https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=85.157.168.197 2026-04-10T17:02:10Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Tuopillisia_silloin_ennen...&diff=8929 2008-02-07T19:11:15Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>*[[Kotila]]<br /> <br /> *[[Olli]]<br /> <br /> *[[All Stars]]<br /> <br /> *[[Messi]]<br /> <br /> *[[City Treffi ]]<br /> <br /> *[[Birran pubi]]</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Risto_Jalonen:_Vaasa_-_kaupunki_keskell%C3%A4_luontoa_uusittu_versio&diff=8916 2008-02-07T12:14:02Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>'''Kolmas kerta toden sanoi'''<br /> <br /> Risto Jalonen: Vaasa III – kaupunki keskellä luontoa<br /> <br /> Kolmas päivitetty painos ISBN 951-787-192-9 <br /> Waasa graphics Oy 2004 ISBN 951-98343-4-6<br /> <br /> Taidepainona toteutettu nelikielinen kuvajulkaisu<br /> - suomi, ruotsi, englanti ja saksa<br /> <br /> Pääosin kuvanneet:<br /> Risto Jalonen, Raimo Heinonen,<br /> Unto Heinonen ja Ari Valkola.<br /> Taiteilijat:<br /> Tuiri Aho, Erkki Alakoski, Arto Dahlbo, Veli Ekroos, Jorma<br /> Haavisto, Esa-Matias Heinonen, Panu Hemminki, Harry<br /> Huhta, Jouko Härö, Kalervo Härö, Fritz Jakobsson, Isto<br /> Jakola, Risto Jalonen, Pirkko Jauhiainen, Toivo Kultti, Ossi<br /> Lehto, Aarne Lintulaakso, Nandor Mikola, Matias Rinne,<br /> Veikko Takala, Armas Vainio ja Pentti Vetikko. <br /> Vierailevat kuvaajat:<br /> Gunnar Bäckman, Mauri Jalonen, PirkkoLindholm, Markku <br /> Niemi, Vesa Palosaari, Tapani Parkkari, Pentti Paschinsky,<br /> Esa Siltaloppi, Anette Svens, Charles Svanbäck, Tero J.<br /> Vuorenoja ja Michael Weckström.<br /> Uusia osuuksia kirjassa ovat esim. tekijän kuvaamaat hienot Stundars<br /> kuvat, joissa vilisee väkeä sekä Vesa Palosaaren ruskailmakuva<br /> Airportparkista että Tero J. Vuorenojan kirkontornista kuvattu<br /> öinen Kirkkopuistikko. <br /> Myös taidetta on esillä aiempaa enemmän.<br /> <br /> - Kukaan taiteilija ei ole aikaansa edellä. Hän on aika.<br /> Näitä Martha Grahamin sanoja pohtii kirjassa Juhani Turunen <br /> joka jutun loppuosuudessa jatkaa näin: - Kuntien kehityksen <br /> perusedellytys on tulevaisuudessa monipuolinen kulttuurielämä.<br /> Yhdyskunnan taide-elämän elinvoimaisuus on ratkaiseva<br /> tekijä, kun yritykset päättävät sijainnistaan ja ihmiset<br /> työpaikoistaan. <br /> <br /> Täällä Art Cityssä tuon Turusen tekstin lailla olisi suotavaa<br /> ajatella. Jotku ehkä niin ajattelee, josta tämän kirjan taideosiot<br /> omalla laillaan todistavat kuin sekin että tässä kirjassa kaikki<br /> kietoutuu toisiinsa taiteellisen harkinnan mukaisesti.<br /> Edelliseen verrattaessa tähän kolmanteen versioon on tullu parikymmentä <br /> sivua lisää mm. Unto Heinosen upea luontotunnelmakuva-aukeama, Raimo<br /> Heinosen tyylikäs kaupunkiaukeama, jossa valot ja varjot hienosti huomioitu.<br /> Aukeamalla sisältönä: Hovioikeus edestä, Oikeustalo kulmittain, riemukas<br /> kuplavolkkarijono ja pari kaivoa. Risto Jalosen tilannesivu, jossa yläkuvassa<br /> pikkupoikia veneen kannella ja alakuvassa on VaasaMaraton alkamassa sekä<br /> saman miehen kamerajälkeä oleva tyylillä taitettu tunnelmallinen Köskö-aukeama.<br /> tyylikkään tasapainoista monikuvataittoa edustaa myös Björkören-aukeama.<br /> Myös kirjan kansi on uusi ja entistä ehompi. Toiset ne vaan osaa nämä hommat<br /> ja pystyvät pistämään aina vaan paremmaksi.<br /> Että kyllä se kolmas kerta sen toden sanoi.