten sekaan sopii. Kun rocktapahtumia ei ole, tilat toimivat squash- ja sulkapallokenttinä. Rock-iltoina paikalle rahdataan akustiikkamatto, jonka päälle kootaan esiintymislava. Baaritiskikin on ikäänkuin liikuteltavaa lajia.<br /> <br /> Ilmajoella on parisen vuotta toiminut vastaavanlainen kokonaisuus sikäläisen opiskelija-asuntosäätiön toimesta. Puuhamiehenä on ollut Jarno Tiainen, joka isännöi Vaasankin avajaisia.<br /> <br /> Vaasan Opiskelija-asuntosäätiön puolesta kantaa päävastuun hallintopäällikkö Bertil Bäck, joka luonnehtii ilmajokisilta saatua konsulttiapua merkittäväksi.<br /> <br /> Jatkossa on luvassa vieraita jenkeistä, Lapinlahden linnut ja Pauli Hanhiniemen Perunateatteri.<br /> <br /> '''Konkari Dave avajaistähtenä'''<br /> <br /> Avajaisten pääesiintyjä oli Dave Lindholm - mies, joka ei liikoja esittelyjä kaivanne ainakaan varttuneemman rockväen keskuudessa. Daven ura on jatkunut jo hyvän matkaa kolmatta vuosikymmentä ja kattaa kolmisenkymmentä pitempisoittoista vinyyliä plus pari CD:tä.<br /> <br /> Eräs Lindholmin uran merkkipaalu on vuonna 1992 Helsingin Juhlaviikkojen tilauksesta valmistunut ''Kissatanssit''-älppäri. Kyseisellä tallenteella päästään nautiskelemaan todella vahvasta tulkinnasta. Kokonaisuudessaan levy on eräs Suomen kielellä esitetyn rock 'n' rollin helmistä.<br /> <br /> Dave Lindholmin nykyinen bändi on nimeltään Canpaza Gypsys, joka myös esiintyi Palosaarella. Maestron lisäksi siinä soittavat basisti Pertsa Tolonen ja rumpali Frogley. Trio keskittyy täysin amerikkalaispainotteiseen rokkiin, mutta se bluesvirehän on aina myös mukana. Oman uuden ohjelmiston ohella löytyy myös vanhempaa omaa ja varsinkin 1970-luvun loppupuolen Bluesounds-ajoilta.<br /> <br /> Canpaza Gypsys on bändi, joka pysyy perusasioissa: heittää taattua rytinäbluesia, jossa kitara on kaiken sielu. Rummut ja basso luovat rytmielementin, johon Dave taituroi sisällön ja tässä yhteydessä lauletaan luonnollisesti ''only english''.<br /> <br /> Illan lämppäribändinä nähtiin Juliet Jonesin Sydän, joka sekin on tahkonnut sarallaan jo 11 vuotta.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Jalkapallo_on_rajaton_rumba&diff=9941 2008-02-29T18:11:43Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 25.6.1990'''<br /> <br /> <br /> Joka neljäs vuosi se iskee kuin tauti!<br /> <br /> Se säätelee menemiset, sun tulemiset. Kuukauden päivät se pitää pihdeissään.<br /> <br /> Oli kesä minkälainen tahansa, niin ulkoilu suoritetaan vain ja ainoastaan kisalähetysten sallimissa rajoissa. Tekemisten puitteet jakautuvat TV-ohjelmiston ympärille. Pakkohan sitä on seurata, silloin kun sitä tulee, MM-jalkapalloa koko tuutin täydeltä.<br /> <br /> Kuningas Jalkapallo on urheilulajien suvereeni johtotähti. Sitä todistavat maailman 300 miljoonaa aktiivipelaajaa. Tämän kertaiseen MM-lopputurnaukseen on neljän välivuoden aikana pyrkinyt noin sata maata, joista karsintaotteluista selvinnyt 24 maan kärki hoitelee maailmaa ravistelevan lopputurnaussirkuksen.<br /> <br /> Kesäterassit ovat hiljaa. Vastaanottimet surisevat. Ruuduissa jalkapalloa ja lisää jalkapalloa. Penkkiurheilijan televisiovirus pitelee pääsemättömissä, nojatuoliin niitattuna, koko MM-futailukarnevaalin ajan. Toki kannattaa kaikki mahdolliset matsit tuijottaa, jos se vain suinkin onnistuu. Pakkohan se on. Tämän tason palloshow ajaa sentään kaikkien muiden asioiden edelle.<br /> <br /> On se sellainen yleiskansallinen urheiluhappening ettei parempaa ole keksittykään ja kyllä sitä suomalaisenkin on niin hieno tarkkailla, tutkailla, seurailla, myötäelää ja langettaa tuomioita, varsinkin kun ei tarvitse oman maan edesottamuksia jännittää ja jahkailla.<br /> <br /> Ei siinä tarvi kotikatsomossa kommentteja säästellä, kun ei taaskaan jatkoon selvitty, niin eipä olla myllyn mukana jauhaantumassa. Mutkattomat lausunnot ovat osallistumattoman onni.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kyyhky_kiit%C3%A4%C3%A4_kuuhun_-_kotka_aurinkoon&diff=9922 2008-02-29T15:33:48Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 2.11.1994'''<br /> <br /> <br /> Eteläamerikkalaista musiikkia kuultiin vaasan kaupungintalon juhlasalissa, kun estradilla vieraili Gina Lindfors &amp; Ensemble. Aiemmin lähes samalla kokoonpanolla on esitetty kreikkalainen ohjelmisto, jonka jatkoksi syntyi Etelä-Amerikan projekti.<br /> <br /> - Pääosin keskitytään argentiinalaiseen musiikkiin, mutta joukossa on toki perulaistakin - jo senkin takia, että kaksi ryhmämme jäsentä ovat sieltä kotoisin, kertoilee ennen konsertin alkua lämpimikseen sähköbassoa soitteleva Markku Lindfors. Hän vastaa myös laulujen sovittamisesta ja orkesterin johtamisesta.<br /> <br /> - Olen nuotintanut lauluja levyjä kuuntelemalla ja sovittanut ne meidän kokoonpanollemme. Varsinkin kosketinsoittaja laajentaa alkuperäishommaa, niin paljon että koko väritys muuttuu, Lindfors toteaa.<br /> <br /> Argentiinalaisen Mercedes Sosan vaikutus laulajatar Georgina Lindforsin tulkintaan on mitä ilmeisin, koska häntä kuuntelemalla on ohjelmisto pääosiltaan hiottu.<br /> <br /> Konsertin avasi Lindforsin oma sävellys kitaralle, ''Viaje'', jonka esitti oivallisesti Santiago Chavez Vega. Tämän jälkeen lavalle ilmestyivät myös Gina ja Markku Lindfors sekä lyömäsoittaja Patrick Lax. Aluksi ilmeni rumpusoundeissa hieman liikaa kumisevaa kiertoa, mutta jo kohta äänimestari Veli Hakala mixasi homman kohdalleen. Kolmannessa numerossa soundia ilmestyi täydentämään kosketinsoittaja Raimo Rantanen, joka on tullut tutuksi monista yhteyksistä, mm. TV 2:n studiokokoonpanoista. ''Alfonzinassa'' kauniisti soutava pianokuvio lähti kitaran iskusta lentoon ja hillitty virvelityöskentely teki laulajattaren kuulaalle äänelle oikeutta. Kaunista ja koskettavaa.<br /> <br /> Konsertin aikana kuultiin myös toisen perulaisen vahvistuksen Roberto Chavezin puhaltamaa quenaa, joka on nokkahuilua muistuttava suora avoputki. Aiemmin hän oli esittänyt taitojaan kymmenkielisen pikkukitaran chrangon helistelyssä ja tutustuttiinhan panhuilua muistuttavaan zamponaankin, jonka hallinnassa aluksi tosin ilmeni hieman ''tukkoisuutta''.<br /> <br /> Yksi konsertin parhaista paloista oli ''La Maza'', jossa hillitty kitara latasi kaihoa, joka purkautui lyömäsoitinten kiihkoon, kunnes vaimennettu symbaali pudotti tunnelman jälleen niin kaihoisaksi, että sen pystyi uudelleen avaamaan vain Ginan tempperamentti.<br /> <br /> Kiihkeässä tempossaan taas ''Siembra'' edusti tiheätunnelmaisinta eteläamerikkalaisuutta. Siinä oli yön hehkua. Karnevaalin huumaa. Perulainen rumpu antoi kyytiä, kun koskettimet punoivat monisäikeistä kuviota.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Ismo_alanko_-_musiikkia_rajamailta&diff=9921 2008-02-29T15:30:56Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 20.10.1994'''<br /> <br /> <br /> == Musiikkia rajamailta - Ismo Alanko ==<br /> <br /> Kun Ismo Alanko maanantaina teki ensivisiittinsä Vaasan Club 25:een, koolla oli onnellisten ihmisten seurakunta ja tupa niin täynnä kuin olla ja voi.<br /> <br /> Alangon musiikin raadollisuus koskettaa kansaa yli ikärajojen. Vuosista välittämättä hänen kuulijansa ovat pääpiirteittäin ''erilaisia nuoria''.<br /> <br /> Elettiin vuotta 1980, kun markkinoille tuli Alangon ensimmäinen pitkäsoitto, Hassisen koneen ''Täältä tullaan Venäjä''. Sen jälkeen on eletty Sielun Veljiä (nimikko-Lp, kolmipuoliskoinen live, 1983). Viime vuoden puolella Alanko paneutui hieman helppotajuisempaan musisointiin ja nyt vain omalla nimellään. <br /> <br /> Aivan yksin hän oli sitten Vaasassa, mutta mukanaan toki muitakin äänentekovälineitä kuin vain kitaransa; kuultiin keyboardsia, gongaa ja pianoa sekä riipaisevan suoraviivaista laulantaa ilman minkäänlaista taustaa. Musiikkipaketin aloitti ''Harsoinen teräs''. Päässä rupesivat soimaan villit sävelet, kun aamu kalasti uutta rakkautta. Mutta niin pieni on pää ja sinapinkeltainen kuu, ja kuolleet nukkuvat kaupungeissa kynttilämeren alla, ja joka joulu meillä on aikaa itkeä heidän muistoaan.<br /> <br /> Alangon sanoman ylitsevuotava melankolisuus tehoaa oudolla voimalla, jonka selittää vain alkumeren lohduton lohdullisuus. Hän ei päästä ketään helpolla, ei varsinkaan itseään, sillä niin elämänkerrallista tilitystä sisältää hänen sanomansa, että monelta se jäisi sanomatta.<br /> <br /> Ismo on aito itsensä, sillä hän tietää, että kivessä seisoo kuolleen miehen nimi ja siihen päätyy itse kukin.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=M.A._ja_Pedro_osaavat_asiansa&diff=9912 2008-02-29T14:35:16Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 15.7.1994'''<br /> <br /> <br /> Monista yhteyksistä tutuksi tullut kaksikko M.A. Numminen ja Pedro Hietanen kävivät viihdyttämässä ihmisiä Vaasassa.<br /> <br /> Viidakkotunnelmista kantautunut ''Swingin kutsu'' sekoittui onnistuneesti suomalaiskansalliseen osaamiseen, jonka tulkkina M.A. Numminen on omaa luokkaansa.<br /> <br /> ''Helga-neidiltä'' emme voineet välttyä. Ja ''Armas taivas'' lupasi hyvää kaikille - ja oo ne silmät, nehän on jokaisella. M.A. on ehtymätön kiintotähti kansantaiteilijan roolissaan ja koska Pedro ennen tämän oivaltamista soitti kaiken maailman kuuluisissa rockorkestereissa, niin otti oman aikansa ennen kuin hän ymmärsi, kuinka hyvin Mauri Anteron kanssa pärjäilee.<br /> <br /> - Ja sitten kun hän löysi minut, niin tässä on yritetty, Numminen vakuutti.<br /> <br /> '''Keikalla tuli selväksi myös se että ihmiselle tärkeintä on ''Dägä-dägä-dägä'' ja Pedron''' '''harmonikka souteli niin undergroundeissa tunnelmissa ettei paremmasta väliä.'''<br /> <br /> Yleisön pyynnöstä kuultiin myös ''Nuoren aviomiehen on syytä muistaa'' ja sen M.A. esitti enemmän kuin mielellään. Bluesit jäivät kuitenkin sikseen, kun käyntiin pläjähti ''Liljan kukka'', joka oli edelleen lumivalkoinen, mikä teki vääryyttä Mauri Anteron persoonalliselle äänelle.<br /> <br /> - Eilen kuululle vitsille osaa jokainen nauraa, selvensi maestro, mutta siitäpä viis ja <br /> Pedro vakuutti, että vaikka kuus.<br /> <br /> Suuri mysteeri oli myös se, että M.A. oli melkein ''Herra Huuna'' ja voisiko joku nyt kertoa, että mitä ''Didi-va-didi-meens''.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Lousianan_r%C3%A4meilt%C3%A4_lakeuden_rannalle&diff=9904 2008-02-29T14:07:11Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 2.7.1993'''<br /> <br /> <br /> Cajun-musiikki rakentuu kahden rytmin varaan, joista nopeampaa two-stepiä käytetään ahkerammin. Hitaampi versio eli one-step keinahtelee valssinomaisesti. Cajun kertoo tarinoita elämästä. Pääosin juhlinnan tiimoilta, mutta on toki traagisempiakin kohtaloita.<br /> <br /> Nyt maailmanmusiikkibuumin myötä on Suomessakin kiinnostuttu tosissaan vähemmistömusiikkisuuntauksista, mistä kiitos Womadille, Speleille ja Kaustiselle, jotka kaikki osaltaan ovat pyrkineet monipuolistamaan ohjelmatarjontaansa.<br /> <br /> Täältä Pohjanmaalta - Vaasasta - löytyy Cajunin pätevä edustaja, Stompin Devils Cajun Band, mistä saatiin vahva näyttö keskiviikkoisella keikalla Club 25:ssä<br /> <br /> - Cajun on ranskalaisten siirtolaisten musiikkia, jonka he toivat Amerikkaan 1700-luvulla. Se on keskittynyt Lousianan alueelle, jossa sitä soittaa valkoinen väestönosa. Cajunin pääinstrumentti on viulu ja sitä lauletaan kreoliranskaksi, mutta myös osittain englanniksi, perehdyttää Tarja Huntus, joka hoitaa viulua ja johtavaa lauluääntä.<br /> <br /> Muut musikantit ovat: Hannu Viinamäki - kitara &amp; laulu, Rauli Ruhanainen - mandoliini &amp; laulu, Eija Heikkilä - haitari ja klubikeikalla toimi Jari Helin vakiobasisti Max Bäckmanin lomittajana.