https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=85.157.18.36 2026-04-10T21:57:23Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Klamydia:_Klamytapit&diff=11199 2008-07-24T21:34:12Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>VT-web -- Vaasa Tidning<br /> <br /> '''VT-CD 2001''' <br /> <br /> == '''Tapitettu tauti''' ==<br /> <br /> Homma lähtee kulkeen varsinaisella örvelöllä ja helvetti jäätyy.<br /> Joopa joo, ovat pojat palanneet rytinällä juurilleen ja työstäneet<br /> varsinaista heavypunkkia, että oksat pois...<br /> Vaik ton ekan biisin tarina kauhuskenarioineen vetää kyllä hiukka<br /> yli hilseen, niin jo seuraavassa ''Työ opettaa'' ja ollaankin <br /> taas siellä<br /> aidoimmalla Klamydia-asialla ja homma toimii.<br /> Erityisesti ruotsalaisia muistetaan ''Pappas fitta'' vedätyksessä,<br /> että falle-ralle-raa vaan. Täytyykin todeta, että ovat äijät pitäneet<br /> puperteettinsa tallella, niin kuin täs meiningis mitä ilmeisemmin<br /> täytyykin, että saadaan se uho aidolta kuullostamaan.<br /> ''S/M'' molskilla sitten päästään nautiskelemaan tosi tiukasta<br /> kitaroinnista ja kautta koko paketin Veskun paatosta on ryyditetty<br /> hauskasti kaiken maailman piipityksillä. Sekoa sekaan, niinhän<br /> se olla pitää.<br /> Ja näinhän tää menee, et toiset diggaa, toiset ei - ne toiset ei.<br /> Niin tai näin, niin tavaraa saa jokainen takuulla tarpeeksi ja<br /> kohtuullisesti, sillä kyseessä on tupla-Cd, vaikka sitä ei heti<br /> hinnasta huomaa.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Klamydian_tahti_tarttuu&diff=11198 2008-07-24T21:31:54Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 18.8.1993'''<br /> <br /> <br /> Klamydia: Vesa jokinen - laulu, Jari Helin - basso, Riku Purtola - rummut &amp; Marko Vuorimaa kitara Club 25:ssä<br /> <br /> Vaasalaisbändi Klamydian kehittelemä ''Kråklundpunk on tahti, joka tarttuu. Sitä voisi luonnehtia punkin jälkiaaltoon jyrähtäneeksi kolmisointumenoksi, joka tietystä ajan patinasta huolimatta on säilyttänyt myös humoristisen perusilmeensä.<br /> - Vaikka siinä kyllä naama puutuu, vakuuttaa laulusolisti.<br /> <br /> Lieneekö huumori se elinehto, joka pitää liian yhteiskuntakritiikin aisoissa? Oli kuinka oli, Kråklund Recordsin johtotähti nähtiin hiljan televisiossa ja kulttuurilehti Image huomasi pojat palstallaan.<br /> <br /> Paljon klamydian musikantit ovatkin sitten vuonna 1988 tositoimiin ryhdyttyään saaneet aikaan. Hiljattain Saksassa julkaistu EP availee heille nyt ovia Eurooppaan.<br /> <br /> Lauantain klubikeikalla Vaasassa meno oli hulvatonta, joten yleisö osallistui irrotteluun kuin itsestään. Vielä Taiteiden yönkin jälkeen Klamydia onnistui vetämään Clu 25:n täyteen innostunutta kansaa. <br /> <br /> Klamydian musiikki on niin tiheätempoista, että rumpali on lähes ylityöllistetty. Onneksi Riku on niin kova naama, että pyyhkäisee vain välillä hikeä otsaltaan.<br /> tekemistä riittää myös basistilla ja Jarissa on myös koomikon vikaa keksimään yhä uusia esitystä rikastuttavia jippoja. Vuokko hoitelee kitaraosuutensa selkeästi ja esimerkiksi ''Metalloumanin'' kitarokuvio on mannaa korville.<br /> Laulaja Vesku on nuori vihainen mies ja vakuuttaa naama irveessä sellaisena pysyvänsä. Ja ääntä lähtee, kun Vesku lataa klamyydistä uhoa eetterin täydeltä. Hänellä on ilmeisen suuret keuhkot, sillä ihan millä palkeilla tahansa ei moisiin äänivalleihin ylletä.<br /> <br /> Kauan eläköön punk. <br /> Klamydian kokoonpano toivottavasti pysyy nykyisenä, sillä nyt yhtyeellä tuntuu olevan potkua vaikka muille jakaa.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Klamydialta_uusi_levy&diff=11197 2008-07-24T21:31:08Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 8.10.1995'''<br /> <br /> <br /> Vaasalaisrokin ykkösveturi Klamydia tekee nykyisin paljon muutakin kuin livekeikkaa ja levyjä. Oheismateriaaliksi on siunaantunut monenkarvaista paitaa ja rintanappia.<br /> Ne tärkeimmät muut tekemiset ovat kuitenkin poikien levy-yhtiön Kråklund Recordsin tiimoilla tapahtuvat toiminnot, joita todella riittää. Ja onhan jatkuvasti haussa myös uusia kykyjä levymerkin hoteisiin.<br /> Keikkapuolta Klamydialla riittää vaikka kesyimmille kokoonpanoille jakaa. Tällä hetkellä pojilla pitää kiirettä myös studiossa, sillä lokakuun 13. päivä yhtye julkaisee uuden täysimittaisen äänitteen nimeltä '''Siittiöt sotapolulla'''.<br /> levystä saatiin maistiaiseksi CD-sinkku, Saksaan. Sinkulta löytyy nimibiisin lisäksi todellinen punktykitys ''Putkella'', joka tekee oikeutta bändin uudeksi kitaristiksi ryhtyneelle Jari Helinille.