<br /> <br /> - Pentti Suksi<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Risto_Juhani_Jalonen&diff=8861 2008-02-04T20:06:39Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>== '''Kotimaiseman todelliset kasvot''' ==<br /> <br /> <br /> == Elinkaaren käytävät luovat mielenympäristön, joka on taiteilijan kotimaisema; hänen sisimpänsä kehys. ==<br /> <br /> Elinkaaren käytävät luovat mielenympäristön, joka on taiteilijan kotimaisema; hänen sisimpänsä kehys. <br /> <br /> Olen ikäni risteillyt ympäri ämpäri Vaasaa ja vanhaa Vaasan lääniä ja näin ollen on minun elinympäristökokemukseni melkoisen laaja alainen. Ja kun vielä ottaa huomioon, että pidän Tukholmaa toisena kotikaupunkinani ja olen runsaasti matkaillut ulkomailla ja ajellut tasaisesti ristiin rastiin pitkin poikin Suomenniemeä, niin tästä kaikestahan se minun elinympäristöni sitten muodostuu ja hyvä kun se juuri näin sen tekee, sillä suppeasta perspektiivistä ei kukaan taiteilija kummoisia visiota aikaiseksi saa tai ainakin tämä näkemyksellinen kokeminen antaa paremmat edellytykset asioiden kokonaisvaltaiselle sisäistämiselle. <br /> <br /> Nyt kun kuitenkin satun täällä Vaasassa asumaan ja Pohjanmaalla vaikuttamaan, niin on tämä saaristosta peltoaukeille leviävä alue se mikä on rakkaaksi käynyt. Haluan siis tässä ja nyt kommentoida hieman tätä laaja alaisen taidekenttäni olomuotoa. <br /> <br /> <br /> Kaikki etelä—pohjalaiset ovat Pohjanmaalta kotoisin <br /> <br /> Perinteisesti ajateltaessa ei ole kuin yksi Pohjanmaa. Se on tämä alue jolta pohjalaiset tulevat, tämä nykyisin kolme maakuntaa käsittävä kokonaisuus jolla pohjalaiset asuvat kuka missäkin. <br /> <br /> Taiteen yleistetyissä puitteissa tämä edelleen on yksi yhteneväinen alue. Muuallakin Suomessa asuvat esim. savolaiset tietävät tasan tarkkaan ja kehäkolmosen sisälle Helsinkiin ja sinne pääkaupunkiseudulle mentäessä kukaan ei edes osaa ymmärtää muuta kuin yhden Pohjanmaan, että kun puhutaan pohjalaisesta taiteesta, niin se on aina tarkoittanut ja tarkoittaa yhä edelleen entiseltä yhtenäiseltä Pohjanmaan, joka kokonaisuudessaan ennen myös Etelä-Pohjanmaana tunnettiin ja vain Oulun seutu eli Pohjois-Pohjanmaa oli ja on asia erikseen, tulevaa taidetta. Nyt kun meillä sitten täällä Suomen läntisellä ulkosyrjällä on kokonaista kolme maakuntaa entisen selkeän ja toimivan yhden sijaan, niin siitä ei ole monissa asioissa koskaan ollut kellekään tavalliselle tallaajalle sen kummempaa hyötyä. Asioita omista lähtökohdistaan arvottavat kunnallispolitiikat ovat sitten tietenkin asia erikseen. Heidän metkuilujensa johdosta koko surkuhupaisa maakuntajako aikoinaan tehtiin. Onhan näille nurkin nykyisellään kyllä siunaantunut Vaasassa sijaitsevan Pohjanmaan taide- toimikunnan, jonka toimialue käsittää edelleen koko historiallisen Pohjanmaan (vanhan Vaasan läänin) lisäksi Pohjanmaan liiton kulttuuritoimi, Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuritoimi ja Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuritoimi, että näinhän meillä täällä ja mikäs siinä kyllähän tällaisia pienimuotoisempiakin organisaatioita tarvitaan, että vähän enemmän lähialueille suuntautunutta tasmärahoitusta saadaan järjestymään, mikä onkin osoittautunut viime vuosien aikana asialliseksi lisäjärjestelyksi ja varsinkin, kun taidetoimikunnan rahajako tuntuu kiertävän ja kiertää pääosin vanhoja valmiiksi hiihdettyjä latuja. Tässä nyt täytyy palata vielä itse asiaan ja muistaa mainita, että muun muassa sellaista järjestöä kuin Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto on lähes koko historiansa ajan johdettu Vaasasta käsin. Ja ei silloin ennen muinoin osattu uumoillakaan, että Pohjanmaan historiallisena taidekeskuksena tunnettu ja siksi tunnustettu Vaasa joskus asemastaan joutuisi kiistelemään ja kyllähän juttu on niin, että vaikka tässä lavialla ja leviällä ollaan ja eletään, niin niitä todellisia