<br /> Keikka sujui mutkattomasti ja ilman kummempia erittelyjä täytyy mainita, että pääsiäisen vietosta kertovassa balladinomaisessa laulelmassa viulu kosketti mieltä kuin kevättuuli kasvoja.<br /> <br /> Yhtyeen karismaattisin hahmo on ehdottomasti viulisti-laulajatar Tarja Huntus, joka hoiti leiviskänsä sopiva pilke silmäkulmassa. Merkittävän roolin vetää myös mandoliinimies Rauli Ruhanainen, joka vastaa menoa ryydittävistä cajunkiljahduksista, jotka tulivat kuin luonnostaa.<br /> <br /> klubin lava - sehän tömisi juuri sopivasti: koska cajunissa on kyse myös hypitystä ja trampatusta rytmistä. Yleisö oli mukana innokkaasti loppuun saakka.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pohojalaasia_kuvaamataiteilijoita&diff=9900 2008-02-29T13:59:30Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>Oiva Polari: Pohjalaisia kuvaamataiteilijoita <br /> <br /> Taidevihko: Liiton vaiheita ja jäsenesittelyitä <br /> 24 tekstisivua ja 10-sivuinen mustavalkokuvaliite<br /> <br /> Toimitus: Oiva Polari<br /> <br /> Kustantaja: Pohjalainen taiteilijaliitto<br /> <br /> Ei merkintää painopaikasta <br /> Ei ISBN –luokitusta <br /> <br /> '''Historiallisesti tärkeä taltiointi'''<br /> <br /> Matrikkelityyliin toimitettu kaikin puolin asiallinen esittelyvihko, jonka <br /> alkusanoissa Oiva Polari, joka itse oli elinaikanaan näitä lakeuskuvan <br /> omaperäisiä tulkkeja, lopettelee puheenvuoronsa näin: <br /> ’’ Pohjalainen taiteilijaliitto rohkenee toivoa, että tämä matrikkeli täyttää <br /> tehtävänsä taiteilijain ja taidetta harrastavan yleisön käsikirjana.’’ <br /> Tämän Polari on kirjoittanut Seinäjoella maaliskuun 5 p:nä 1959. <br /> Silloin elettiin kyseisen liiton kunniakkaita nousun aikoja. Vaan kuinka <br /> on nykyisin. Töysäläislähtöisen Pauliaukusti Haapasen nykyisin luotsaama <br /> järjestö ei tunnu enää rohkenevan juuri mitään ja liiton sisäinen yhteiskemia <br /> ei enää pelaavan tunnu. Mistä kuvaavana tämän vuoden kokoustapahtuma- <br /> kulku, jonka johdosta mielipiteet ovat erittäin jakautuneita, eikä juuri <br /> kukaan tunnu enää yhteiseen hiileen puhaltavan. Surkeeta touhuu. <br /> Itse en mainitun järjestön jäsen ole, mutta pitkin poikin Pohjanmaata minulle <br /> on siunaantunut, niin paljon tuttuja kollegoja, että nämä asiat ovat minulle <br /> hyvin selkeiksi tulleet. <br /> Mutta silloin joskus, kun tosissaan taiteilijat yhteistä hyvää Pohjanmaan <br /> puitteissa muovasivat, niin remmissä oli tällaisia taiteilijoita kuin mitä tässä <br /> matrikkelivihkossa esitellään: <br /> <br /> Ahtela, H. (Reuter, Einar) / Annala, Matias (Matti) Arnold / Bengts, Oscar <br /> Valentin / Bremer-Myntti, Ruth Eva / Bäck, Veli Yngve / Hautala, Arvo <br /> Fredrik / Helaakoski (Hellaakoski), Aira Katriina / Helenelund, Tea Regina / <br /> Hemmilä, Eino Mikael / Hiivanainen, Frans Teofil / Honkola, Iivari Gaabriel / <br /> Iivonen, Sulo Vilhelm / Ilkka, Elias / Kalliokoski, Yrjö Valfrid / Kanervo-Sirola, <br /> Kaino Muisto / Konkka, Anja tellervo / Krokfors, Annie Viola / Lamminheimo, <br /> Urho Kaarlo / Lehtikanto, Leo Robert / Lähdesmäki, Aini Elisabet / Lähteenkorva, <br /> Armas Akseli, Mikola, Nandor Jòzsef / Myntti, Eemu (Eemil Aleksander) / <br /> Mäenpää, Arvi Matti / Nelimarkka, Eero Aleksander / Nelimarkka, Esko Tuomas / <br /> Polari, Oiva Olavi / Raaska, Yrjö Ivar / Sarisalo, Justus / Takala, Veikko Ilmari / <br /> Talvi, Toivo / Timosaari, Tauno Johannes / Töyry, Tellervo / Uusikylä, Kaarlo <br /> Einari / Uusikylä, Pentti Tapio / Vainio, Armas Eemil / Vihantola, Yrjö Leevi / <br /> Vionoja, Veikko / Willför-Hile, Eeva Johanna / Wuorinen, Lasse Rudolf. <br /> <br /> Ajan tuulet ovat pitkään jo näitä tapahtumia pyyhkineet ja useimmat yllämainituista <br /> ovat jo siirtyneet taivaallisten tuntojen tutkintosaliin, mutta taide elää ja hengittää <br /> ilman ajan ankkureita.<br /> <br /> -Risto Jalonen</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pohjala%C3%ADsen_taiteilijaliiton_julkaisu_03&diff=9899 2008-02-29T13:58:33Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>Pohjalainen kuvataide <br /> <br /> Pohjalaisen taiteilijaliiton julkaisu 1 / 2003 <br /> <br /> '''Pohjalaista julkaisutoimintaa'''<br /> <br /> Pääkirjoituksessa Tapani Tammenpää kertoo tämän 12 sivuisen <br /> lehtisen olevan ensimäinen yritys saada liiton toimesta aikaiseksi <br /> aluueelinen kulttuurijulkaisu omalla toimialueellaan, joka on vanhan <br /> Vaasan läänin alue. <br /> Tällä samaisella julkaisulla tai tätä seuraavilla vastaavanlaisilla <br /> olisi sitten tarkoitus korvata aika ajoin lähetetyt jäsenkirjeet <br /> ja liittää tähän liiton infolehdykkään kaikki tarpeellinen tieto tulevista <br /> näyttelyistä sun muista jäsenille tiedotettavaksi kuuluvista tähdellisistä <br /> asioista. <br /> No tähän ensimmäiseen kipaleeseen on saatu mahdutettua ''Vuosikokous- <br /> uutisia'', ''Kunniajaseniä kutsuttiin'' ja ''Jäsenkunta'' -juttua. On siellä myös <br /> ''Taidehuutokaupoilla tuloja liitolle'', ''Pohjalaisesta kuvataiteesta on tulossa <br /> julkaisu'', ''60-vuotista liittoa muistettiin kulttuuripalkinnolla'', ''Kuvataide- <br /> matrikkeli ilmestyy 2004'', ''Juhlavuoden näyttelyitä'', ''Nuorten taiteilijoiden <br /> näyttely Stundarsissa'', ''Juhlanäyttelyt jatkuvat Vaasassa syksyllä'' ynnä <br /> muita uutisointeja kuten ''Stundars juhlii'', ''Saaristo kiinnostaa'', ''iD-näyttely <br /> tuo nykytaidetta Vaasaan''. ''Muuta näyttelytoimintaa'' -osiossa kerrotaan <br /> mm. teuvalaisen Panu Hemmingin pitäneen näyttelyn Vaasassa, Galleria <br /> Stormissa, Juha Tammenpään avanneen näyttelyn Helsingissä, Galleria <br /> Brondassa, Heikki Mäki-Tuurin, Seppo J. Tannisen ja Juhani Mannisen <br /> esiintyvän yhdessä Vaasan taidehallissa, Dammenin taiteilijatalon perinteinen <br /> kesänäyttely tulee esitellyksi. Art Ilmajoella mainitaan olevan kesänäyttelyssä <br /> naistaiteilijoita, sen kummemmin heitä nimeämättä ja tietenkin ilmoitetaan jälleen pidettävän Vaasan Taiteilijaseuran <br /> kesänäyttely Ravintola Strampenilla, Vaasassa. <br /> Ja sitten sivullisenverran esitellään ''Taideyhdistystoimintaa Vaasassa''. <br /> On juttua Vaasan taiteilijaseurasta (tämä kaksikielisenä), Vaasan Taidegraafikoista <br /> ja Vaasan Taidekerhosta. <br /> Vähän Vaasa- ja Stundarskeskeiseltä tämä kalskahtaa, mutta seuraavassa numerossa <br /> luvataan kertoa lisää läänissä toimivista kuvataideyhdistyksistä, että toimitus ottaa <br /> vastaan tietoja. Noh, tämäpä hyvä. Olisi kiva ilmestyikö se <br /> syyskuussa luvattu kakkosnumero ja mitäpä tuo piti sisällään. <br /> Välissä on ainakin ilmestynyt se kovakantiseksi aiottu 60-vuotisjuhlakirja, joka sitten <br /> pehmytkantinen olikin. <br /> Taide 6/03 -lehdessä kuittaa Otso Kantokorpi asian näin: <br /> -Seura on juhlistanut historiaansa varsin kattavalla juhlakirjalla <br /> KUVIA LAKEUDEN LAIDALTA. Olisivat vain tehneet vielä aiheelleen kunniaa <br /> miettimällä vähän tarkemmin visuaalisia puolia: taittoa, ulkoasua ja kuvankäsittelyä; <br /> kirjasta tulee mieleen enemmän yrittäjähenkinen maakuntamatkailuopas.'' <br /> Näin siis Otso, mutta oli niin tai näin, niin aivan hyvä juttu, että saivat kirjansa edes kevytversiona aikaiseksi, sillä eipä näitä tällaisia turhan usein ilmesty.<br /> <br /> -Risto Jalonen</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Silkkisi%C3%A4_linjauksia&diff=9897 2008-02-29T12:20:32Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 31.5.1989'''<br /> <br /> <br /> Vaasassa ei ole liiemmin päästy tutustumaan silkkipainolla prässättyihin serigrafioihin. Pohjanmaalla näiden tekijät ovat yleensäkin harvassa. Vaasaan paluumuuttanut Tuomo Janhunen on mainosmies, joka on nyttemmin antautunut taiteentekoon juuri serigrafian alalla. Silkkipaino teknisenä vedosmenetelmänä on varsin herkkä ja antoisa; kun keinot ja konstit osataan on jälki upeaa. Tuomo Janhunen on saanut ammattitaitonsa Helsingissä, missä hän usean vuoden ajan vedosti työkseen taiteilijoiden grafiikan sarjoja. Janhuselle ovat tuttuja muun muassa Sam Vannin työt.Toisten töitä vedostaessa syntyi heräte omankin ilmaisun etsimiseen, tarve löytää kanava omillekin visioille. Näin Janhunen alkoi levittää painopinnoille värejä, aluksi kokeillen, myöhemmin tarkasti miettien. Kuluvan vuoden aikana ovat vedospintojen viivat löytäneet tarkasti suuntansa. Tuomo Janhusen työt ovat abstraktioita, joissa kokonaisuus esitetään iskevän selkeästi.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Dixie_t%C3%A4ytt%C3%A4_tavaraa&diff=9888 2008-02-29T11:27:36Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 23.8.1992'''<br /> <br /> <br /> Kesän ajan on Vaasan Jazz Club tehnyt tiivistä yhteistyötä ravintola Segelin kanssa. Segeli on Vaasan Vaskiluodossa sijaitseva vanha puurakenteinen kesäravintola, jonka akustiikka on mitä mainioin.<br /> <br /> Jatsareita on riittänyt melkein joka keskiviikoksi. Viimeksi oli asialla Vaasa Dixie Tigers, joka nimensä mukaisesti vaalii dixielandin reippaita perinteitä.<br /> <br /> Dixierytmien juuret ovat syvällä jazzhistoriassa. Osapuilleen vuosisadan vaihteesta saakka sillä on ollut asemansa jazzin rytmikkäimpänä muotona. Ja nämä rytmit ovat hyvässä huomassa Vaasan Tiikereiden käsittelyssä.<br /> <br /> - Kyllä tämä homma kulkee, kun ollaan jo viisi vuotta vaikutettu, vakuuttaa Vaasa Dixie Tigersin perustaja Erkko Jussila, joka fonien ohella vastaa kaikista yhtyeen sovituksista.<br /> <br /> - Silloin aikoinaan juttu alkoi ohjelmatoimiston pitäjän aloitteesta, kun tarvetta tuli trumpettivirtuoosin ja varsinaisen dixien puuhamiehen Eero Suomelan hiljattain siirryttyä taivaalliseen jazzkokoonpanoon, Jussila selventää.<br /> Puheeseen puuttuu myös rumpali Pentti Valkeakari: - Tässä ollaan joka jätkä enempi tai vähempi ammattilaisia. Kaikki kun soitetaan myös muissa bändeissä ja etupäässä tuota tanssimusiikkia, joten nää dixiekeikat on aina kyllä mahtavia tuuletuksia.<br /> <br /> Seitsenhenkisen ryhmän muut tuulettejat ovat: Hessu Viinämäki - pasuuna ja laulu, Ari Koivuniemi - trumpetti, Pekka Pitkäkoski - piano, Christer Ekman - basso, jonka sijasta (sairastumisen vuoksi) Segelillä soitti Jani Jussila ja Sven Norrgård - banjo.<br /> <br /> Ryhmän osaavuus kuului soiton tarkkuudessa. Tosin banjo, ja ihme ja kumma, myös basso tahtoivat hukkua puhallinsektioihin. Musiikkiannon tärkein lenkki oli pasuuna ja varsinkin se slide eli se ihanasti särähtävä soundi, joka niin usein ryydittää dixielandia.<br /> <br /> Tigersit soittavat etupäässä 20-luvulta peräisin olevaa musiikkia, mutta toki vanhempaa jos kohta uudempaakin kamaa irtoaa. Keikka alkoi ''Muskratramblella'', joka jätti hyvin tilaa pasuuna-, saksofoni-, kuin myös pianosooloilullekin. Ja paikalla ollut reilu puolen salin yleisö todisti asiantuntemuksensa antamalla väliabloodeja soolosuoritusten johdosta.<br /> <br /> Alkuirrottelua seurasi raskassoutuisempaa materiaalia. Tuollaista sadepäivädixiä, jonka pianoliplatus piti kuitenkin varsin terhakkaana. Sitten kimmahti käyntiin ''Doctor Jazz'', joka edustaa sitä hieman iskelmällisempää puolta, ja siinä sai äänijänteitään verytellyt Viinamäen Hessu todistetuksi olevansa Louis Armstrongin jalanjäljillä.<br /> <br /> Jossain vaiheessa lavalla pyörahti vierailevana trumpetistina Lemposen Seppo ja sai hänkin maittavasti soolotilaa. Kaiken kaikkiaan ilta oli mitä onnistunein.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=%C3%84ngetk%C3%A4%C3%A4p%C3%A4_ennen_kes%C3%A4taukoa&diff=9886 2008-02-29T11:22:54Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 19.6.1992'''<br /> <br /> <br /> Puolelle salille esiintynyt Ängetkääpä -yhtye päätti Welmun kesäsesongin keskiviikkona. Yhtye näyttää löytäneen kotirintamaltakin omaa yleisöä. Vuoden alussa perustettu yhtye hakee paikkaansa maailmanmusiikkibuumin siivellä. Ehkä tulokkaalla oli sosiaalinen tilaus Pohjanmaallakin. Pääasia on kuitenkin, että bändi toimii ja voi hyvin. Eihän pehmeän linjan yhtyeitä ole koskaan liikaa.