<br /> <br /> <br /> Viime heinäkuun lopulla bändin sisäinen kemia kävi ylikierroksilla ja pitkäaikainen kitaristi Marko -Vuokko- Vuorimaa siirtyi syrjään. Bassoa ennen soitellut Helinin Jakke vaihtoi skittaan ja Loretta Problemsista tutuksi tullut Hannu Viinamäki astui bassoon.<br /> Rumpupatterin takana jatkaa runonlausujanakin mainetta niittänyt Riku Purtola ja Vesa Jokinen veryttelee edelleen äänijänteitään.<br /> Jo vuosien ajan Klamydia on vienyt vaasalaispunkkia Eurooppaan ja varsinkin Saksaan. Sillä suunnalla on takana jo kolme rundia ja Saksa kuuluu ensi kesänkin ohjelmistoon.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pari_piisii_Saksan_sessioihin&diff=11196 2008-07-24T21:29:43Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>== [[Klamydia: Saksaan Kråcd24, 1995]] ==<br /> <br /> <br /> Kokoonpano: Jakke Helin, kitarat / Riku Purtola, rummut Vesku Jokinen, laulu / Hantta Viinamäki, basso <br /> <br /> Joskus tossa silloin, kun Viinamäen Hantta <br /> mulle tän levyn kouraan lätkäs, saatesanoilla: <br /> <br /> -''Kuuntele tota se toimii'',<br /> <br /> niin minähän sitten kuuntelin ja totesin, että niimpä toimiikin. Kyseessä on Saksan kulttimarkkinoille suunnattu singleCD, jossa on sisältönä kaks piisii, mutta pirun hyviä ovat kumpikin ja tuntuu, että Saksan valloitusmentaliteetti on pannut porukalle tuhdisti potkua, eikä turhaan oo tullu kierretyksi tuhansia kapakoita ja syötyä mitä lie makkaroita. Klamydia punkfiilistelyä parhaimmillaan. Vastaavin eväin kantsis muuten jatkaa tota Saksan valloittelua ja mennä sinne suomeks väärin soittamaan ja soheltamaan ja jaksaa koko rysän läpi vaikka perseet puutuiskin ja kantsii ottaa kantaa ja aina kyl punkasta noustava on. Itse kukin ottakoon vuoteensa ja niin edelleen. <br /> <br /> - Risto Jalonen</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Klamydia_-_kotikaupungin_starab%C3%A4ndi&diff=11194 2008-07-24T21:26:56Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>[[Klamydiarock – tarttuva rytmivirus]] <br /> <br /> Pohjanmaata, Suomea ja Saksaakin tiiviisti vuosikaudet kiertänyt vaasalaiskokoonpano Klamydia on tehnyt Vaasaa rockpiireissä tunnetuksi jo pelkästään sillä, että sattuu olemaan Vaasasta kotoisin ja nyt sitten Pohjanmaa –hitin ja vihdoinkin kunnolla auenneitten radiosoittojen myötä alkaa jengi tulla tutuksi jo huomattavasti suuremmallekin yleisölle, mitä asiaa avitti myös Vesku Jokisen joviaali TV-touhuilu tässä juuri hetki sitten. <br /> Juttuhan on Klamydian tapauksessakin nähdäkseni nimenomaan niin, että kyllä ne enimmät keikat alun alkaen muualle kuin Pohjanmaalle ja Vaasaan myytiin. Kotinurkilla lähinnä tyydyttiin ihmettelemään poikain touhuja, mutta nyt on nyt ja jo ollaan Veskusta Vaasan valttikorttia leipomassa. Ja mikä ettei. Ja hyvä niin. Joo aikansa siinä nokkia nyrpistellessä meni ennen kuin tässä taajamassa tajuttiin, että klamydia –meininki on Vaasan imagolle pelkästään hyväksi. Tämän älyttyään ymmärsi kylttyyriväki bändille kulttuuripalkinnon ojentaa ja kyllähän he sen todellakin ansaitsivat. Tästä kulttuurijuhlasta on jo jonkin verran aikaa, että saas kattoo ny mitä nämä kaupungin art-markkinoijat seuraavaksi keksivät. Jos vaikka uusmuotoista kunniapystiä ryhtyisivät ojentelemaan. Ja mikä ettei, kun on alkamassa (alkanut) ryhmän 20- vuotis juhlarundikin ja silleen. Klamydiajengi on sitkeetä porukkaa ja aina yhtä aidolla asialla ja taitaa äijillä olla tällä hetkellä sen verran hyvät fiilarit, että upeeta runtua on luvassa <br /> <br /> '''Vaasassa 2.2.08 Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Muuisikkomestari_Antero_Jakoila&diff=11193 2008-07-24T21:25:43Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>== Antero Jakoila - muusikko suurella sydämmellä ==<br /> <br /> <br /> Vaivihkaisesti muusikoiden muusikon maineen Suomessa omistaa<br /> vain yksi tekijämies. Hän on vaasalaisyntyinen Antero Jakoila, joka on<br /> jo pitkään vastannus esimerkiksi Kaurismäen filmien taustamusiikista.<br /> <br /> <br /> Silloin joskus Vaasassa kuusivuotiaana hänelle oli käynyt jo selväksi,<br /> että vain yksi tie oli hänelle silattu ja niinpä muusikonalku aloitti<br /> välittömästi hanurinsoitto-opinnot silloisessa Vaasalaisessa alan opinahjossa.<br /> Samassa musiikkiahjossa venytteli kurttua myös serkkupoika Kullervo Ossi <br /> (edesmennyt) ja siinä vartuessa tuli yhteisiä soittotuokioitakin koetuksi,<br /> jotka jatkuivat vielä myöhemmelläkin ikää satunnaisesti kohdattaessa.