kulttuurin taidetekijöitä ei täällä kahmalo kaupoin ole, että kyllä tässä vähän yksi sun toinen toinen toistaan tarvitsee, että yleensä Suomen taidekartalla pysytään, joka sekin on melkoisen vaikeaa jo siitäkin syystä, että maakunnallisilla valtalehdillä on tässä osin Suomea joku omituinen tarve mitätöidä omien tekijöidensä aikaansaannoksia ja nostaa jalustalle kaiken maailman Etelä-Suomen kummajaisia ansaitsivat he sitten sitä tai eivät ja puolustaa joidenkin suhdetoimintapeliässien paikkoja, vaikka se ei tee maakunnan kokonaisosaamiselle muuta kuin haittavaikutuksia. <br /> <br /> Noh, jutut on niin kuin ne on ja Pohjanmaa on aina ollut Pohjanmaa, ei se maakuntaa pilkkomalla siitä muuksi muutu, eikä ole muuttunut vaan se on aina vain se sama rannikolta peltoaavoille aukeava alue jota aina on myös Etelä-Pohjanmaaksi kutsuttu. <br /> <br /> 2.2.2008 Risto Jalonen</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kotikmaiseman_todelliset_kasvot&diff=8851 2008-02-04T18:05:22Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>'''Elinkaaren käytävät luovat mielenympäristön, joka on taiteilijan kotimaisemansa; hänen sisimpänsä kehys.''' <br /> <br /> Olen ikäni risteillyt ympäri ämpäri Vaasaa ja vanhaa Vaasan lääniä ja näin ollen on minun elinympäristökokemukseni melkoisen laaja alainen. Ja kun vielä ottaa huomioon, että pidän Tukholmaa toisena kotikaupunkinani ja olen runsaasti matkaillut ulkomailla ja ajellut tasaisesti ristiin rastiin pitkin poikin Suomenniemeä, niin tästä kaikestahan se minun elinympäristöni sitten muodostuu ja hyvä kun se juuri näin sen tekee, sillä suppeasta perspektiivistä ei kukaan taiteilija kummoisia visiota aikaiseksi saa tai ainakin tämä näkemyksellinen kokeminen antaa paremmat edellytykset asioiden kokonaisvaltaiselle sisäistämiselle. <br /> <br /> Nyt kun kuitenkin satun täällä Vaasassa asumaan ja Pohjanmaalla vaikuttamaan, niin on tämä saaristosta peltoaukeille leviävä alue se mikä on rakkaaksi käynyt. Haluan siis tässä ja nyt kommentoida hieman tätä laaja alaisen taidekenttäni olomuotoa. <br /> <br /> <br /> Kaikki etelä—pohjalaiset ovat Pohjanmaalta kotoisin <br /> <br /> Perinteisesti ajateltaessa ei ole kuin yksi Pohjanmaa. Se on tämä alue jolta pohjalaiset tulevat, tämä nykyisin kolme maakuntaa käsittävä kokonaisuus jolla pohjalaiset asuvat kuka missäkin. <br /> <br /> Taiteen yleistetyissä puitteissa tämä edelleen on yksi yhteneväinen alue. Muuallakin Suomessa asuvat esim. savolaiset tietävät tasan tarkkaan, että kun puhutaan pohjalaisesta taiteesta, niin se on aina tarkoittanut ja tarkoittaa yhä edelleen entiseltä yhtenäiseltä Pohjanmaan, joka kokonaisuudessaan ennen myös Etelä-Pohjanmaana tunnettiin ja vain Oulun seutu eli Pohjois-Pohjanmaa oli ja on asia erikseen, tulevaa taidetta. Nyt kun meillä sitten täällä Suomen läntisellä ulkosyrjällä on kokonaista kolme maakuntaa entisen selkeän ja toimivan yhden sijaan, niin siitä ei ole monissa asioissa koskaan ollut kellekään tavalliselle tallaajalle sen kummempaa hyötyä. Asioita omista lähtökohdistaan arvottavat kunnallispolitiikat ovat sitten tietenkin asia erikseen. Heidän metkuilujensa johdosta koko surkuhupaisa maakuntajako aikoinaan tehtiin. Onhan näille nurkin nykyisellään kyllä siunaantunut Vaasassa sijaitsevan Pohjanmaan taide- toimikunnan, jonka toimialue käsittää edelleen koko historiallisen Pohjanmaan (vanhan Vaasan läänin) lisäksi Pohjanmaan liiton kulttuuritoimi, Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuritoimi ja Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuritoimi, että näinhän meillä täällä ja mikäs siinä kyllähän tällaisia pienimuotoisempiakin organisaatioita tarvitaan, että vähän enemmän