<br /> <br /> Club 25 0n sulkenut ovensa runsaaksi kuukaudeksi ja kesätauko käytetään mitä ilmeisemmin rahoitusongelmien ja syksyn keikkaohjelman pohtimiseen.<br /> <br /> Eiköhän se taas siitä. Ängetkääpä ainakin valoi uutta uskoa huomiseen. Sen akustispohjaisessa soitannossa on maanläheinen viritys. Tosin seitsenhenkisen ryhmän runsaan tunnin setti jäi lyhyen tuntuiseksi.<br /> <br /> Mieleen jäi ''Etelätuuli'', joka puhalsi naturalistisia fiboja loihtien tunnelmia aina kaukaisilta kukkaislasten kedoilta. Hippikulttuurin henki kummitteli vahvana Ängetkäävän folktahtisessa rytmittelyssä. yhtyeen sävelistä vastaa kitaristi Ari-Jukka Syrjänen, kakkoslaulaja Samppa Murtomäki sanoittaa. Ykköslaulaja Laura Elo hallitsee kuulaan äänensä hienosti. Viulua soittaa Jenny wilhelms, bassoa Mrtin Kantola, lyömäsoittimia Juha Kalliomaa ja saksofonia Kimmo Koskiranta.<br /> <br /> <br /> == '''Talon miehittäneet valloillaan''' ==<br /> <br /> Tiettyä rockfanatismia vaatii kuumimmalla kesällä linnottautuminen niinkin hämyisään luolaan kuin Club 25. Toisaalta totaalinen varjopaikka on erinomaista vaihtelua ranta- ja festivaalielämälle, vaikkei moni sitä hellekautena oivaltanutkaan. enin osa rockimmeisistäkin vietti aikaansa jossain muualla imeskellen sosiaalista elämää ulkoilmaterasseilla, mikä näkyi klubivieraiden määrässä.<br /> <br /> Kun Talon miehet olivat viikonvaihteessa asialla, riitti fanaatikkoja silti sen verran, että tunnelmaan päästiin. Nuo veteraanisoittajat osaavat jamipohjaisen musisoinnin.<br /> <br /> Talon miehet on Welmun housebandi, joka aloitti toimintansa vuoden alusta. Perusohjelma irtoaa miehistä jo tasaisen ammattitaitoisesti. Yhtyeen keikoilla on yleensä vierailijoita; nyt pääsi lavalle heilumaan oivaltava slidevenyttelijä Timo Hiltunen.<br /> <br /> Illan parasta antia oli Kosu Koskirannan saksofonisoolo upeasti tulkitussa ''Black Magic Womanissa''.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Rytmit_ei_rapise&diff=9875 2008-02-29T10:13:52Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 11.2.1989'''<br /> <br /> <br /> Yhtyeiden hiljentyessä tekevät järjestään kaikki valovoimaiset veteraanimuusikot soolokiekon. Rollareistakaan ei toviin ole kuulunut muuta kuin että Jaggeri on tehnyt omansa ja nyt sitten oli Keith Richardsin vuoro.<br /> <br /> Ei muuten mikään turha läpyskä tämä Keefinkään yksityisnäyttö, vaikka ei yllä ensivaikutelmalta yhtä vakuuttavaksi kuin M.Jaggerin vastaava. Keithillä tuo lauluääni pakkaa olemaan niin omintakeisen ''raplaava'', että se joissain piiseissä ontuu. Useampi kuuntelukerta asettelee kuitenkin tämän jälkijättöisen onnahtelun kohdalleen. Rytmipuolen Keith hallitsee sitten suvereenisti. Telecasterista eivät rytmit ole rapisseet. Keithin kompit ovat edelleen teräviä. Soolot solahtavat kuin spiikit paikalleen. Levyn peruspotkun vankkuus ei ole mikään ihme senkään puolesta, että Funcandelicin lakusvengeistä tuttu ''Bootsy'' Collins hoitelee bassopompotukset. Rumpuja nakuttaa rytmikoneen tarkkuudella Steve Jordan ja koskettimissa häärii Bernie Worell.<br /> ''Talk is cheap'' näin pitkäsoiton otsakkeena on kutkuttavan muiluttava. Jokainen voi siitä huokeasti mukailla itselleen soveltuvan version. Jätetäänpä saman tien kaikenlainen muukin syväanalysointi itse kunkin omaksi hommaksi. Tähän äänitteeseen kannattaa tutustua: vinyylin tarjoamaan musiikkilataukseen on pakko paneutua. Pelkät perusmelodiat pitävät sisällään loisteliaan kavalkadin äänentakovälineitä.<br /> <br /> Yllättävän monta balladia levyltä löytyy. Kuten melankolinen rutistus ''How I wish'' ja erittäin oivaltava ''Locked away''. monenmoista tunnelmaa urakoosteeseen sopii, mutta sekaan eksyneet Stones-plagioinnit olisi voinut jättää väliin, koska Rolling Stones -soundi vaatii aina sen toisenkin vierinkiven. siihen vain ei riitä joko Keith Richards tai Mick Jagger. Siinä tarvitaan molemmat.<br /> <br /> Kaiken kaikkiaan albumi on erittäin tasokas ja Keefillä soitannat näpissä.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Toivo_Kultista&diff=9856 2008-02-29T08:19:40Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>*[[Monen toimen mies]]<br /> *[[Homman taitaja]]<br /> *[[Vakaa]]</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Dramaattinen_sopraano_V%C3%A4lkki&diff=9818 2008-02-28T17:39:08Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>1.11.2006 Suomi24<br /> <br /> '''Anita Välkki lähti Vaasasta megatähdeksi'''<br /> <br /> ANITA VÄLKKI <br /> s. 25.10.1926 Sääksmäellä <br /> <br /> Kiinnitykset: <br /> <br /> Kokkolan kaupungin teatteri 1946-1951 <br /> Vaasan suomalainen teatteri 1952-55 <br /> Kansallisooppera 1955-1963 <br /> Vienin valtionooppera 1963-66 <br /> Tukholma 1960 ja 1967 <br /> Govent garden 1961-66 <br /> Bayreuth 1963-64 <br /> <br /> Ei paljonkaan enää muistella Vaasassa, että maailman valovoimisimpiin sopraanolaulajiin kuulunut Anita Välkki oli ja eli aikoinaan Vaasassa suomalaisen teatterin näyttelijänä. Kukaan ei hänen jälkeensä suomalaisista laulajista ole vielä kyennyt laulamaan Vagner-laulajana niin loistavasti, joka kykenee laulamaan äänen voimakkuudellaan 136 henkisen sinfoniaorkesterin yli. Se ei saa olla huutamista eikä kiljumista vaan selkeää laulamista. Pitää kysyä, että millä voimilla? <br /> <br /> Hän on Vagner-sopraano ja kunniajäsen numero yhdeksän Vagner-Seurassa. Hän on edelleenkin pirteä ja huumorintajuinen henkilö joka muistelee lämmöllä Vaasassa olo aikojaan. Suoraan Vaasan suomalaisesta teatterista hän ponkasisi vauhdilla <br /> Suomen kansallisoopperan eturivin laulajaksi.Sitten seurasi New Yorkin Metropolitan,jossa hän oli ylivoimainen ja juhlituin laulajatar merkittävissä roolisuorituksissa. Sieltä hän siirtyi solistisiin osiin Vienin valtionoopperaan ja sen jälkeen Bayreuthin musiikkijuhlille, joka on itsensä Richard Vagnerin perustama musiikkijuhla. <br /> <br /> Vaasassa hän lauloi ja näytteli päärooleissa <br /> mm. Emmerich Kalma´nin opereteissa Kreivitär Maritza ja Mustalaisruhtinatar. Anita Välkki tänäpäivänäkin muistelee lämmöllä Vaasan aikojaan <br /> sillä Vaasan aika oli hänen ponnahduksensa maailman maineeseen. Vaasassa hän sai koulutusta suurempaa varten: <br /> - Teatteri oli minulle hyvin tärkeä vaihe, sain hyvän pohjakoulutuksen näyttelemisestä, jota tarvitaan oopperanäyttämöillä. <br /> <br /> Vaasassa Anita Välkki aloitti laulunopiskelut Tyyne Hasen johdolla. Tämä huomasi Anitan äänen erikoisuuden ja temperamenttikkuuden ja ryhtyi kannustamaan oopperauralle. Tyyne Hase oli vaasalainen. <br /> <br /> Syksyllä 1954 Anita Välkki antoi ensikonsertin Vaasan kaupungintalon juhlasalissa. Konsertin arvostelut olivat pelkästään ylistäviä. Uusi ura oli alkamassa ja Tyyne Hase ilmoitti salaa Anita Välkin kansallisoopperan koelauluun. Helmikuussa 1955 hän matkusti Helsinkiin ja lauloi Verdiä jota kuunteli Alfons Almi, pääjohtaja Sulo Räikkönen, kapellimestari Jussi Jalas ja Nisse Rinkama. Hänet hyväksyttiin yksimielisesti kansallisoopperaan ja Vaasan jälkeen alkoi hänen uusi upea ura. Syksyllä 1955 hän lauloi Maritzan ja ja Verdin Rigoletton ja sen jälkeen Toscan joka tuli olemaan hänen varsinainen läpilyöntinsä. Sen jälkeen alkoi sataa oopperarooleja ympäri maailmaa. <br /> <br /> Viisi vuotta kului Vaasan jälkeen, kun hän pääsi laulamaan Lontoon Govent Gardeniin. Samana vuonna hän lauloi jo New Yorkin Metropolitanissa eli tie huipulle oli alkanut. Yleisö, että kaikki kriitikot ottivat hurmioituneena hänet vastaan. Joka puolelta virtasi kutsuja kuuluisien <br /> kapellimestareiden johdolla esiintymään. Hänellä oli suuri onni esiintyä aikansa suurimpien kapellimestarien johdolla. <br /> <br /> Välkki on dramaattinen sopraano ja sekä mahtava tekniikka joka soveltuu nimen omaan Vagner tulkitsijalle. Hänellä on hyvin erikoinen ja harvinainen äänityyppi, joka kestää suunnatonta rasitusta. Ja juuri hänelle on sävelletty kaikkein herkullisimmat oopperaroolit. Hyvänkään laulajan ääni ei tahdo kestää Vagneria laulaessa, koska roolissa on laulettava matalalta ja korkealta. Hänellä on pitkä yli kahdenkymmenen vuoden laulunopettajan professuuri Sibelius akatemiassa ja hän on kasvattanut monta maamme eturivin laulajaa myös kansainvälisille markkinoille. Hän on myöhemmin konsertoinut Vaasassa ja ollut Vaasan oopperassa laulamassa. <br /> Hän ei voi koskaan Vaasan aikaansa unohtaa muistelee Anitä Välkki. <br /> <br /> - Pentti Suksi</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kissamaalari_Isto_Jakola&diff=9817 2008-02-28T17:34:02Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>Australian kautta koukaten vaasaan kotiutunut oululaissyntyinen Ateneum-opinnot <br /> suorittanut sekatekniikkataitaja Isto Jakola on myrskyisän elämäntien kasvatti. Elämä <br /> on häntä monimuotoisesti koitellut, mutta vastaisessa tai myötäisessä, niin aina <br /> upeaa taidejälkeä on hänen paletistaan singahdellut. <br /> Nyt Herran vuonna 2008 Jakola työskentelee tiiviisti abstraktin ilmaisun parissa ja <br /> purskuttelee vallattomasti akryyliväriä toteutuksissaan, roiskien ja valutellen sitä <br /> varmaotteisesti pariisinpaperille milloin punaiselle, milloin vihreälle ja taittelee värit <br /> pohjaväriin istuviksi. <br /> Ennen tätä, viime vuosina, tutuksi ovat tulleet perinteisellä kiinalaisella tussilla piirrellyt <br /> maisemat, purjelaivat, venetsianäkymät, naiset, kukkasovitelmat, niin ja tietenkin ne <br /> kissat, joita Isto on maalannut satamäärin. Näissä sekateknisissä töissä Jakola, tussin ohella, <br /> käyttää olennaisena osana milloin mitäkin väriaineita: akryyliä, guassia, pastellia, värikyniä <br /> ja yleensä maalauksen taustoitus (lähes aina) on useamman menetelmän yhdistelmä, josta sitten <br /> muodostuu kokonaisuus, jossa viivana hallitseva musta voimakkaana vaikuttaa. <br /> Ja tekeehän Isto satunnaisesti vieläkin niitä uransa alkutaipaleelle ominaisia öljymaalauksiakin ja ovathan matkan varrella figuurit vaihtuneet moneen kertaan,<br /> mutta olen satavarma siitä, että siellä nurkan takana, kujalla, kissatkin odottavat.<br /> <br /> -Risto Jalonen</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Markku_Katajisto_%E2%80%93_tarkkuudestaan_tunnettu&diff=9815 2008-02-28T17:32:15Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>Vanhemman polven maalarimestari Markku Katajisto (synt. 1948) <br /> kuului aikoinaan siihen hyvin vähälukuiseen joukkoon, joka Suomessa <br /> surrealismin kanssa painiskeli. Dalia taisi mies tuolloin pitää lähes <br /> puolijumalana, mutta jo kohta löytyivät vinhat omat kuviot joilla <br /> Markku tuli mainetta niittäneeksi. <br /> Syntyjään Katajisto on lapualainen, mutta lähes koko ikänsä Vaasassa <br /> asunut ja koko sielultaan kaupunkilainen. Ei taitaisi mies metsässä <br /> pärjätä päivääkään. <br /> Taipaleensa varrella on Katajisto kehitellyt oman tarkan, tunnistettavan, <br /> tumman tyylinsä, mikä korostaa hänen mielensä syviä syövereitä ja <br /> todellakin maalauksista on aistittavissa sama synkähkö tunnepohja <br /> kuin miehestä itsestään. Aivan kuin niistä olisi havaittavissa yöllä katu- <br /> lamppujen valossa aitaan nojautuvan taiteilijan hahmo tai yöllä luku- <br /> lampun valossa lattialla polvillaan maalaava koukistunut puurtaja. <br /> Sittemmin miniatyyreistä ja varsinkin asetelma sellaisista <br /> tuli lähes Markun tavaramerkki, mutta piirtäminen, lyijykynätyöt, <br /> ovat myös aina olleet olennainen osa hänen työsarkaansa. <br /> Viime vuosina Katajisto on maalannut pääosin akryylillä, jolla <br /> maalatessaan käyttää niin kuin aiemminkin työskennellessään <br /> öljyllä ja temperalla, edelleen aikaa ja kärsivällisyyttä vaativaa <br /> klasyyritekniikkaa. Katajisto myös aina luonnostelee tarkoin <br /> suunnittelemansa kuvat. <br /> Lähes uransa alusta asti käsi on merkinnyt Markulle paljon, kuin <br /> myös uskosta ammennetut aiheet. Varsinkin Jeesuksen Raamatun <br /> mukaiset vaiheet ovat saaneet monta Markun tulkintaa sekä <br /> maalauksina, että piirroksina.