<br /> <br /> <br /> == Antero Jakoila - muusikkomestari ==<br /> <br /> <br /> Virallisempi muusikon ura hujahti käyntiin joskus 60-luvulla ja jo paljon<br /> ennen kansanmusiikkiperinnettä vaalinutta Cumulus –yhtyettä, heilui<br /> Antero ystävänsä Heikki Harman (sittemmin Hectorina tunnetuksi tullut)<br /> kanssa kaiken maailman kokkareissa ballaadien sun muiden takuumiehenä<br /> ja tuli siinä ohessa kaksikon joku alan kilpailukin voitetuksi.<br /> <br /> 1968 Jussi Raittinen pestasi miehen riveihinsä ja aina vuoteen 1974 <br /> Jakoila muun ohella vaikutti Jussi &amp; The Boysin kokoonpanossa.<br /> <br /> Miehen nimikkoalbumi tuli ulos lukuisten levyjen ja levytysten jälkeen <br /> vasta 2004 eli CD jonka nimi on vain ytimekkäästi ''Antero Jakoila'' <br /> ja nyt pitkästä aikaa Antero käsittelee pääinstrumenttinaan sähköisempää <br /> kitaraa, Fenderin Stratocasteria, ja meno on rokimpaa ja suomipopimpaa <br /> kuin aikoihin. Ehkä tuo levyn pelkistetyn omakohtainen Nimikkovalinta <br /> kertoo juuri tästä tietynlaisesta juurille paluusta.<br /> Tätä edeltäneet levyt, viisi kappaletta, ovat olleet akustisen kitaran <br /> juhlaa, joissa Jakoila tekee selväksi rakkautensa latinorytmeihin.<br /> Argentiinalaisen tangon syke ja boleron ote istuvat Jakoilalle kuin luonnostaan<br /> (nekin) ja asian näin ollessa mies on tehnyt näissä merkeissä huomattavissa<br /> määrin yhteistyötä ulkomaisten – ja varsinkin argentiinalaisten muusikoiden kanssa.<br /> On tullut heitettyä keikkaa Pariisissa ja Channesin filmifestivaaleilla. <br /> <br /> Kymmenen viimeistä vuotta on enin osa ajasta vierähtänyt Helsingissä sijaitsevassa<br /> omassa studiossa työskennellessä. Sieltä valmistuu taustamusiikkia filmeihin<br /> kuin myös mainos - sekä televisio käyttöön.<br /> <br /> - Kyllä se kolmekytä vuoden keikkarundaaminen sai jo riittää. Tuli se sarka<br /> syväluodatuks, että on tää ny hienoo tehdä hommia omaan tahtiin omis tilois,<br /> kertoo mies nykymenostaan, joka miehelle maittaa.<br /> <br /> '''Niin silloin joskus oli Jakoila tekemässä suomalaista rockhistoriaa''' <br /> '''tai oikeastaan luomassa sitä Suomen Talvisota Undergroundrock –bändissä,''' <br /> '''joka on pitänyt pintansa suomalaisten tosirokkareiden raamattuna.''' <br /> '''Silloin elettiin vuotta 1969 ja joukoissa seisoi tällaisia nimiä kuin <br /> '''M.A. Numminen ja Markku Into sekä edesmenneet Rauli Badding Somerjoki ja Jarkko Laine''' <br /> '''Onnistuivat saamaan levynsä YLE:n soittokieltolistalle ja aiheuttivat kaikenlaista'''<br /> '''muutakin hauskasti osallistuvaa hämmennystä.'''<br /> <br /> Sittemmin Jakoila tuli tutuksi myös Hectorin ja Baddingin kuin myös Tuomari<br /> Nurmion sooloprojektien tiimoilta sinä huippukitaristina, joka takasi että homma<br /> vähintäin kulkee ja hyvin.<br /> Antero oli osana kokonaisuutta myös bändissä nimeltä HEC, joka oli yhden<br /> rupeaman ja yhden älppärin juttu. Bändin synnyttivät Hector ja Eeki Mantere<br /> (edesmennyt jo hänkin) eli Victor Kalborrekina tunnetuksi tullut Hullujussi –yhtyeen <br /> pääluotsi.<br /> 1980 Antero teki Lindholmin Daven kanssa Crazy Moon –EP:n ja se se on vieläkin<br /> kova juttu. Levyllä ei siis ole kerrassaan yhtään heikkoa lenkkiä. Se on svengiä<br /> alusta loppuun. <br /> <br /> '''Näistä rauhallisemmista erimeiningeistä voisi mainita hienona esimerkkinä,''' <br /> '''mainion kattauksen lähinnä akustista helinää tarjoilevan, Encore CD:n,''' <br /> '''joka ilmestyi vuonna 2000.'''<br /> '''Levy pitää sisällä poimintoja 1990 – 2000 ja sieltä löytyy esimerkiksi'''<br /> '''tunnelmaa tihkuvat BOLERO, ORIENT EXPRESS, SU CARA, ja tuo ihana SAKA’ERA,'''<br /> '''jonka alussa hivelee tuo autenttisuudesta kertova sormien kielillä kulkutumisen'''<br /> '''kuuluminen ja sitten rytmivaihdoksen jälkeen alkaa kappaleeseen henkimään elämää'''<br /> '''se kuulaan kaunis hanurikin ja poijaat kyllä tämä melankolia on aivan jotain''' <br /> '''muuta kuin suomalainen mollisointuinen ahdistus, tässä on mukana myös''' <br /> '''ne elämän iloiset hypyt - elämän polun kiemurat.''' <br /> '''Mainittakoon vielä mestarillinen PIENI TULITIKKUTYTTÖ, svengipala VETO,''' <br /> '''lännenmailla rullaileva BLIND WILLIE ja kohtalokas KATSE.'''<br /> <br /> Levyn kipaleet on taltioitu Homestudion, Bishop Mountain Studiossa <br /> ja Pariisin Playground Studiossa.<br /> <br /> - Nautinnollisia kuunteluhetkiä, toivottelee levyn kansilehdellä Mikael Wiik ja<br /> sitä toivottelen minäkin ja totean, että olempa iloinen, kun posti tuossa pari <br /> päivää sitten kyseisen levyn minulle osoitettuna lahjana perille toimitti.