<br /> <br /> -Risto Jalonen</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Graafikko_Jussi_M%C3%A4kynen&diff=9814 2008-02-28T17:31:06Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>On monia näitä maan hiljaisia, jotka omalla työllään siellä taka-alalla toimien<br /> ovat painaneet oman monimuotoisen jälkensä vaasalaiseen graafiseen <br /> kuvastoon. Tähän ryhmään kuuluu Pohjanmaan poika, graafikko Jussi Mäkynen,<br /> joka on syntyjään vähäkyröläinen, sieltä Merikaarron kylästä.<br /> Myöhemmällä ikää hän sitten on palannut takaisin isiensä maille ja<br /> elelee nykyisin Mäkysentiellä samassa pihapiirissä missä tuli syntyneeksi<br /> 26.11.1946. <br /> Merikaarron ja Vaasan Vaskiluodon väliä hän kuitenkin bussilla ajelee<br /> edelleen sillä työpaikka on Arkmedia Oy:ssä.<br /> <br /> Hieman yli kaksikymppisenä Jussi muutti Vaasaan ja kohta tämän jälkeen<br /> hän sai kutsun silloisen Suurmarket Vikingin mainonnan hoitajaksi.<br /> Näistä mainontahommista hänellä oli kokemusta jo aiemmin Vähänkyrön<br /> Osuuskaupan puitteissa.<br /> Vikingin pestiä seurasi sitten toimenkuva Halpa-Hallissa, jossa muutama<br /> vuosi vierähti lähinnä lehti-ilmoitusten teossa ja muotikuvien piirtämisessä.<br /> <br /> Oman mainossuunnittelutoimiston Mäkynen tuli perustaneeksi Kauppapuis-<br /> tikolle, joka sitten muutti Palosaarelle ja siitä Vaasapuistikolle. Jo Vähässä-<br /> kyrössä ikkunasomistuksissa kunnostautunut Mäkynen hoiti nyt päätoimisesti<br /> Vaasan läänin K-kauppojen myymälämiljöiden suunnittelua.<br /> Oman yritystoimintansa Jussi lopetti siirryttyään AD:n tehtäviin silloiseen<br /> alan kokonaisvaltaisimpaan mainostoimistoon Ollimainokseen. Muun muassa<br /> huvipuisto Wasalandian visuaalinen osuus oli Ollimainostiimin tekosia.<br /> Ollimainoksen antoisten vuosien jälkeen Jussi oli tovin mainostoimisto<br /> 3P.ssä graafisena suunnittelijana.<br /> Vuosikymmenten aikana hän on suunnitellut lukuisia yritysten logoja:<br /> Arkmedia, Juusto- ja Viiniravintola Bacchus, Hotel Vallonia, Optiset, YH-Yhtiöt, <br /> Ukkohalla, Merinova... Tämän lisäksii Hotel Silverian graafinen toteutus. <br /> Seinäkalentereita eri yrityksille ja yhteisöille, mm. Nandor J Mikola Säätiölle. <br /> Julisteita, postikortteja, kirjojen kuvitusta ja kirjojen kansia.<br /> <br /> 2001 valittiin Jussi Mäkynen Best Western Hotel Silverian vuoden <br /> taiteilijaksi.<br /> Piirtänyt hän on koko ikänsä ja pitää mottonaan sanontaa: - Maalaamaan voi <br /> oppia, mutta piirtäjäksi synnytään.<br /> Mäkysen nykyiselle akvarellituotannolle on tyypillistä pohjalainen melankolisuus.<br /> Kuva-aiheiden värit ovat lähinnä harmaaskaalassa, joka tekee kokonaisvaikutelmista<br /> rauhallisia. Aiemmissa lyijykynätöissä Mäkynen keskittyi usein mielikuvista<br /> nouseviin kasvoihin.<br /> <br /> Oman kuvataidenäyttelytoiminnan hän aloitti myöhemmällä ikää, pitäen ensimmäisen<br /> yksityisnäyttelynsä Vaasassa 1997, jonka jälkeen näyttelyitä on ollut vuosittain.<br /> Hänen töitään on ollut esillä myös Merenkurkun taideseura ry:n yhteisnäyttelyissä<br /> vuodesta 1997 alkaen.<br /> <br /> - Risto Jalonen<br /> [[Luokka:vaasalainen taiteilija]]</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Tom_Waits:_Rain_Dogs&diff=9809 2008-02-28T17:17:35Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>VT-web -- Vaasa Tidning <br /> <br /> '''VT-CD 2001''' <br /> <br /> == '''Sateisella kujalla koirat ja mies kapakasta''' ==<br /> <br /> On ilahduttavaa, että CD-aikakaudessa ollaan päästy jo, niin<br /> pitkälle, että &quot;muinaisia&quot; vinyyliherkkupaloja julkaistaan tässä<br /> uudessa formaatissa ja aivan sopuhintaan.<br /> Täällä Vaasassa Kråklund Recordsin oiva puoti hoitelee<br /> tämän alueen tyylillä.<br /> Kaikkien raahaavien rapsikurkkujen originelleimman edustajan<br /> Tom Waitsinkin tuotanto löytyy Kråklundin hyllystä esim.<br /> maan mainio Rain Dogs älppy vuodelta 1985.<br /> Ja jos nyt joku ei todellakaan tiedä kenestä on kyse ja sattuu<br /> diggaamaan aitoa kamaa, niin syytä olisi tutustua kyseiseen<br /> herraan mahdollisimman pikaisesti. Oiva esimerkki hänen<br /> tuotannon svengaavammasta puolesta on tämä Rain Dogs,<br /> joka pitää sisällään rythm 'n' blues raspia, kunnon boogia,<br /> nihkeää slowbluesia ja mambolla höystettyä kahvilajazzia.<br /> Tom Waitshän on tullut tutuksi, paitsi kiistämättömistä<br /> musiikisillisista kyvyistään, niin myös lukuisten kulttileffojen<br /> &quot;hämäränä&quot; sivuosanäyttelijänä.<br /> Mutta mitä tässä enempiä lässyttämään. Menkää ja hakekaa<br /> omanne pois ja ei muuta kun himassa putsaatte korvanne<br /> Rain Dogsin tiukalla tatsilla.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=SHREK&diff=9808 2008-02-28T17:16:36Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>VT-web -- Vaasa Tidning <br /> <br /> '''VT-video 2001'''<br /> <br /> == Shrek tulossa videolle ==<br /> <br /> Disney vaviskoon Shrek on kovaa kamaa.<br /> Shrek tuli ja tömisti animaatiot uuteen uskoon.<br /> Tuotantoyhtiö Dreamworks hakee sijansa tietokoneanimaatiomaailmasta<br /> ja taisi heti laakista napata ykköspaikan ja eipä tuo mikään ihme koska<br /> Shrek on täyttä tavaraa, eikä turhaan ole keikkunut Amerikan leffa-<br /> listojen kärjessä. Vaasassakin se ehti pyörimään parin kuukauden ajan<br /> kahdessa eri teatterissa ennenkuin kassajonot alkoivat kuihtumaan.<br /> Joo, tässäpä meillä todellinen, erilainen lastenfilmi. Vaikkakin korostan,<br /> että tämä pätkä soveltuu erinomaisesti kaikille immeisille ikään, rotuun<br /> tai sukupuoleen katsomatta. Jokaisessa meissähän sen verran veitikkaa on,<br /> että Shrek pääsee luuraamaan. <br /> Disney yhtiöllä Shrekin saavuttamaa suosiota yritetään toppuutella<br /> kyhäämällä vastaavanlaisia elementtejä sisältävä ''oma juttu''. Joo, video-<br /> hyllyihinkin on tainnut mokoma ''disneyklooni'', mikä sen nimi nyt olikaan,<br /> jo ehtiä. No, oli mikä oli, niin hälläpä väliä, sillä Shrek rynnistää aikanaan<br /> moisten hömpötysten, niin video- kuin DVD-muodossakin.<br /> <br /> Jo avaus on omaa luokkaansa. Se tempaisee katsojan oudosti vihertävään<br /> maailmaan, jossa satuolennot ovat pahan puntarissa. Ja ei muuta kun<br /> suolle Pinoccio, Tuhkimo, Pillipiipari ja koko muukin seurakunta. Mutta,<br /> mutta isäntä se suollakin on, joka puolestaan toivottaisi koko köörin<br /> vähintään alimpaan hiilikaivokseen, ja sehän ei taas onnistu koska eihän<br /> noin kovia kokenut porukka lähde komentamallakaan.<br /> Siinä ei ärjymiset auta ja niinpä Shrek lähtee kylille asioita hoitamaan.<br /> Ajautuu areenalle, keskelle turnajaisia ja torpedoituaan koko kuninkaal-<br /> lisen ritarikaartin, joutuu valtakuntaa johtavan mister pahan, Lordi<br /> Fanquaadin, prinsessan pelastustöihin.<br /> Mitäpä ei mies, saati sitten jättirumilus, oman asuinsijansa eteen tekisi?<br /> Siispä baanalle ja lohikäärmettä neniin. Mukaan reissuun tuppaa tajuttomalla <br /> puhelahjalla siunattu aasi. Taitaa olla sen seutukunnan puheliain<br /> kaveri. Jutua tulee niin solkenaan, että eihän sitä meinaa kestää <br /> Shrekkään ja onhan se hiivattia, kun tötterökorvatkin menevät solmuun.<br /> Shrek on kuitenkin kelpo kuvatus ja havaitsee Puhuvan Aasin varsin<br /> reiluksi kaveriksi ja matka jatkuu halki animoidun maiseman.<br /> <br /> Tämä Antz animaatioiden tekijätiimi näyttää mallia ja lupaa pelkkää<br /> hyvää koko tälle uuselokuvamuodolle. Jälki on notkeaa. Lähes ainoana<br /> miinuksena koin pariin otteeseen tapahtuneen äänen alakanttiin <br /> heilahtamisen, jolloin puhe häipyi lähes kuulumattomiin.<br /> Toivottavasti ja mitä ilmeisemmin moisesta ei ole havaintoja, enää <br /> kotikatsomoversioissa. Samuli Edelman pää-ääniroolissa ansaitsee <br /> vähintään Suomen Jaskarin. <br /> Tämä on katsomisen arvoista. <br /> Eläkäämme rumina<br /> elämämme loppuun asti.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Rock_soi_Hietasaaressa&diff=9798 2008-02-28T16:44:20Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 14.7.1992'''<br /> <br /> <br /> Vaasalaista musiikkielämää on siunattu muun muassa melkein kaupungin sydämessä sijaitsevalla Hietasaarella, joka on musiikkifestivaalipaikkana eturivin mesta. Hietasaaren avaraan puistomiljööseen mahtuu porukkaa ja ulkoilmassa rockillakin on parhaat onnistunismahdollisuudet; seinät eivät tule eteen, vaikka desibelejä olisi enemmänkin.<br /> <br /> Hietskun lauantaijameissa - vai pitäisikö sanoa tynkäfestareilla - oli kaikki kohdallaan. Jengiä oli paikalla maakuntaa myöten ja auringon porotus takasi sen, että virvokkeet kävivät kaupaksi. Ilmassa oli suuren rogktapahtuman tunnelmaa ja yleisö piti huolen siitä, että tunnelma myös pysyi. Kesä, kylmää juotavaa ja rokkia, tämä pyhä kolminaisuus toteutui eikä väki enempää toivonutkaan.<br /> <br /> Saaren keskiosan esityslavan ympäristö oli väkeä täynnä ja näkyipä rantakin olevan taukokäytössä, eli siellä käytiin heittäytymässä pitkäkseen, kun siltä tuntui - ja sitä vartenhan hiekkarannat ovat olemassa, eikö ?<br /> <br /> Tällä hetkellä vaasalainen rockkulttuuri elää kiihkeästi ja voi hyvin. Lauantai todisti tyylikkäästi, miten vireää bänditoiminta on. Hienosti onnistunut konsertti panee ajattelemaan, eikö olisi syytä järjestää vastaavanlaisia tapahtumia useamminkin ?<br /> <br /> Lavalla mesosi toistakymmentä yhtyettä. Muutamat niistä kuullostivat kyllä häkellyttävästi toisiltaan. Ilman välispiikkauksia niitä ei kyllä olisi erottanut. Selvän pesäeron muihin teki kuitenkin Metuja, jonka osuus oli varsin virittynyt suoritus. Ryhmän keulakuva Kari -Metu- Bonden pääsi lauluosuuksissaan kunnon kähinöihin.<br /> <br /> Rock a billy -yhtye Rockin Rautakankies palkitsi yleisön fanatismia lähentelevällä rymistyksellä, joka rytmikiihkossaan hakee paikkakunnalta vertaistaan.<br /> <br /> Deep Swamp of Virginia pyrkii sekoittelemaan mystiikkaa soundeihinsa ja ehkäpä komppikitaristi-laulaja Aatun lavahuojunnassa jotain transsiin vivahtavaa onkin.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Karjalaiselta_kajahtaa&diff=9797 2008-02-28T16:43:57Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 5.6.1992'''<br /> <br /> <br /> Viime vuosina kovasti ladannut j.Karjalainen on saanut vanhasta langastaan uuden pitävän otteen.<br /> Sen hän näytti tyylikkäästi maanantaina Vaasan Kanttarelliksessa ja uusi ''Telepatia'' -äänite on syöksynyt valtakunnan levylistojen kärkeen.<br /> <br /> Karjalainen on omistautunut hillitylle tulkinta tavalleen jopa väsyttävyyteen asti. Pari edellistä pitkää soittoa voitaneenkin laskea välitöiksi. Niissä amerikkalaiselta J.J.Calelta lainattu rytmikeinahtelu on tuntunut rasittavan teennäiseltä.<br /> <br /> Karjalainen alkoi musisoida ammatikseen 1981. Tuolloin ilmestyi esikoi-LP <br /> ''Karjalainen ja Mustat lasit''. Siltä on peräisin myös yksi Karjalaisen ohjelmiston helmistä, ''Kolme cowboyta'', jota voisi luonnehtia laulelmalliseksi lehmirokiksi.