<br /> <br /> <br /> '''Liitän tähän vielä tiedot Antero Jakoilan Love Kustannus Oy:lle tekemistä'''<br /> '''nuottikirjoista ja toivon, että mahdollisimman moni kitaristiksi haikaileva''' <br /> '''ottaisi niistä onkeensa, hankittuaan ne ensin hyllyynsä:'''<br /> <br /> Guitar Ensemble<br /> Koodi ISMN-M-706309-08-8<br /> Kahdelle tai useammalle kitaralle ja yhtyeelle; melodiat, sointumerkit, <br /> bassolinjat, teosesittelyt ja esitysohjeet. Stiftattu A4 (56 sivua). <br /> Nuotitinnokset:<br /> Coquette • Serena • Milonga • Katse • Su cara • La falda roja • El Cameleón • Tango furioso • Orient Express • La feria <br /> <br /> La Morena<br /> Koodi empty-002<br /> Eri etnotyylejä sisältävä kitarakokoelma. Melodiat, sointumerkit, <br /> teosesittelyt ja esitysohjeet. Stiftattu A4 (48 sivua). <br /> Nuotitinnokset:<br /> Blind Willie • Viljami • Blues for &quot;A&quot; • Kansanlaulu • Taivas on sininen ja valkoinen/Tuulantei • Kevätlinnuille etelässä • Ritmo orquidea • Atahualpa • Embolada • La morena<br /> <br /> <br /> '''Vaasassa 21.2.2008 Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Lapsenomaista_huolettomuutta&diff=11192 2008-07-24T21:24:19Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 25.6.1990'''<br /> <br /> <br /> Italialaisen Alberto Barbadoron töitä Wasalandian näyttelytornissa 15. heinäkuuta.<br /> <br /> Syntymäkaupungissaan Pesarossa asuva ja työskentelevä italialaistaiteilija Alberto Barbadoro toteuttaa itseään suurehkojen paperifreskojen ja mainosvärikylläisten serigrafioiden välityksellä. Kokonaisuutena näyttely on tiivis ja yhtenäinen, mutta onko se mieltäylentävä?<br /> <br /> Ilmaisun ironia on holtittoman huoletonta. Pelkistyksiltään liian naivia. Lapsenomaisuus pulppuaa kuitenkin iloisesti. Se luo huikean yliampuvan vaikutelman, jota tukee makeilevan kirkas väriskaala. Aihepiiri on lastentarhasta lainattu ilman ekspressiivistä aasinhäntää. Muotokuvissa kurkistelevat vähintään Atlantiksessa vettyneet muukalaiset ja hevoset ovat karanneet, sinne mistä kalat ovat kadonneet. Kuka suoristaisi pukilta sarvet? Kasvillisuus hajoilee ja kukkien edellisvuotiset lehdet leijuvat yhä. Ne syöttävät kuville punaista lankaa. Taiteilija Barbadoro viljelee näitä irrallisia kaavinlehtiläiskiä kuvien mausteena läpi koko näyttelyn tarunomaisen teeman.<br /> <br /> Parhaita paloja lienee paperifresko ''Poika ja papukaija'', joka piilohavaintoineen ja tummine ripauksineen on näyttelyn tasapainoisinta jälkeä. Tasaista väri-ilottelua riittää, mutta räikeä pinnallisuus kätkee sykähdyttävän syvyyden, josta ei näy jälkeäkään.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6ksi%C3%A4_paratiisista&diff=11191 2008-07-24T21:22:10Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 15.5.1989'''<br /> <br /> <br /> == Rutistuksia - varjostuksia ==<br /> <br /> <br /> Anna-Maija Korpi-Filppulan ja Pentti Hännisen ''Paratiisin jäännökset'' ovat nähtävissä 27. toukokuuta saakka Art Amyssa.<br /> <br /> Yhteiskoosteen nimi toimii ajatusleikkinä oivallisesti. Se herättää visioita. Se saa kiinnostumaan. Näyttelyn kokonaisilmettä tarkasteltaessa tuntuu se kuitenkin kaukaa haetulta.<br /> <br /> Korpi-Filppula rakentelee naivistisia näkemyksiä. Hänen isommat, pääosin temperalla toteutetut, työnsä ovat lapsellisen selkeästi osoittelevia kuvituksia. Pienimuotoisemmat maalaukset, näppärine sekatekniikkaratkaisuineen, toimivat omaperäisinä teoksina huomattavasti paremmin.<br /> <br /> Graafikko Pentti Hänninen on varmaotteinen tekijä. Hän vilauttaa realismia ja upottaa joukkoon naivistisia pilkahduksia. Tämän vuoden puolella putkahtanut ruskea-valko-lila rytmittely, surrealistisine ulottuvuuksineen, tehoaa vakuuttavasti. Oivallisia esimerkkejä tästä ovat: ''Savujen kasvut'', ''Kivisydämet'' ja ''Rakennemuutos'' sekä ''Väärä voima'', jossa myös ekspressiivisyys on aistittavissa voimakkaasti. Kuvion muodostelma kutoo tajunnan kosmosta, joka todella tärähtää.<br /> <br /> Kaiken kaikkiaan Jäännöksiä paratiisista on varsin mielenkiintoinen yhteiskeitos, johon voit huoleti tutustua.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kerstin_Sundstedt_-_Akvarellit%C3%B6it%C3%A4_perinteisin_ehdoin&diff=11190 2008-07-24T21:20:07Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 26.11.1990'''<br /> <br /> <br /> Ateljé Sumppiksen tiivis näyttelytahti jatkuu ja nyt on vuirossa raippaluotolaisen Kerstin Sundstedt, joka on enimmälle vaasalaisyleisölle suhteellisen tuntematon nimi. Kerstin Sundstedt on ehtinyt maalata akvarelleja jo viiden vuoden ajan ja homma alkaa olla jo melko hyvässä putkessa. Työt ovat mallillaan, vaikka se omaperäisyyden ote tuntuukin olevan vasta haussa.<br /> <br /> Aikaisemminkin Sundstedtin töitö on nähty esimerkiksi aivan hiljattain Vastuuviikon aikana Vanhan-Vaasan kirkon alakerrassa pidetyssä yhteisnäyttelyssä, johon Kerstinin lisäksi otti osaa muun muassa Fritz Jakobsson. <br /> <br /> <br /> '''Viipalointia'''<br /> <br /> Kerstin Sundstedtin näyttelykooste on akvarelleille ominaisella tavalla raikas. Yleisilmeen perusviritteinen vaaleahko skaala antaa koko tilalle levollisen tunteen. Jos kohta mihinkään taiteellisiin riemuvoittoihin ei törmääkään, niin osaamisen orastavasta varmuudesta pääsee kuitenkin nauttimaan. kuvat ovat ylipäätään viehättäviä. Kesäisissä aiheissa, kuten ''Majakka ja saari'' ja ''Taivas ja Meri'' on tavoitettu jotain Nandor Mikolamaista abstraktista luonnon herkkyyttä. Kokonaisuutta tarkasteltaessa ''Taivas ja meri'' osoittautuu ehkä tunnelmaltaan vahvarakenteisemmaksi, mutta lähempi tarkastelu osoittaa tauluun kätkeytyvät ylityöstämisen merkit. Kolmen työn tunturisarjassa nähdään avaraa tunnelmallisuutta. Varsinkin sarjan ''purotyöt'' numerot 1 ja 3 ovat kypsän aistikkaita. Veden melankolinen tummuus jakaa valoa maisemaan. Työt ovat esillä aina 30.11. saakka.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Veli_Ekroosin_reviiri_esittelyvuorossa&diff=11189 2008-07-24T21:19:32Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 2.4.1990'''<br /> <br /> <br /> Näin kevään kynnyksellä ovat taiteilija Veli Ekroosin lintuilut lennähtäneeet maaseudun rauhasta galleria Art Amyn tiloihin. Taulut huokuvat ornitologisen avartavaa sielunelämää, johon ne ovat saaneet potkua paitsi Kyrönjokilaaksosta, niin myös espanjan Grassinasta, missä Pohjalaisen taiteilijaliiton puheenjohtaja vietti parin kuukauden mittaisen syysloman.<br /> <br /> Ekroos maalaa värejä sekateknisesti viljellen, eikä hänen ronski maalaustekniikkansa silottelua kaipaa. Sen sijaan hänen grafiikka- ja kollaasityönsä ovat vastapainoisesti varovaisen rauhallisesti työstettyjä. Hillitty harmaa, musta ja lilaksi lehahtava sini-vihreä, hallitsevat Ekroosin reviiriä. Petolinnuista löytyy ja esillä on myös korppi poikineen. Jos jonkinlaista huutoa on kuvista katsein kuultavissa.<br /> <br /> <br /> '''Havaintoja'''<br /> <br /> HOUKUTUS on suuri ja saa huokailemaan. Massiivinen kolmipalamaalaus peittää hyvän pätkän seinää. ODOTUS palkitaan ja korpiksi (korppien kieli) se tarkoittaa oikeaa ajoitusta. Syvää sineä, mehevää vihreää ja violetti vilaus. JUTTUTUOKIOn hintakin on jo vitsi. Kyseisen rupatteluteoksen saa omakseen maksamalla 9999 markkaa. On KADONNUT JAHTITORVI, niin kuin moni muukin asia, jonka löytyminen ei ole johdonmukaista. POIKA on villin vauhko ja vapaa. Tiedostaa perimänsä kutsun. SAALIS on monimuotoinen. Tähystäjän katse kiertää. SUUPALA jaossa, mutta kuka syö ja mitä?<br /> <br /> Taiteilijan HENKI katselee tiedonpuusta, siellä versovat totuuden juuret. ISÄ JA POIKA ajattelevat asioita. Tiukat on mielipiteet, mutta neuvottelu sujuu. KOTIINPALUU on henkistä perimää. Ilmavan abstrakti siivellinen liihottaa mielenmaiseman suvannossa. NUORI KUNINGAS on itseriittoisan omahyväinen, uhkuu tehostettua tarmoa. Muistoissa niin elävä legendan VANHA KUNINGAS, sukuhistorian patriarkka.<br /> <br /> Veli Ekroosin lintuhavainnot toimivat tehokkaasti. Että kiikarit kaulaan ja taidetta tähystämään.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Koloristin_tempperamentti&diff=11188 2008-07-24T21:19:05Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Pohjanmaan Kansa 21.8.1990'''<br /> <br /> <br /> Oulussa alkanut kuvanteko tempaisi Isto Jakolan Helsinkiin Taideakatemian oppiin. Tämä akatemia-aika on antanut varmuutta Jakolan viljelemän oikeaoppisen anatomian joustavalle vääristelylle.<br /> Ilmaisun voimakkaana runkona toimii myös vahvasti latautunut värinkäyttö, joka antaa tilaa tempperamenttiselle tulkinnalle.<br /> <br /> Matkamies Jakola on asunut lukuisissa paikoissa eri puolella Suomenniemeä ja Tukholmassakin vierähti parisen vuotta. Muutama vuosi sitten mies paluumuutti Suomeen Australiasta ja valitsi uudeksi kotikaupungikseen Vaasan, joka oli hänelle jo entuudestaan tuttu. <br /> <br /> Viisi vuotta kestäneenä Australian kautena syntyi merkittävissä määrin tussipiirrustustekniikan varassa lepääviä maalattuja sekatekniikkatöitä, joista monet mielikuvitusta kutkuttavat olennot kurkistelevat. Tuohon aikaan näki päivänvalon myös sankka joukko eri tekniikoilla mm. rasvapastelleilla totetetuista muotokuvatyylitelmistä, jotka esittivät Sirkka-vaimoa.