<br /> <br /> Karjalainen on elänyt tien päällä ja levyttänyt jatkuvasti, mikä on tyhjentänyt takin. Levy toisensa perään on nähnyt päivänvalon, eikä kiukaassa ole enää löylyä. Mutta ei hätää, J. sai yleisöönsä telepaattisen yhteyden ja homma oli taas kintaassa.<br /> <br /> Kanttarellis on keikkapaikkana OK. Akustiikka on mikä on, esiintymiskorokkeelle mahtuu ja yleisö näkee mitä siellä tapahtuu. Nyt ei tyylikkääseen esityspakettiin jäänyt aukkoja, meno oli varmaa ja tiivistä, ja kansa nautti hiotusta setistä. Karjalaisen viisimiehisestä joukkueesta ei heikkoa lenkkiä löydä kaivelemallakaan.<br /> <br /> Tanssitila tulvi tungoksen puristamaa läheisyyttä ja lattia eli kuin yhtenä liikkeenä.<br /> <br /> ''Mua huimaa äärettömyys / Mua huimaa läheisyys / Mä kurkotan tähtiin ja pidän susta kii''<br /> Tämä J.Karjalaisen riimi antaa osuvan kuvan siitä, mistä miehen musiikissa on kysymys ja miksi sillä on vahva asema&lt; rokinkuluttajien keskuudessa.<br /> <br /> Karjalainen suhteuttaa simppelin arkirealismin meitä kaikkia askarruttaviin universaaleihin kysymyksiin.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Misantropia_hakee_paikkaansa&diff=9796 2008-02-28T16:43:23Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 31.10.1993'''<br /> <br /> <br /> == Vaasalaisyhtye vauhdissa ==<br /> <br /> vaasalaisbändi Misantropia kulkee tänään tasaisemmin kuin vaikkapa vuonna 1987, jolloin se Misantrope-nimisenä näki päivänkajon. Alkuinnostuksen siivittämänä pojat - vokalisti Sami Karhunen, soolokitaristi Anssi Hyvärinen, basisti Harri Kessunmaa, komppikitaristi Marko Hautala ja rumpali Kai Hahto - uhosivat tosissaan, maalina koko maailma, aseena speed/trash-metalli.<br /> <br /> Tulevaisuus lupaa hyvää bändille jonka keski-ikä ei vieläkään ole kahtakymmentä korkeammaksi kohonnut. Kokoonpanolla on pitänyt kiirettä paitsi keikkarintamalla myös Vaasan elävän Musiikin yhdistyksen studiolla. Welmun äänivelhona häärii Nappi Aaltonen, joka irrottaa studiokamoista sen minkä pystyy. Mielenkiintoista kuultavaa on siis luvassa; paikallisradion aaloilla on jo ollut bändin biiseille tilaa.<br /> <br /> Kesällä ryhmä kävi myös Palosaarella Yleisrradion äänitystiloissa. tuolloin ääniteknikko Olli Orrenmaa tallensi kaksi yhtyeen uunituoretta kipaletta, jotka tullaan kuulemaan Kolmosen puolella Radio Pohjanmaassa vielä tämän vuoden aikana.<br /> <br /> '''Ääntä piisasi'''<br /> <br /> Viime sunnuntaina Misantropiaa kuultiin Club 25:ssä, eikä poikia voi yrityksen puutteesta syyttää- PA-vehkeet ovat kuitenkin vasta haave ja koska kokonaissoundista vastaavasta miksaajasta ei vielä ole puhettakaan. olisi parempi äänenvoimakkuudessa säästellä. Kuuluuhan se vähemmälläkin ja olisi miellyttävää jos sanomasta saa edes suurpiirteistä selkoa.<br /> <br /> Misantropian vokalisti Sami karhunen parhaimmillaan kuullostaa vakuuttavalta. Äänessä on samaa selkeyttä kuin Eppu Normaalilla silloin ennen. Instrumenttien äänentaajuutta olisi laskettava huomattavasti jo tästäkin syystä.<br /> <br /> But anyway, kuultiin tuhtia menoa ja soolokitaristi Anssi Hyvärinen todisti näppäryytensä.<br /> <br /> ''Kielletyt kuvat'' pätkässä erottui basisti Harri Kessunmaan sormityöskentely. ''Tähtipölyä'' oli jo liian spiidiä, mutta jonkin asteisista rituaalimenoista viestivä tehosahaus, josta vastasi komppikitaristi Marko Hautala, joka yritti sentään pelastaa sen mitä pelastettavissa oli.<br /> <br /> sävelkulultaan melko rikkaassa ''Siellä'' -kappaleessa rumpali Kai Hahtokin pääsi oikeuksiinsa ja biisin mukavasti vaimenevassa loppuosuudessa symbaali helähteli sopivasti.<br /> <br /> Keikka eteni kiihtyvällä vauhdilla; lopuksi vauhtia oli jo liikaakin.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=%C3%84%C3%A4nivelho_kitaranvarressa&diff=9795 2008-02-28T16:43:00Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 23.1.1994'''<br /> <br /> <br /> == Nappi Aaltonen omaa luokkaansa ==<br /> <br /> Vaasan Palosaarella ikänsä asunut Jari -Nappi- Aaltonen on kuluneiden kuuden viime vuoden aikana vaikuttanut vahvasti koko paikkakunnan ja lähiympäristön musiikki-ilmeeseen.<br /> <br /> - 1985 tuli ostetuksi nää kahdeksanraitaiset äänitysvehkeet aivan omaan käyttöön ja sit ku tää Welmu-yhteistyö käynnistyi, mä vaan siirsin nää mun peruskamat tänne rockyhdistyksen tiloihin.<br /> - täs hommas oli sekin hyvä puoli, että oli tullu kämpillä homma opetelluksi. ei tarvinnu enää si studiolla oikein pahasti takuta, vaan kaikki sujui jo aika hyvin, kertoilee Aaltonen.<br /> <br /> Kun Nappi aloitti Welmulla, koko äänentoistolaitteisto oli pääsääntöisesti sieltä täältä lainattua. nyt ollaan jo niin pitkällä, että mikit ja vahvistimet tulevat jo yhdistyksen puolesta.<br /> <br /> '''Kun sattuma korjasi satoa'''<br /> <br /> - Eka demo tuli tehdyksi, ku yks amerikkalainen lampsi handu ojossa sisään ja kysy, et mitä tolla saa aikaseks.<br /> - Enää en muista edes sen karpaasin nimeä, mutta väliäkös tuolla, hauskaa oli, kertailee Nappi.<br /> <br /> Vaasalainen heavyjyrä hollis Brown oli se bändi, jonka demo aloitti Aaltosen ammattimaisemman miksaustouhuilun. Tämän jälkeen on nauhoja tullut studiotyöstetyksi tuollaisella parinkymmenen tapauksen vuosivauhdilla, viimeisimpänä vähäkyröläinen Mind.<br /> <br /> Demot ovat ossamisnäytteinä välttämättömiä joka bändille ja varsinkin alkuvaiheessa studiovierailu panee koetukselle biisien toimivuuden.<br /> - Useamman vierailun jälkeen virheet on jo helpompi myöntää ja silloin oppii myös sen, että yksinkertainen on kaunis eli osaa jättää turhan krääsän pois, selventää äänitarkkailija.<br /> <br /> '''Matkaan mahtii muutakin'''<br /> <br /> 31-vuotiaalla Jari Aaltosella on musiikki ollut verissä aina. Vuodesta 1975 hän on soitellut tosissaan. Pääinstrumentti on kitara, mutta siinä sivussa sujuu rummuttelukin. myös basso on käsissä kulunut.<br /> <br /> Tunnettu ja tunnustettu paikallisyhtye Nipples on se juttu jossa Nappi vaikuttaa täysipainoisesti. Ryhmä soittaa perusrokkia laidasta laitaan eli esittää ammattitaidolla sovitettuja coverpaloja historiallisista rockhelmistä. Nipplesissä hääräävät myös sellaiset herrat kuin Markku Keho - laulu, Jan Stolpe - kitara ja laulu, Lido salonen - basso. rummuissa on kuka kulloinkin.<br /> <br /> Tänä vuonna Aaltonen nappasi myös kitarasooloilunsa ansiosta Welmun Rockward-palkinnon, tittelinä on nyt vuoden solisti. Tämän kunnian hän jakaa Tarja huntuksen ja Markku Kehon kanssa.<br /> <br /> Nappi on päässyt viime aikoina harrastamaan oikein tosissaan kaikenlaisissa projektiluontoisissa systeemeissä, joissa on musiikillisesti imitoitu ketä milloinkin.<br /> tällaisia partykokoonpanoja ovat olleet Jurriganes, Beagles, Matti ja Tekno ja Erikeepers.<br /> <br /> - Vanhaan jazzviihteeseen pohjaavan Groucho Orchestran kanssa pääsin hyvään vauhtiin: esiinnyttiin Teatteripäivillä ja vierailtiin mm. Suomen ruotsinkielisen teeveen lähetyksessä, mut sit se jotenkin tyssäs ja ny on tullut tollanen vuoden välipää. Mut ei me olla hommaa suinkaan haudattu, vakuuttelee Aaltonen.<br /> <br /> Miehen mieltä kiehtoo säveltäminenkin yhä enemmän.<br /> - Joo, tos kymmenen vuotta takaperin mulla oli ihan mieleytön sävellyskausi. Mahtavin lataus alkaa kaiketi tos kolmenkympin paremmalla puolella ja jatkuu aina viiteenkymppiin asti. Että täs mä ny si vaan odottelen, että koska taas lähtee tosissaan kulkeen.<br /> <br /> Ja sehän lähtee, kun on lähteäkseen.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=M%C3%A5nskendans_med_Calle_Lindholm&diff=9794 2008-02-28T16:42:28Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vasabladet 15.9.1998'''<br /> <br /> <br /> Calle Lindholm mångårig vandrare på musikens mångfacetterade väg, bjöd på fredag tillsammans med Wasa Dixie Tigers på en hellkväll på Strampen.<br /> <br /> Kvällen präglades av kontinentalt kunnande, vilken inte alls är underligt med tanke på att maestron nog lårt sig sina många olika läxor; bland annat har han haft flera olika sammansättningar, producerat musikaler och varit musikredaktör under tiotals år.<br /> Radioredaktören blir han den 1 januari nästa år på ungdomsradiokanalen Radio Extrem.<br /> <br /> Vasa Jazz Club måste ges en eloge för att de lockade Lindholm till Vasa. Så kunniga förmågor hör man sällan här.<br /> Förutom sångförmågan behärskar Calle Lindholm också kringsnacket. Övriga instrument är gitarr och klarinett.<br /> Om sin lillabror Dave säger Calle att han gör vad han vill på en gitarr. Jag håller med och frågar vad det är som gör bröderna så olika?<br /> - Dave är Dave och jag är jag. Desto mera behöver man inte fundera på det.<br /> <br /> '''Slagfärdig man'''<br /> <br /> Calle kan verkligen vara värd. Musiken fungerar. Alla har roligt.<br /> <br /> Calle Lindholm är lika slagfärdig var han än är och kanske det är just det, som på våra breddgrader gör honom till en sällsynt New Orleans-musiker. New orleans-musiken åter är något helt speciellt och jag påstår att det inte är många som i våra trakter på ett trovärdigt sätt kan framföra den. Calle lindholm kan.<br /> <br /> '''Trettioårig erfarenhet'''<br /> <br /> Åhörarna hade gärna fått vara flera, speciellt för att Calle Lindholm så helt bjöd på sig själv, något som är sällsynt och mycket publikvänligt. Calle gav verkligen liv åt dansen. han gav publiken vad den ville ha och framför allt gjorde han det på ett naturligt sätt.<br /> <br /> Calle Lindholms artisterfarenhet och säkerhet inför publik är fenomenal, det vet vi, men otroligt är att han orkar vara trevlig ännu efter en trettioårig bana.<br /> Men stördes man under kvällen av att maestron inte riktigt kunde reagera.<br /> <br /> Den största av alla låtar, ''Stormy Weather'', höjde stäningen. ''Happy Birthday'' spelades avslappnat, vilken var helt på sin plats då en kompis önskades trevlig födelsedag.<br /> ''Gergia on My Mind'', i sin ärliga tolkning, fick musikens vågor att bölja, och vi sökte oss hem beledsagade av den sista bluesen.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Welmu_porskuttaa_j%C3%A4lleen&diff=9793 2008-02-28T16:42:04Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 8.10.1998'''<br /> <br /> <br /> == Hiljaiselon jälkeen nimekkäitä muusikoita ==<br /> <br /> <br /> Vaasalaisia ja varsinkin rockpiirejä ihmetyttänyt Vaasan elävän musiikin yhdistyksen, Welmun, vaitonaisuus ja suoranainen tapahtumaköyhyys on ohi.<br /> <br /> Organisaatio porskuttaa jälleen, talousvaikeudet on saatu hallintaan ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Ilkka Kujansivi on saanut sivaripestin Vaasan kulttuuritoimistoon, jonka puitteissa hän pitää Raastuvankadulla sijaitsevaa yhdistyksen rockpyhättöä auki päivittäin.<br /> <br /> Kaupungin musiikkikulttuurissa Club 25:n elinvoimaisuus on tärkeä juttu. Sen merkitys paikkakuntaimagossa on kiistaton. Tämä rankemman musan kiintopiste on saavuttanut rockkeitaana merkittävän aseman.<br /> Se on paikka joka ammattilais- ja harrastajapiireissä tunnetaan. Paikka jonka alan kiintotähdetkin tunnustavat erittäin hyväksi keikkamestaksi.<br /> - Kyllä meidän pitää pyrkiä tää homma hoitamaan. Rupeehan täl jutulla oleen jo sen verran perinteitäki. Homma on ny vaihteeks taas kondiksessa ja minä olen enää tällainen takapiru. toi Ilkka varapeejiin roolissa hoitaa koko baletin. Ja hyvä niin, että saadaan uutta verta kehiin, puheenjohtaja Max Bäckman toteaa.<br /> <br /> mitä siis Welmulla on ohjelmassa? tässähän on nimittäin lipsahtanut pari vuotta, jolloin ei edes jäsenmaksuja ole saatu kerätyksi? Miten pytinki makaa Ilkka?<br /> - Keikkaohjelmaa on putkessa helmikuulle asti eli kaikki perjantait ja lauantait on buukattu täyteen. Nyrkkisääntönä: perjantaisin enimmäkseen alaikäisille, lauantaisin yläikäisille. Kannattaa kuitenkin seurata ilmoittelua koska poikkeuksiakin on.<br /> - Tämän syksyn kovimpina niminä täytyy mainita Sub-urban Tripe, egotrippi, Laika &amp; The cosmonauts ja Klamydia, että taas tarjontaa tosissaan löytyy. Ja niin, Pellekin (Miljoona) piipahtaa jouluna.<br /> - Nykyisin meillä hoitaa sihteerin hommia Aaltosen Meeri ja rahastonhoitajan hommista yrittää selvitä kunnialla Monika nyman ja kun tää konsepti ny pidetään tiukasti kasassa, niin kyllähän tämä tästä.<br /> - Ens vuoden hommia on myös jäsenmaksujen keruu, joka on tosiaankin jäänyt väliin, mutta nimenomaan sen johdosta, että välillä ei ole ollut lainkaan varmaa onko yleensä ohjelmistoa jäsenistölle tarjota.<br /> - Mutta nyt taas on, Ilkka lopettaa.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kyp%C3%A4ll%C3%A4_heavymusaa&diff=9792 2008-02-28T16:41:42Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Suomi24-net 30.10.2006'''<br /> <br /> <br /> == Numbah Ten: Numbah ten ==<br /> <br /> Bändi: Patrik V, Benny G, Jocke G, Benny B, Jesse D. <br /> <br /> Sävellykset: Benny F. <br /> Sanoitukset: Patrik N. <br /> Paitsi eka biisi: Benny &amp; Patric <br /> Äänitys ja mikaus: Martin Kantola Audio <br /> Paitsi Emily Demix, miksaus: M.Wägar ja Jan Stolpe <br /> <br /> Duunattu: 1994 <br /> <br /> Kannessa pojat erikseen kiittävät Stolpen Jannea ja <br /> Big Beniä, eivätkä varmaan syyttä. <br /> <br /> Vanhankaltaista heavyjyräähän se Numbah Ten rypistää ja <br /> menohan on niin amerikkaa että… <br /> Ja kyllä on todettava, että CD:n kantta koristava historiallinen <br /> kuva Isontalon Antista ja Rannanjärvestä istuksimassa vangittuina <br /> kaikkine kahleineen, rankoissa kettingeissä siis, tuo jos ei muuta <br /> niin ainakin visuaalista kotikontumaustetta tähän vaasapoikien <br /> rautameininkiin. <br /> Kaikessa aneemisuudessaan ja ruosteisuudessaan ja juuri näistä <br /> johtuen ynnä pumppaavista soundeista mutinoineen ja muineen <br /> levyn omaperäisestä taidenautinnosta vastaa vimppa biisi <br /> Emily Demix, siinä mennään jo aivan omilla psykedeelisillä <br /> urilla. Juttuhan toimii! <br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pentti_Rasinkangas_gav_ut_barnvisor_p%C3%A5_skiva_-_p%C3%A5_svenska&diff=9791 2008-02-28T16:41:18Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vasabladet 15.8.1996''' <br /> <br /> <br /> Savolaxaren Pentti Rasinkangas blev på 70-talet känd som gatusångare i Gamla Stan i Stockholm - då var dylik verksamhet ännu förbjuden i Finland och Stockholm var det mest naturliga valet.<br /> <br /> På 80-talet återvände Rasinkangas till hemtrakten, till Jyväskylä , och 1986 bildade han slutligen en egen orkester som fick namnet Ohilyönti. <br /> Grubben startade med världsmusikväxeln påslagen och etnikulturen höll i sig i ett par album.<br /> <br /> När Jyväskylä stadsteater erbjöd Rasinkangas att ta ansvaret för musiken i uppsättningen Pelle Svanlös ramlade han över barnsångsgenren. Pjäsen rullade närmare ett år och Rasinkangas melodier blev så pass efterfrågade att det resulterade i en skiva. <br /> I och med det steg Pentti Rasinkangas och Ohilyönti-orkestern slog in i barnsångernas levande värld. Och från den dagen har barnskivorna fötts i en jämn ström.<br /> <br /> '''Första skivan på svenska'''<br /> <br /> Nyligen kom Rasinkangas och hans kumpaner ut med sin första svenskspråkiga barnskiva, ''Ampra ankmamman Annas-lisa''. Skivan bjuder på ett axplock av hans bästa barnskivor, närmare bestämt 13 stycken.<br /> Det är trevligt att upptäcka att Rasinkangas inte enbart nöjt sig med en ''råöversättning'' och att jobbet dessutom är bra gjort. Och att flera av visorna också fått ett helt nytt arrangemang som passar språket bättre. Många av arrangemangen är till och med bättre än tidigare, bland annat i ''Vår nya baby'', ''Strömmingen Lou'' och titelmelodin ''Ampra ankmamman Anna-Lisa''.<br /> Gruppen uppträder på skivan under namnet P.R.O.<br /> I det stora hela är skivan mycket lyckad och svenska språket passar Rasinkangas bra.<br /> En stor del av äran tillfaller givetvis Barbara Helsingius, som översatt största delen av visorna. Hon har ibland också fått ta till radikala förändringar - lyckade sådana - bland annat i Det svänger när jag jagar, en text som det verkligen hade varit omöjligt att sjunga i direkt översättning.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pilottiohjelma_vaasalaisyhtyeist%C3%A4&diff=9790 2008-02-28T16:40:54Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 16.3.1994'''<br /> <br /> <br /> FST;n Vaasan yksikkö on pannut rocksaralla tuulemaan. Luvassa on ohjelmasarja, joka paneutuu tutkailemaan musiikkitapahtumia vaasalaisessa Club 25:ssä.<br /> Klubikeikkojen televisiointi-idea on lähtöisin kuvaussihteeri Aija Valtoselta. Hän toimii projektin juoksevana orgarisaattorina.<br /> YLE: ruotsinkielisen TV:n taltiointisarjan aloittavat vaasalaisyhtyeet Stompin' Devils Cajun Band ja laajemmaltikin meriittejä niittänyt räimeporukka Klamydia.<br /> <br /> - Yritämme tehdä järjestelmällistä kaaosta, välttääksemme normaaleja metodeja. Esimerkiksi haastattelut tulevat päällekkäin musan kanssa, selventää ohjaaja Peruna Björklund.<br /> - Meillä on normaalin kolmen sijasta käytössä viisi kameraa, että saadaan nopeasti tulosta ja normaalia enemmän porukkaa on myös valoissa ja äänessä.<br /> - Haastattelut on hoidellut herr Tikkanen alias Tikkis, joka on laatinut myös käsikirjoituksen. Paperi oli loppujen lopuksi ihan järkevä ja antoi hyvät työskentelymahdollisuudet.<br /> <br /> Vaasassa ohjaaja Peruna on vaikuttanut parisen vuotta siirryttyään Helsingin YLE:ltä tänne.<br /> <br /> - Tämä on pilotti- eli koeohjelma, mutta tehdään viimeisen päälle. Ruuduissa se näkyy ensi elokuussa ja jos palaute on myönteistä, jatkoksi työstetään neljä lisää, tilittää Peruna.<br /> <br /> '''Tositoimiin'''<br /> <br /> Stompin' devils Cajun Band on läksynsä opetellut ja suoperäinen lousianarytmi sujuuu Pohjanmaan pelimanneiltakin. Sitten viime näkemän Stomppareiden riveissä on tapahtunut olennainen muutos. Nimittäin rumpali Juha Kalliomaa on tullut tahtia ryydittämään ja hänen pehmoinen virvelityöskentelynsä on ansiokasta. Mutta tämäkö vaikutti siihen, että paholaiset eivät enää niin paljon pomppineet?<br /> <br /> Stomppareiden musiikkianti on lätäkön takaisten perinteisten covereiden varassa, liikutaan siis cajunin juurilla, eikä se ainakaan vielä ole jättänyt sijaa ihka omille jutuille.<br /> mutta hyvä näinkin, koska homma toimii ja valovoimainen vokalisti-viulisti Tarja Huntus ei jätä ketään kylmäksi. Bändin parhaiksi paloiksi kitaristi Hannu Viinamäki mainitsee ''Madri grassin'' ja loppunumerona kuullun ''Devil went down in Georgian''.<br /> <br /> Stomppareillekin saatiin kunnon encoret paukutetuksi ja lauteille kapusu Stomppatreiden lisäksi Klamydia ja yhdessä soitettiin VCesa Jokisen tulkitsema ''I have a lot of money''. Kun vielä Klamydian rumpali Riku Purtolan huuliharppusoolo istui kohdalleen, kansanjuhla oli valmis.<br /> <br /> '''Ei jarruja'''<br /> <br /> Tauon jälkeen siirryttiin raivopunk-osuuteen ja tilaisuuden televisiointi vain lisäsi Klamydian<br /> poikien mekkalointia. Kiitos YLE:n huolellisten soundtsekkailujen sanomasta sai selvää ja äänentoisto pelasi puuroutumatta. Tavallisestihan Klamydian keikoilla tällaiset -pikkuseikat- jäävät hulvattoman kokonaismenon jalkoihin, koska action on pääasia.<br /> <br /> Varsinkin loppuosuudessa Yleisradion kattoon kylvämä valomeri pääsi oikeuksiinsa.<br /> Iiro Viinaselle ja arvonlisäverolle omistettu ''Veroparatiisi'' sai yleisön mylvimään ja laulusolisti Vesku Jokinen riehui elämänsä kunnossa.<br /> ''Naama puutuu'' piisissä kuultiin Jari Helinin mallikasta bassonäppäilyä ja ''Metanol manissa''<br /> Marko Vuorimaan sulava kitarakuvio ja sali eli raivoisasti mukana.<br /> <br /> Veskun ja Tarja Huntuksen duettona heittämä ''Elämä on taikaa'' laulatti kansaa ja keikan tässä vaiheessa lavakoreografia oli parhaimmillaan.<br /> <br /> Runopatterin hoitaja Riku Purtola toimii rytmin takuumiehenä ja hoitaa hommansa hyvin.<br /> <br /> Encoreosuuden lopettaneessa ''Aleksissa'' kuultiin Jari Helinin puhaltelemaa kasua ja sen ujellus jäi sopivasti korviin soimaan.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vasamusik_i_tevrutan&diff=9789 2008-02-28T16:40:27Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vasabladet 15.3.1994'''<br /> <br /> <br /> Den finlandssvenska televisionens Vasaenhet har kört igång en rockdrive och utlovar en programserie om musikhändelserna i Club 25.<br /> Bildsekreterare Aija Valtonen kom på iden att man skulle göra tv-program om klubbkvällarna. Och hon fungerar också som projektets organisatör och en förenande länk.<br /> <br /> Serien inledde med banding av vasabandet Stompin' Devils Cajun Band och Klamydiagänget i veckoslut ovh som regissör sågs Peruna Björklund.<br /> - Jobb fanns för alla och specielt som vi försökte skapa ett organiserat kaos för att undvika normala metoder. Intervjuerna kommer till exempel samtidigt som musiken, förklarar regissören, som bär det slutliga ansvaret för projektet.<br /> - Dessutom har vi i stället för tre kameror, vilket är det normala, fem kameror för att erhålla ett snappare resultat och för övrigt har vi också mera gång än vanligt som jobbar med ljus och ljud.<br /> <br /> Programmet som nu bandades är ett så kallad pilot- eller försöksprogram. Det gjordes också i försökssyfte helt färdigt och kan ses i rutan i augusti. Om responsen då är positiv görs senare fyra program till, lovar Peruna.<br /> <br /> Stompin' Devils Cajun Band har lärt sig sin läxa och den speciella lousianarytmen klaras nu också av österbottniska spelman. Trummisen Juha Kalliomaa har kommit med i bandet för att sköta takten och hans mjuka virvelarbete var förtjänstfullt. Men å andra sidan var det kanske just det som gjort att djävlarna inte mera hoppade fram så ofta?<br /> Bandet kan verkligen sin sak och ingen kan vara oberörd då man hör den lyskraftiga vokalisten-violinisten Tarja Huntus. Son bandets bästa stycken nämner gitarristen Hannu Viinamäki ''Madri grass'' och slutnumret ''Devil went down in Georgia''.<br /> <br /> Stompin' Devils drog igång och sedan fick man uppleva musikhistoria i Vasa. Upp på scenen steg nämligen förutom Stompin' Devils också Klamydia och tillsammans spelade de ''I have a lot of money'' och fick då verkligen publiken med sig. Då dessutom Klamydias trummis Riku Purtolas speciella solo på munharmonika satt som det skulle var folkfesten ett facktum.<br /> <br /> Efter pausen övergick man till punk och televiseringen av tillställningen bidrog till Klamydia-gängets spelglädje. Om stompin' Devils hade varit något återhållsamma så ökade Klamydia bara öset. Det går hårt då det inte finns några bromsar och tack vare den noggranna soundchechkingen gick bundskapet fram och ljudet återgavs utan att göra till sig.<br /> Vanligen glömmer man sådana -små saker- eftersom huvudsaken är att det är -action-.<br /> Låten ''Veroparatiisi'' som tillägnats Iiro Viinanen och mervärdetsskatten fick publiken att vråla och sångsolisten Vesku Jokinen tycktes vara i sitt livs form.<br /> I ''Naama puutuu'' hördes Jari Helins fina bas och i ''Metanol'' Marko Vuorimaas smältande gitarr.<br /> Vesku och Tarja Huntus framförde tillsammans ''Elämä on taikaa'' och fick publiken att sjunga med. Då var också scenkoreografin som bäst.<br /> Trummisen Riku Purtola fungerar som garant för rytmen och sköter sitt jobb väl.