<br /> <br /> Useissa akvarelleisäänkin Isto Jakola on turvautunut huopakynän suomiin mahdollisuuksiin, mutta ehkä kaikista purkautumisvoimaisimmaksi kanavaksi on muodostunut akryyleillä roiskiminen, minkä Jakola suvereenisti hallitsee.<br /> <br /> <br /> VÄRITARPEET<br /> <br /> Isto Jakolan koloristisen ekspressiiviset akryylimaalaukset huokailevat kalligrafinomaista selkeyttä, vaikka ne spontaanisuudessaan painivatkin täysin eri sarjassa.<br /> <br /> Vaasaan kotiuduttuaan Jakola on aina vain intensiivisemmin uppoutunut värikokeilujensa pariin ja onnistuneen mielenkiintoista jälkeä on syntynyt. Isto Jakola antaa abstraktioiden puhua ja värikielen ratkaista. Päällimmäisenä sykkii pyrkimys alitajuisen sattuman hyödyntämiseksi.<br /> <br /> - Mahdollisimman vähällä vaivalla syntyy paras jälki, selventää Jakola tekniikkaansa.<br /> <br /> Ja näinhän se on, täytyy todeta hänen viimeaikaisiin töihinsä tutustuttaessa.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaasalaistaidetta_Don_Johnsonille&diff=11187 2008-07-24T21:18:38Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 20.8.1990'''<br /> <br /> <br /> Hiljattain Suomessa käväissyt Miami Vice -idoli Don Johnson sai lähtiäislahjaksi paitsi maireita hymyjä ja Luhtalinjoja niin myös vaasalaistaidetta. Kyseessä oli Hans Westergårdin pastellimaalaus nimeltä ''Elokuu Pohjanmaalla''. Työn välitti Galerie Esplanad ja se luovutettiin Don Johnsonille Luhdan järjestämän pr-tilaisuuden yhteydessä.<br /> <br /> Hans Westergård teki työn tilauksesta ja kertoo yllättyneensä kuullessaan kelle maalaus menisi. Tämä tietenkin nosti itsekriittistä kynnystä taideteosta viimeisteltäessä. Aiheen maalaukseen Hasse sai vöyriltä, missä hänellä on kesämökki. Luontoaiheinen maalaus myös syntyi mökillä.<br /> <br /> - Tilaajat toivoivat suomalaista maisemaa ja minähän maalasin lakeutta, kun kerran Pohjanmaalla ollaan, selventää taiteilija.<br /> <br /> <br /> Saamaansa taiteeseen tuntuu olleen tyytyväinen itse stara Johnsonkin. Hän jätti Westergårdille kiitoskirjeen, jossa lukee muun muassa näin: - It will hang on a place of honour in my home...<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Veljekset_kuin_ilvekset&diff=11186 2008-07-24T21:17:57Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Uusi Vaasalainen 15.12.1988'''<br /> <br /> <br /> == Eero Murtomäen valokuvia ja Veli Ekroosin maalauksia juuri päättyneessä näyttelyssä Vaasan taidehallissa ==<br /> <br /> Näyttelyn kokonaiskattaus on sangen lintuvoittoinen. Mikä on itsestäänselvyys, koska Eeron lintuilut ovat alusta alkaen olleet projektin rakentava voima.<br /> <br /> Varsin opettavaisia nämä Eeron linnut. Sen kertovat teemaan istuvat maalaukset, jotka keskisalissa henkivät mystisiä mietteitä kuvista. Salin peräseinä on Eeron liidokkien leikkikenttä. Temmeltävät siellä rytmikkäinä sarjoina. Pahasti Eeron otosten puristuksessa on ekroosin ''Kotka'', joka on syöksymässä alaviistoon, omia erämaita etsimään.<br /> <br /> Kuvasarja ''Lähestyminen'' on mustine taustoineen kaikkineen valokuvakerronnallinen täysosuma. Näin siivillä noustaan. Viereinen maalaus ''Kihun epäilys'' toimii komeasti kaksijakoisuuksineen ja ehkä juuri siksi.<br /> <br /> ''Komissio koolla'' ja lintulaakson kollegat esittävät päättävät mielipiteensä. Velillä on tämä tummanpuhuva ote hienosti hanskassa. sivellin pelkistelee onnistuneesti. siitä esimerkkinä myös ''Aurinkokuningas'', joka hukuu mystiikkaa. Kukkulanherra tietää valtuutensa. Ilmaisun rentoutta. Rajauksien tuhrimseen ei ole aikaa hukattu. Kollaasissaan ''Vartija'' vangitsee Ekroos tyylipuhtaasti Pohjanmaan melankolisen sielun. Sieltä se katselee suoraan silmiin. ''Musta kuu'' ja kissa on enemmän kuin äimän käkenä. <br /> <br /> Eeroltakin löytyy tätä nisäkäspuolta. Ehtana ja täytettynä. ''Käyttötarkoituksia'' kuvaa oivaltavan terävästi kuinka kotioloissa turhuuksien puutarha rehottaa. Hurskastelijan pyhäinhäväistymiset kaikkoavat. ''Tshernobyl 1 - 4'' on uutta, kokeellista Murtomäkeä, jossa kissa näyttää kyntensä. Ydinvoimala pamarit kun luontokuvaajan mieltä krassaa, niin kuplivat ilvekset hiipii kehiin.<br /> <br /> Vätikuvassa ''Kohdistus'' merikotka tummassa filharmooniassa syyttää ylväänä. Nokassa puristus, joka ei selityksiä pyydä. Toteaa niin kuin Eerokin.<br /> <br /> On se hienoa, kun pikkuhiljaa maalarit ja kuvaajat ovat toisensa löytäneet. Tässä pätevä näyttö, kuinka valokuvauksen tiukka purenta ja maalaamisen mystinen ilmeikkyys tukevat toisiaan.