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Ilopilleri_voitti_rantab%C3%A4ndien_kisan&diff=9788 2008-02-28T16:40:00Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 1.8.1993'''<br /> <br /> <br /> Neljänä kesälauantaina on vaasalaisravintolan terassilla saatu seurata yhtye-esiintymisiä. Paradise Beach band -kilpailuun on ottanut osaa 16 kokoonpanoa. Loppukilpailussa nähtiin kunkin osakilpailun paras.<br /> <br /> Ensimmäisestä erästä selvisi jatkoon kauhavalainen Vetovoima, seuraavasta vaasalaisvahvisteinen lapualaisyhtye Marimba , kolmannesta ruotsinkielinen vaasalaisryhmä Bohemian drunkness ja neljännestä niin ikään vaasalainen Hillybilly Trash.<br /> - ''Täytyy muistaa, että kilpailuun osallistui muitakin hyviä kokoonpanoja, mutta koska nimenomaan rantabändiksi soveltuvuus oli ratkaisevaa, se asetti omat rajoitteensa'', kertoo järjestelyiden puuhamiehenä toiminut Veli-Pekka Pihlainen.<br /> - ''Alkuperäinen idis lähti siitä, että haluttiin saada tähänkin rantsuun jotain Helsingin Kaivopuiston tyylistä toimintaa. Näissä merkeissä otettiin yhteyttä paikalliseen Elävän Musiikin<br /> yhdistykseen ja skapat saatiinkin pian pystyyn.''<br /> <br /> Loppukilpailutunnelmaa viilensi lempeä kesäsade, mutta se ei bändejä hämännyt.<br /> Ohjelman aloittanut Vetovoima ei saanut kilpailujäykkyyttä karsituksi, mutta beetsifiiliksiin soveltuva reggaepompsutus Jamaica loi sentään valoa pimeyteen.<br /> Vanhoihin rockstandardeihin erikoistunut Marimba otti kaiken liiankin varman päälle (lue:kesysti), mikä jätti kokonaisuuden vaisuksi.<br /> Sitten seurasi nelikon ilopilleri Hillybilly Trash, joka ammentaa musiikkinsa Nääsvillen maalaismaisemista. Välispiikissä annettiin ymmärtää, että ihminen on välillä kuin romuauto: - Siitä ei paljon saa, kun sen menee tonne myymään.<br /> Loppuosuuden hoitanut Bohemian Drunkness ilmeisesti unohti iloluontoisen rantaelämän, koska aloitti settinsä utuisella yökerhotunnelmoinnilla, jatkaen kuviota hämyjatsin suuntaan. vaikuttikohan sade poikien melankolisuuteen?<br /> <br /> Tuomaristo julisti selkeästi parhaan bändin eli hillybilly Trashin voittajaksi. kiitosta ja lisäpisteitä tuli pinkin värisestä läskibassosta.<br /> Kunniamaininnalle selvisi Bohemian Drunkness, jota kiitettiin omaperäisistä ratkaisuista.<br /> <br /> Hillybilly Trashin kokoonpanossa soittavat: Mika Koskela rummut, Timo Kalijärvi kontrabasso ja taustalaulu, Mikael Kari komppi, huuliharppu ja laulu sekä Ilpo Ojala kitara.<br /> - ''Täytyy myöntää, että oltas me voitu enemmänki harjotella, mut näytti tää sujuvan näinki, hymyilee'', laulusolisti Mikael Kari.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Peitsamosta_tullut_rallattaja&diff=9787 2008-02-28T16:39:36Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 28.5.1992'''<br /> <br /> <br /> Kun Kari Peitsamo 1977 ponnahti suosioon piisillä '''Kauppaopiston naiset''', suomirock oli nousussa ja suomenkielinen rocklyriikka hioutumassa.<br /> Peitsamon rehellinen naivismi oli omaperäistä ja laulajan ensimmäinen LP, ''Jatsin syvin olemus'', toi lupaavan tuulahduksen lapsenomaisesta raikkaudesta. Nimi- ja Peitsamon läpimurtokappaleen lisäksi levyllä on joukko pienimuotoisia rockrallatuksia kuten ''Pääoma'' ja ''Hilda''.<br /> <br /> Nykyään Peitsamon raikkaudesta ei ole jäljellä kuin nippu äänitteitä ja kultaiset muistot. Hän on myynyt sielunsa perusrokille ja näitä rockkupletteja kuultiin lauantaina Club 25:ssäkin.<br /> Vauhtia ehtoosta ei puuttunut, siitä huolehti kolmen miehen kokoonpano Kari Peitsamon skootteri.<br /> Nopeatempoinen rockmusisointi on erinomaista lavalla. Siitä piti vaasalaisyleisökin, jota tosin oli harmittavan harvalukuinen joukko.<br /> Basisti Paavo Haapio heilui oivana aisaparina, kun rumpali Paavo Salo lätki tukevan varmaa pohjabiittiä. Menosta huolimatta bändin ilmeet eivät olleet kovinkaan valoisat, mikä saattoi johtua väen vähyydestä. Se taisi ottaa koteloon prosenttipalkalla musisoineita skootterin kuljettajia.<br /> <br /> Skootteri on puskenut tosissaan Suomen salomailla. Viime vuonna näki päivänvalon sen kymmenes pitkäsoitto ''Sergeant rocker rides again''. Älpyn parhaat palat, ''Rock elää (ja potkii)'' sekä<br /> ''Eläköön rock'n roll'', kuultiin klubilla livenä.<br /> <br /> Peitsamon ohjeena jäi mieleen soimaan: -Rock'n roll ei kuole koskaan, rock'n roll elää. <br /> Niinpä tietysti, mutta kuluneelta se haiskahtaa, kun Peitsamo on rakentanut sen varaan koko Skootteri -tuotantonsa.<br /> Creadens Clearwater Reviavelia ja Status Quta ideapankkina käyttäen Peitsamo aloitti tyylisuunnan itse asiassa jo äänitteellä ''Jokivarren jytäorkesteri'', jolla musisoi enteellisesti Kari Peitsamo Revivaliksi nimetty kokoonpano.<br /> Mies on pysynyt tyylilleen uskollisena, mutta Vaasan keikasta jäi kaipaamaan hänen uransa alkuajalle ominaisia kokeellisia juttuja. Nissä oli persoonallisuutta.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Hollis_p%C3%A4tee_lavalla&diff=9786 2008-02-28T16:25:06Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 5.5.1992''' <br /> <br /> <br /> Hollis Brown on lajissaan melkoinen tekijä, jonka luulisi löytävän vakiopaikkansa Suomen huteralla heavykartalla.<br /> Näin kypsiä raskaan rockin yhtyeitä ei niemellämme liian tiheään esiinny.<br /> <br /> Musiikkijulkaisu Soundi noteerasi Hollisin varsin korkealle sen taannoisen Tavastia-klubin keikan perusteella. Myönnettäköön että vaasalaisbändi onkin parhaimmillaan juuri livenä.<br /> Yhtyeen kahdesta singlestä ensimmäisen kustansi seinäjokelainen Mau-Mau-Records ja sillä oli mukana myös tunnettu muusikko Dave Lindholm.<br /> Toinen levy tuli omakustanteena vuoden vaihteessa, muttei sekään ikävä kyllä onnistunut. Pojat ovat ilmeisesti skarpanneet liikaa studiossa ja tekniikan ihmeet ovat pyyhkäisseet pois heidän lavatouhuilleen tunnusomaisen -aidon- hurjuuden.<br /> <br /> Nyt Vaasan Club 25:ssä nähty tinkimätön esiintymisjakso palautti jälleen uskon ja pani ihmettelemään, kuinka hollis Brownin vinyylipuristeet ovat saattaneetkin niin pahasti puuroutua. Yhtye on pannut asian itsekin merkille ja keskittyy seuraavaksi live-taltioinnin tekemiseen.<br /> <br /> Lavalla Max Bäckman osoittaa suvereenit soolokitaristin kykynsä soitellen kuin edesmennyt Duane Allman konsanaan, vaikka rytmit raskaammin soutavatkin. Rummuissa tikkaa Henkka Henriksson kellokojeen tarkkuudella.<br /> ''Nightmare'' huudatti kansaa; ''Young power'' sytytti mielen. Heavy teki tehtävänsä.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Octoberfestivaali_Wasalandiassa&diff=9785 2008-02-28T16:24:29Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna18.9.1989''' <br /> <br /> <br /> == Oktoberfest eli syksyn viimeiset huurteiset Wasalandiassa ==<br /> <br /> Kesän viimeinen akioloviikonloppu huvipuisto Wasalandiassa 8. - 10. syyskuuta, vietettiin ohraista siemaillen, särpien ja ryystäen Oktoberfestien merkeissä. Huonokuntoisen kansantaiteilija Irvin Goodmanin poisjäänti ehkä osaltaan verotti liikkeellä olijoiden runsautta, mutta kyllä kolpakonkallistelijoita tiiviin tunnelman pitimiksi riitti. Oluttelttaan mahtui meininkiä ja kolmen päivän saatossa lavalle marssitettiin melkoinen esiintyjäkaarti. <br /> <br /> '''Kippis, kaljarumbaa''' <br /> <br /> Kansalla oli hubaa. Sävelet latasivat rytmiä liikkeisiin ja sirkustarpeitakin tyydyttänyt tankkausteltta notkisteli osaa ottavasti. Ja varsinkin lauantai illan huumassa, jolloin allekirjoittanut kävi tilannetta tutkailemassa. Tuolloin hääri hääri pääesiintyjänä jo laulu- ja soitinyhtye Hullujussista rakkahaksi käynyt Victor Kallborek. Huuruilun lomaan taisi mies osuvan koomiset säveltulkinnat ja kitaravirtusioteettikin tuli todistetuksi Oi Emman -instrumentaaliesityksessä. Solahtipa soolo niin sorjasti, että säveltäjä itsekin eli Huu Haa Innanen olisi ollut innoissaan. Taustabändinä heilunut vaasalaisryhmä Allan &amp; The Astronauts osasi soolo-osuuksillaan todellakin ottaa kotiyleisönsä. Hippi Hovin tulkitsema Chuck Berry-bravuuri 'Sweet little Sixteen' herätti väen lopullisesti ja kun Allan Niemi kurlasi 'Fire' -suoritustaan napsutteli koko olutkunta. varsinainen telttakokous, etten sanoisi. Joltain sukkeluuksilta oltaisiin yleisö voitu säästää, vaikkakin ainoa todellinen ylilyönti oli Suuri Amerikantaikuri mister Arka Manila, Köyliön kylästä. Tuiskulan kunnasta. Täytyy ihmetellöä mistä moinen Onniklowni-Houdini-idiootti tepsutuksia esittelevä nero oli esiin kaivettu. <br /> <br /> Ohjelmistoon lipsahtanut muoviämpärin yleisön joukkoon paiskaaminen ei mielestäni sekään ollut merkki hyvästä huumorista. Agressioilta kuitenkin vältyttiin ja Mister Taikuri ymmärsi lyhyen esiintymisjakson edut. Palailtiin rytmiseen mukintyhjäilyyn ja jo tanssahtelijoitakin riitti. Ilo oli ylimmillään. <br /> <br /> Nämä syksyiset suurjuomingit, aikuiskansan kaljafestivaalit, kuohujuhlat joilla talvi lataudutaan vastaanottamaan ovat, kuinkas muuten, kuin oluen suurkuluttajakansan eli saksalaisten keksintöä. <br /> <br /> Ovat nuo sakut saaneet jotain hyvääkin aikaiseksi, että kolpakollinen sille. <br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Voihan_piano&diff=9741 2008-02-28T14:56:22Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Sanomat 24.11.1993'''<br /> <br /> <br /> Sehän tiedetään, että piano on erittäin sovelias konsertti-instrumentti, mutta kerostalokäyttöön se ei ole kovinkaan suositeltava. Sen soundi suorastaan pureutuu elementteihin ja näin ollen kilkatus kiirii estottomasti. Ääni kantaa naapurihuoneistoon niin loisteliaasti, että tuntuu kuin joku omassa tuvassa mesoisi ja se saattaa tosissaan riipiä.<br /> <br /> Pianon omistajien olisikin syytä soittohalujaan hiukan hillitä. Tarkoitan, että esimerkiksi kahdeksalta aamulla voisi enimpiä pimputteluja toppuutella ja voisihan sitä harkita hiljaiseloa iltauutistenkin aikaan. Tuleehan sitä lajia päivän mittaan tarpeeksi muutenkin ja varsinkin jos perheeseen on useampia muusikkoja siunaantunut.<br /> <br /> Kerran kävi eräälle muuttoaikeissa olevalle isäntäväelle tosi ohraisesti ja kaikki johtui vain ja ainoastaan yläkerran pianistista. Oli nimittäin kiinteistökaupat allekirjoitusta vaille valmiit, kun se tapahtui: alakertaan kimpoileva pianosooloilu oli pudottaa kynän ostajakandidaatin kädestä. No, kaupat olisi saattanut vielä syntyäkin, mutta samassa paikalle<br /> puhalsi perheen juniori, joka suureen ääneen kailotti: - Taasko ne limputtaa? On se vaan kumma, kun ne jaksaa viikosta toiseen.<br /> <br /> Kaupat raukesi siihen. Ei auttanut vaikka kuinka meriselitettiin. Eikä ihme, kun kaksi lasta<br /> yläkerrassa harjoittelee; ennen koulua ja sen jälkeen. Nyt oli jälkeen ja kilkatusta riitti.<br /> <br /> Koko tämän soittohomman kruunaa vielä se, että isipapassakin on jonkin sortin musikantin vikaa, niin että pitäähän hänenkin iltasella osansa suorittaa, ja jos ei muuten niin opetusmielessä...<br /> <br /> '''--Risto Jalonen - nimimerkillä Huoltomies'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Ruuhkia_riitt%C3%A4%C3%A4&diff=9726 2008-02-28T14:47:16Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasalainen 12.2.1989'''<br /> <br /> <br /> Tiedätkö että autoilija on sentään eriarvoinen veronmaksaja?<br /> Eipä silti kyllä autoilijaa sitten lypsetäänkin, vaikka sille muuten erikoiskohtelu onkin myönnetty. Yhteiskunta on autoilijan asialla. Saattaapa kaikki muu tuntua sivuseikalta, kunhan vain paikoitustilaa piisaa ja kulkuyhteydet on hyvät. Onhan autoilijan sujuvasti suoriuduttava liikennöinnistään. On itsestään selvä asia, että jos liiallista ruuhkailua tienpätkällä ilmaantuu, niin jo kohta pian uutta tietä rakennetaan ja pari kaistaa levennetään, maksoi mitä maksoi. Se panee vain hiukka ihmetyttämään, kun tuolle muulle ruuhkailulle ei tehdä mitään. Sitähän ruuhkaillaan päivähoitojonossa, työttömyysjonossa, asuntojonossa eikä valtiolla tai kunnilla tunnu olevan hätiä ei mitiä näitä ruuhkia purkaa. Ehei, kirjoitellaan vain tilastoja.