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Uusikyl%C3%A4_-_mystinen_maalari&diff=11185 2008-07-24T21:17:09Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Pohjalainen 22.11.1988'''<br /> <br /> <br /> Pentti Uusikylä jos kukaan tietää, mitä on elanto taiteen varassa. Raha ei ratkaise, mutta se rauhoittaa, kysykää vaikka Penalta.<br /> <br /> Aikoinaan kymmenpäistä katrastaan vanhempi Uusikylä parhaan kykynsä mukaan elätti. Aina ei ollut heloopoa, ei. Usein emäntäkin taulut kainalossa kaupungin raitilla kaupusteli. sitten nuorena miehenä Penttikin osallistui perheen varain hankintaan. Polki pyörällä pitkin poikin maakuntaa isänsä taulut jopparilla.<br /> <br /> Einari Uusikylä ehti täyttää 70 ennenkuin Vaasan kaupunki häneltä taulun osti. Nyt sitä on sangen vaikea ymmärtää. Olihan Einari läpi tuotantonsa eräs Vaasan varteenotettavimmista maalareista.<br /> <br /> <br /> '''Rankkaa puuhaa'''<br /> <br /> Paljon Pentille sitten myöhemmällä ikää, kuin isänsä peruina, siunaantui noita tilaustöitä. Patentilla: ''Voi, voi, kun joku tuosta meitin rannasta kuvan maalais.'' Pena on niitäkin sitten hampaat irvessä vääntänyt, että leivälle on voita saatu. Kaupallisempiakin juttuja matkaan mahtuu, kun itsensä päätoimisella maalaamisella elättää.<br /> <br /> Pitkään Pentti tavallaan tekikin kahta työtä päällekkäin. Maalasi immeisille tauluja ostettavaksi ja samaan aikaan työsti taideteoksia henkisen nälkänsä tyydyttämiseksi.<br /> <br /> <br /> '''Hengen paloa'''<br /> <br /> Pentti Uusikylää voisi luonnehtia mystikoksi, joka ikänsä on mielensä sopukoita kaivellut. Ammentanut sisältään alati uusia teemoja. Uudistumisen tuli silmissään alistanut maalaamisensa perustan puhtaasti sattumanvaraisten tulkintatapojen armoille.<br /> <br /> Jo tuossa 50- ja 60-luvun taitteessa Pena oli abstraktio-linjallaan niin aikaansa edellä, että tänäkin päivänä nuo työt hakevat vertaansa modernissa taiteessamme.<br /> <br /> Toteutusvaiheessa ovat mestarilliset työt itse ilmaisseet luonteensa ja sen esille saamiseksi tarvittavan materiaalin. Näin ollen Pena on vuosikymmenien saatossa käynyt läpi lukemattomat keinot toteuttaa itseään ja käyttänyt materiaalia laidasta laitaan.<br /> <br /> <br /> '''Konsensus kaukana'''<br /> <br /> Maalarin matkassa on aina monen moista, varsinkin Penan. Tempperamenttinsa takia hän ei koskaan ole kummemmin oleentunut minkäänmoiseen konsensukseen. Penaltahan jutut lohkeaa ja legenda on jo hänen vastausvalppautensa tietyssä tilaisuudessa. Herra Alustaja kajautti mikrofoniin:<br /> <br /> - Mitä se taiteilija Uusikylä siellä takarivissä nenäänsä kaivaa?<br /> <br /> Kokouksen kannalta ja julkista tilaisuutta ajatellen varsin asiaankuulumaton ja typerä vingahdus tuollainen. Pena äimistyikin sen verran, että heti näytti terävän kärkensä. Lonkalta lohkaisten salin perältä karjaisi:<br /> <br /> - Jos se jotenkin vaivaa, niin voin mä tulla kaivaan sunkin nenää.<br /> <br /> Että se niistä konsensuureista.<br /> <br /> P.Uusikylällä myrskyisiä merkkejä riittikin sitten pidempään kuin yleisesti ottaen. Näinhän on aina, kun mystikon mieli etsii täyttymyksiä koko elämän saralta. Näin pitääkin olla, että sisäistä potkua mielenmaisemien tulkitsijalla riittää.<br /> <br /> <br /> '''Uudet visiot'''<br /> <br /> Piakkoin 65-vuotta täyttävä taidemaalari Uusikylä on pitkään viettänyt maalaamisen suhteen hiljaiseloa, mihin lie sairastelulla osuutensa. Kyllä hänellä kuitenkin jo uudet visiot mielessä vilkkuvat. Toivottavasti ne pian kuviksi purkautuvat, että saisimme nauttia hänen uustuotannostaan.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Lintulaakso_hakee_taiteensa_muodon_kubismista_ja_surrealismista&diff=11184 2008-07-24T21:16:16Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 10.12.1990'''<br /> <br /> <br /> Aarne Lintulaakso ottaa taiteen tekemisen rauhallisesti. Hänen taiteen lintunsa astelee hiljaisella polulla, kuten hän itse kuvailee taiteensa luonnetta<br /> <br /> Aarne Lintulaakson rytmikäs maalaustyyli on hakenut muotonsa kubismin ja surrealismin pyörteistä. Hänen vakavammat työnsä ovat luontopohjaisia abstraktioita, joissa rajaava, voimakas mustan käyttö antaa omaperäisen vaikutelman, sen tunnelman mistä hänen työnsä tunnetaan.<br /> <br /> Neljännesvuosisadan aikana Lintulaakso on luonut vakuuttavan tyylinsä ja oman tapansa työskennellä. Kuitenkaan hän ei ole <br /> koskaan hylännyt varsinkin alkuajoille ominaista puhtaan melankolisia luontoaiheitaan. Näitä saaristonäkymiä ja <br /> Pohjanmaaluotauksia hän tekee yhä antaumuksellisesti <br /> ja kutsuu niitä kevyimmiksi töikseen vaikka nekin ovat <br /> lataukseltaan tumman puhuvia.<br /> <br /> Uransa varrella Aarne Lintulaakso on paiskinut töitä myös Yleisradion leivissä. Parisenkymmentä vuotta sitten hän oli seitsemän vuoden ajan äänitarkkailijan vakanssilla. Jo paljon ennen kuin maalaaminen vei miehen pääasiallisen mielenkiinnon, hän puhalteli trumpettia tosissaan. Eikä Aarne ole koskaan torveaan hylännyt, vaikka maalaaminen onkin muodostunut elämäntyöksi.<br /> <br /> Tämä musikaalinen lahjakkuus heijastuu vahvasti Lintulaakson maalauksista, jotka hengittävät niistä sävelistä, jotka hänen mielessään liikkuvat. Aarne Lintulaakso säveltää kuvia. Hän tunnelmoi värikielen tummemmalla asteikolla, joka kuvastelee hänen mietteliästä olemustaan.<br /> <br /> Maalaamisessaan Lintulaakso on pitkäjännitteinen luonne. Hän paiskii rankasti töitä taulujensa parissa, eikä kovin paljoa perusta inspiraation merkitykselle. Hän luottaa idean kehittelyyn ja osaamiseen.<br /> <br /> Aarne Lintulaakso puurtaa sävelsilmänsä sanelemia toteutuksia. Ratkaisujen löytyminen saattaa olla aikaa vievääkin puuhaa, mutta silloin kun homma toimii niin Lintulaakso ei takuulla kelloa vilkuile.<br /> <br /> --Risto Jalonen</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Edvinin_Tuomiojuomatemppeli&diff=11182 2008-07-24T21:13:06Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 19.3.1990'''<br /> <br /> <br /> Siellä se kohoaa omassa häikäisemättömässä ylhäisyydessään, Asevelikylän kuntopolun paalupaikalla - Pirunkirkko.<br /> <br /> Rakennuksen arkkitekhtuuri on väärinpäin asetetulta konjakkilasilta lainattu ja ulkopinnan, jonka koristeluna on muutama hiilihankokuvio, materiaalina pläkkipeltiä. Sisätila on parrunkanteilla vuorattu ja tähän panelointiin on kulunut tuhoton määrä palikoita. Vaikka tila on pieni, niin niiden kokonaislukua ei varmasti kovin moni lähde laskemaan. On siinä puun pala poikineen, etten sanoisi.<br /> <br /> Mistä mies innon moisen luomuksen kyhäämiseen sitten on saanutkin, niin täytyy todeta, ettei ole Hevonkoski turhan päiten töitä paiskinut. Teos on vaikuttava. Se huokuu ulkoista rauhaa ja sen sanomalla on syvät perinnejuuret suomalaisen juomakulttuurin varjopuolissa. Edvin hätyyttelee rankkoja viinapiruja pysyttelemään temppelin suojissa, suljettuna alttarin pohjattomaan Paholaisenlähteeseen.<br /> <br /> Tunnelmaa täydentävää piganttia lisämaustetta antaa Harry Huhdan muokkaama ''kirkkolasi'' ja pöydälle asetettu vieraskirja kertoo kävijöistä joita riittää. Joko sinä olet tehnyt pyhiinvaellusmatkasi ?<br /> <br /> Oviaukossa vasemmalla on itse Kehnoa esittävä veistospää, josta voi irroittaa sarven perinteiseksi juoma-astiaksi. Edvin selittää innoissaan ja esittääkin havainnollisesti kuinka sarvipikari viedään seinäkoristeen nenän alle, josta juomaa tuleman pitäisi ja tuleekin jos usko on tarpeeksi vahva! Tässä nimittäin täytyy toistaiseksi uskolla pelata, koska Hevonkoski ei ole vielä löytänyt ketään sponsoria oluthanaa nenään asentamaan.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Hevonkosken_pako_Impivaarasta&diff=11181 2008-07-24T21:12:21Z

<p>85.157.18.36: </p> <hr /> <div>'''Vaasan Ikkuna 16.9.1991'''<br /> <br /> <br /> Viimeisen seitsemän vuoden aikana Asevelikylän kuntopolulle, joka sittemmin ristittiin Edvininpoluksi, muovautunut ja alati laajentuva veistospuisto on kehkeytynyt koko kaupunginosan tunnukseksi. Tämä entisen peltisepän luomisvimmasta syntynyt kokonaisuus on visuaalisesti vavisuttava ilmestys.<br /> <br /> Nyt syyskuun ajaksi Edvin Hevonkosken Seitsemän veljestä -aiheisista töistä on muodostettu kansallishenkinen Pako Impivaarasta installaatio Vaasan taidehalliin. Rekvisiitaksi on poimittu niin kuusia kuin kaislojakin sekä Isojoelta asti lainattua seiväsaitaa ja Ylistarosta savulta haisevia hirsirakenteita.<br /> <br /> Se, että Hevonkosken hitsattuja rautaluomuksia yht'äkkiä ilmaantui taidehalliin johtuu siitä, että Antti Maasalo, jolle tila oli alun perin varattu, peruutti näyttelynsä. Se riittettiin tilaratkaisujen vuoksi Pohjanmaan museoon.<br /> <br /> Kutkuttavaa omintakeisuutta kukkivat Edvinin pystit viestittävät humoristista melankoliaa, joka on niin tyypillistä pohjoisen jäyhälle luonteelle.<br /> <br /> Hevonkosken veljekset ovat kuin vesurilla suittuja ja persoonallisuudessaan hyvin puhuttelevia.<br /> Takahuoneessa sukelletaan hetteikköön, mäkäräisten ruoaksi. Kurjet huutavat, kun Sompisuo hölskyy. Ja eteisessä Pyykkärit juoruavat, ilkikurinen pilke silmänurkassaan. Mahtaa siinä Impivaaran paloa seuranneessa paossa tarinan poikaa kyteäkin... Oli seitsemän veljestä sellaisia sällejä, että harvemmin tuollaisia enää näkee.<br /> <br /> '''--Risto Jalonen'''</div>

85.157.18.36