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Luontoaiheet_l%C3%A4hell%C3%A4_jorma_Haaviston_syd%C3%A4nt%C3%A4&diff=9712 2008-02-28T13:43:37Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 31.7.1989'''<br /> <br /> Jorma Haavisto on käynyt läpi monet vaiheet taiteensa hiomisessa. Syvä kubismi on heittelehtinyt surrealismin pyörteissä, löytäen aina myös realistisen ulottuvuuden. Graafinen työskentely on ollut vankkana tukipuuna ja tästä ehkä kaikkein rakkaimpana luontoperäiset puupiirrokset.<br /> <br /> Luontoaiheinen realismi on johtolanka läpi Jompan tuotannon. Tavalla tai toisella se aina jostain pilkistää. Tätä teoriaa tukee sekin seikka, että Haavisto on intohimoinen luontoihminen ja kyltymätön saariston koluaja. Hän kartoittaa akvarellilehtiöineen Vaasan saaristoa edelleen yhtä innoissaan kuin jo vuosikymmeniä sitten.<br /> <br /> Iän ja kokemuksen myötä käsi on käynyt herkemmäksi. Ilmaisun kypsynyt sielukkuus heijastelee luontoon ruostumatonta rakkautta.<br /> <br /> Raikkaat menetelmät<br /> <br /> Jorma haavistoa, opettavaa taiteilijaa, voisi luonteen perusteella kuvailla maahiseksi. On mies sen verran hyväntahtoinen, iloluontoinen ja miksei veijarikin olemukseltaan. tämä ilmenee myös maalausten raikkaudesta, jos kohta ilkikurisia varjopaikkojakin matkaan mahtuu.<br /> <br /> Vesiväritöissä käyttää Haavisto, monelle jo perinteiseksi käynyttä, akvarellimenetelmää, jossa lyijykynän luonnoksenomaiset rajaukset jätetään sellaisinaan valmiin teoksen kiinteiksi osiksi. Tämä työskentelytapa istuukin Jormalle ehkä kaikista parhaiten, mutta myös hänen öljytempperatyönsä ovat sellaista mehevyyttä täynnänsä, ettei soisi miehen konsanaan sitäkään puolta unohtavan.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J._Ojaharju:_Muistorikas_Ernst&diff=9618 2008-02-27T17:19:22Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''MUISTORIKAS ERNST''' <br /> '''-Mannerheimin maja ja''' <br /> '''Haapojan hotelli''' <br /> <br /> Jorma Ojaharju 1985 <br /> <br /> Tämä Jompan ennen tietokoneaikaa edistyksellisesti <br /> mitä ilmeisemmin tekstinkäsittelykoneella kirjoittama <br /> pienehkö vihkonen on sitten sellaisenaan kopioitu <br /> ja kasattu. On säästynyt ladontakulut sun muut paino- <br /> kustannukset. <br /> Vihko on sisällöltään rehevän tyylikkäästi kerrottua <br /> historiallista tarinaa, joka alkaa 1800-luvulta. <br /> Heti aluksi selviää, että kaupungin ainoa ravintola, <br /> kaupunginkellari, sai 1820-luvun alussa seurakseen <br /> komean kaksikerroksisen Seurahuoneen, joka sitten <br /> Vaasan palossa 3.8.1852 syttyi viimeisten joukossa, <br /> koska sijaitsi kaupungin laitamilla. Seurahuoneesta <br /> pitkälle sinkoilleet kipinät aiheuttivat sitten sen, että <br /> itäisen tulliportin niitylle tulelta pelastettu omaisuus <br /> paloi sekin. <br /> Ennen paloa oli Vaasassa toiminut vain yksi panimo, <br /> mutta palon jälkeen Uudessa Vaasassa panimoita perustettiin <br /> ripeään tahtiin. Ensimmäisenä 1862 Englantilainen olut- ja <br /> portteripanimo ja toisena 1863Hietalahden olut ja portteripanimo. <br /> Näihin aikoihin perustettiin myös Panimo Lahti, jonka Bockin <br /> panimo osti 1892. Bockin kulmahan Vaasassa vieläkin on <br /> olemassa muistona tästä pisimpään Vaasassa koskaan toimineesta <br /> panimosta, jonka toiminta loppui niinkin myöhään kuin 1970- <br /> luvun alussa. <br /> Palon jälkeen Vaasaa rakennettiin nopeasti ja vuosi katastrofin <br /> jälkeen oli jo 800 rakennusta pystyssä, joukossa myös uusi Seura- <br /> huone. <br /> Tämä Ojaharjun pienimuotoinen vihkonen on niin täynnänsä onnistuneen <br /> värikkäitä poimintoja entisaikojen tapahtumista, että sitä on aivan hyker- <br /> ryttävän mukava lueskella. <br /> Aikoinaan Topelius tuli huijatuksi luulemaan, että hän laatiessaan anomuksen <br /> Vaasan nimen Nikolainkaupungiksi muuttamiseksi, laati anomusta Palosaaren <br /> muuttamiseksi Nikolainsatamaksi. Tässä taas hyvä opetus siitä, että aina ja <br /> ajoista ja aikakausista riippumatta on itse kunkin tarkkana oltava papereita <br /> ja niiden sisältöjä käsitellessään. <br /> Tästä nyt kuitenkin pääsemme siihen, että kun kellarimestari Adolf Heinrich <br /> Ernst Salzwedelistä, Saksasta tänne saapui, niin hän muutti Nikolainkaupunkiin <br /> Pian muuttonsa jälkeen (1863) Heinrich Ernst osti Mannelin Kirkkokatu <br /> 16:sta rakennuttaman talon ravintoloitsija C.E. Kjellmanilta ja tästä <br /> sitten saa ravintola Ernstin tarina alkunsa. <br /> <br /> -Risto Jalonen</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Mielipiteit%C3%A4&diff=9490 2008-02-25T14:21:23Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div> VT-mielipiteet - 16.2.2001 Rewell Center <br /> <br /> '''Mitä mieltä tulevasta laivaliikenteestä ?'''<br /> '''Minkälaista ruokatarjontaa odotat ?'''<br /> <br /> ''Virpi Virtanen''<br /> - Asiahan on kunnossa, kun joku sen hoitaa. <br /> - Neljän tunnin matkalle riittää kun ''Rabbe''<br /> järjestää uunituoretta pizzaa, eihän siinä paljon<br /> muuta kunnolla syödä kerkiäisikään, kun matka<br /> todellakin on niin lyhyt.<br /> - Isommilla aterioinneilla jäisi pian ostokset väliin.<br /> <br /> ''Bengt Törnros''<br /> - Miksei se ihan hyvä asia ole. Onhan se tärkeää,<br /> että joku hoitaa liikenneyhteydet.<br /> - Ja eiköhän se ''Grönblomin'' ruokapuolikin muodostu<br /> riittäväksi, kun se matkakin on lyhyt.<br /> <br /> ''Vilho Mäkiniemi''<br /> - Vaasanlaivojen vanhana työntekijänä täytyy sanoo,<br /> että kyllä pitäis saada jotain muutakin kuin vain<br /> pika-annoksia ja pizzaa.<br /> - Aikaakin on sen verran, että sille joka haluaa<br /> täytyisi olla hiukan paremmatkin tarjottavat.<br /> - A la cartéa en kuitenkaan tarkoita.<br /> Tuumailee kahdessa laivassa palvellut Vilho.<br /> <br /> Paikalle ilmestyvällä ''Sirkka Konosella'' on<br /> hänelläkin asiasta sanottavaa.<br /> - Palvelua tarvittais entistä enemmän.<br /> - Toivottavasti ''Rabben'' laivalla jonotus ei muodostu<br /> yhtään pidemmäksi, että pika-annokset ja pizzat<br /> riittää kyllä ihan hyvin, kun palvelu vaan muuten pelaa.<br /> - Valittajiahan löytyy kyllä joka paikasta, mutta onhan<br /> se hiton hyvä asia, että joku yleensä hoiti nämäkin<br /> asiat kuntoon. <br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''<br /> <br /> ---------------------------------------------------<br /> <br /> VT-mielipiteet - 28.2.2001 VAKK, Runsor <br /> <br /> '''Mitä mieltä tietotekniikka opetuksesta ?'''<br /> '''Kuinka uusi avoin menetelmä soveltuu käytännössä ?'''<br /> <br /> ''Kirsti Tolonen''<br /> - Mä tykkään tämmöisestä, kun jokainen saa omaan<br /> tahtiin opiskella ja jokaisen päämäärät huomioidaan.<br /> - Kaikki saa asettaa tavoitteensa, mitä sitten<br /> haluavatkin tehdä.<br /> - Täällä ei tule kenellekään turhia stressejä.<br /> <br /> ''Jarmo Lumikero''<br /> - Minä oon ollu tyytyväinen.<br /> - Tässä on tämä oma vauhti ja tahti, joka tekee<br /> opiskelusta miellyttävää.<br /> - Voi päivittää tietojaan ja ottaa omavalintaisia<br /> kokonaisuuksia eli homma toimii, niin kuin pitääkin.<br /> <br /> ''Ulla Lönnblad''<br /> - Tämähän on kauhean hyvä, kun voi tehdä asiaa<br /> riittävän kauan ja määrätä itse koeajankohdat.<br /> - Työssäkäyvälle tämä antaa mahdollisuuden valita<br /> opiskeluajankohdan. <br /> - Kyllä tämä on kaikin puolin hyvä opiskelumuoto.<br /> <br /> Selityksen paikka<br /> Avoin oppimisympäristö on metodi, joka on otettu<br /> käyttöön tietotekniikan opetusmuotona Vaasan Aikuis-<br /> koulutuskeskuksessa syksyllä 2000.<br /> Menetelmässä on kyse itseohjautuvasta omien kykyjen<br /> ja suuntauksen mukaisesta opiskelusta.<br /> Opettajat auttavat ja ohjaavat tarvittaessa, eivät luennoi.<br /> Luennot on korvattu ohjatuilla tapauskohtaisilla tehtävillä.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.19.101 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Ruukinkartanossa_on_sit%C3%A4_jotain&diff=9445 2008-02-25T12:04:31Z

<p>85.157.19.101: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Sanomat 15.11.1993''' <br /> <br /> <br /> Ruukinkartanon rauhallinen arvokkuus kohtelee kunnioituksella ikää. Kun Ruukinkartanon asumispalveluyksikköä suunniteltiin, lamabudjetista ei vielä tiedetty mitään, mikä koitui vanhusten ja Vaasan siunaukseksi. Joku voi tietenkin väittää, että 29,5 miljoonaa markkaa on liikaa 45 asukkaan kodista, mutta kaikkihan on suhteellista, varsinkin raha.<br /> <br /> Ruukinkartanon toiminta on monipuolista. Toiminnanohjaaja Heli Hokkanen huolehtii askartelu-, juhla- ja muiden järjestelyjen kuten kampaamo-, jalkahoito- ja hierontapalvelun toimivuudesta.<br /> <br /> '''Viihtyisyyttä taideteoksilla'''<br /> <br /> - Tämähän on niin koti kuin olla ja voi, hymyilee Martta Salmenkangas, joka juhli 87-vuotissynttäreitään viime lauantaina.<br /> <br /> Ruukinkartanosta käsin hoidetaan myös muiden vanhustenhoitoyksiköiden muonitusta ja ylläpidetään vireää päiväkeskusta. Ateriahinnat ovat eläkeystävällisiä ja niinpä arkipäivisin syömävieraita käy seitsemänkymmentä ja viikonloppuisin aterioitsijoiden luku kohoaa hyvän matkaa toiselle sataa.<br /> Sosiaalista tilausta siis todella riittää ja ateriapalveluista vastaava kahdeksan hengen porukka saa paiskia töitä tosissaan. Hoitohenkilökunta tekee kolmivuorotyötä. Hoitajia on peräti 43, mutta kun väkeä on riittävästi, pysyvät palvelutkin puitteiden tasalla ja työ on mielekästä.<br /> <br /> Ruukinkartanossa viihtyvät niin asukkaat kuin henkilökuntakin ja osaltaan tätä varmistetaan myös talon omilla ilmettä antavilla taideteoksilla. Muun muassa professori Nandor Mikolan kuulaat akvarellit ja tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimon rakennuksen ilmavaa keskitilaa mukaileva tilateos luovat viihtyisyyttä.<br /> Arkkitehdin loistavana oivalluksena voidaan pitää myös vanhan ja uuden yhdistämistä, mikä symboliikassaan kuvaa kaiken jatkuvuutta. Paikalle nimittäin jätettiin vanha puutalo, joka rakennustöiden yhteydessä kaikin puolin kunnostettiin, ja nyt ''pikkutalon'' pääty työntyy uudisrakennuksen sisuksiin. Sieltä löytyvät monimuotoiset harrastustikat.<br /> <br /> '''Kiinnostusta ulkomailta asti'''<br /> <br /> Ruukinkartano vihittiin käyttöön vasta tämän vuoden elokuussa, mutta toiminta käynnistyi jo viime vuoden joulukuussa.<br /> - Vihkiminen oli toissijainen asia. Pääasiahan oli saada ihmiset sisään, koska vanhustenhuollossa on jo pitkään ollut kova paine. Jonot eivät vieläkään ole poistuneet, mutta kyllä tämä talo osaltaan on tilannetta helpottanut. Huutoniemen sairaalasta uloskirjoitetaan pitkäaikaispotilaita ja heillekin olisi turvallinen paikka löydettävä, huolehtii talonjohtaja Christine Skjäl.<br /> Skjälin mukaan henkilökunnan tavoitteet ovat korkealla ja perinteisiä hoitotapatottumuksia pyritään rikkomaan asukkaiden hyväksi. Solidaarisuus ilmenee vastuualuetyöskentelyperiaatteessa. - Koulutuspohjasta riippumatta vastaavat hoitajat työstä kokonaisuudessaan; Yksikkömme on herättänyt kiinnostusta laajalti. Ulkomaalaisia vierailijoita on käynyt paitsi kaikista Pohjoismaista, niin myös Venäjältä, Puolasta, Kanadasta, Saksasta,<br /> ja Virosta, mitä nyt heti tulee mieleen, säteilee Skjäl.<br /> <br /> Talonjohtaja ei peittele tyytyväisyyttään ja syytä ylpeyteen hänellä onkin, sillä niin monilla tahoilla on lama vienyt kaiken ja sehän on varmaa, ettei enää vastaavia rakennuskokonaisuuksia kovin helposti Suomenmaahan nouse.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen - nimimerkillä Juhani Huhtala'''</div>

85.157.19.101