lähialueille suuntautunutta tasmärahoitusta saadaan järjestymään, mikä onkin osoittautunut viime vuosien aikana asialliseksi lisäjärjestelyksi ja varsinkin, kun taidetoimikunnan rahajako tuntuu kiertävän ja kiertää pääosin vanhoja valmiiksi hiihdettyjä latuja. Tässä nyt täytyy palata vielä itse asiaan ja muistaa mainita, että muun muassa sellaista järjestöä kuin Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto on lähes koko historiansa ajan johdettu Vaasasta käsin. Ja ei silloin ennen muinoin osattu uumoillakaan, että Pohjanmaan historiallisena taidekeskuksena tunnettu ja siksi tunnustettu Vaasa joskus asemastaan joutuisi kiistelemään ja kyllähän juttu on niin, että vaikka tässä lavialla ja leviällä ollaan ja eletään, niin niitä todellisia kulttuurin taidetekijöitä ei täällä kahmalo kaupoin ole, että kyllä tässä vähän yksi sun toinen toinen toistaan tarvitsee, että yleensä Suomen taidekartalla pysytään, joka sekin on melkoisen vaikeaa jo siitäkin syystä, että maakunnallisilla valtalehdillä on tässä osin Suomea joku omituinen tarve mitätöidä omien tekijöidensä aikaansaannoksia ja nostaa jalustalle kaiken maailman Etelä-Suomen kummajaisia ansaitsivat he sitten sitä tai eivät. <br /> <br /> Noh, jutut on niin kuin ne on ja Pohjanmaa on aina ollut Pohjanmaa, ei se maakuntaa pilkkomalla siitä muuksi muutu, eikä ole muuttunut vaan se on aina vain se sama rannikolta peltoaavoille aukeava alue jota aina on myös Etelä-Pohjanmaaksi kutsuttu. <br /> <br /> 2.2.2008 Risto Jalonen</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Miten_taiteilija_kokee_elinymp%C3%A4rist%C3%B6ns%C3%A4%3F&diff=8847 2008-02-04T17:54:46Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>*[[Johan Hagström]]<br /> *[[Hannu Ojala]]<br /> *[[Aleksanteri Salsa]]<br /> *[[Reino Selkäinaho]]<br /> *[[Einari Uusikylä]]<br /> *[[Risto Juhani Jalonen]]</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Mais_Turunen_ja_tekstiilien_vapaus&diff=8840 2008-02-04T17:25:25Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>Maisa Turusen tekstiiliteoksia on esillä Pohjanmaan museossa ensimmäiseen kymmenettä.<br /> <br /> Tekstiilitaide on kovassa kurssissa. Se lyö itseään läpi joka sektorilla. Tästä hyvänä suomalaisesimerkkinä Maisa Turunen, jonka töitä on nähty lähes Euroopan joka maassa.<br /> <br /> Turusen tekstiilit elävät ja hengittävät. Ne ovat raikkaita ja luonnonläheisiä, harmittomalla tavalla kauniita. Turusen kädentaito rakentelee tekstiilimateriaaleista oivallisen yksinkertaistettuja teoksia, jotka toimivat sellaisenaan ilman tehostustarpeita. Seipääseen niitatuista heinäisistä lankavyyhdistä on ehostukset kaukana. Joku voi tietenkin ihmetellä mitä asiaa tällainen tulkinta puoltaa ja sitä saakin ihmetellä. Taiteellinen tekijänoikeus kattaa kokonaisuudessaan luiovan hulluuden. Käytännöllisyys voi muotoutua kätevän työstäjän käsissä täydelliseksi mysteeriksi, taideteoksen hakiessa muotoaan. Onnistunut teos on usein epäkäytännöllisyyden riemuvoitto, kertomus taiteellisen tulkinnan vapaudesta.<br /> <br /> -Risto Jalonen 2.5.89 Vaasan Ikkuna</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Octoberfestivaali_Vaskiassa&diff=8811 2008-02-04T11:05:06Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>'''Oktoberfest eli syksyn viimeiset huurteiset Wasalandiassa'''<br /> <br /> <br /> Kesän viimeinen akioloviikonloppu huvipuisto Wasalandiassa 8. - 10. syyskuuta,<br /> vietettiin ohraista siemaillen, särpien ja ryystäen Oktoberfestien merkeissä.<br /> Huonokuntoisen kansantaiteilija Irvin Goodmanin poisjäänti ehkä osaltaan verotti<br /> liikkeellä olijoiden runsautta, mutta kyllä kolpakonkallistelijoita tiiviin<br /> tunnelman pitimiksi riitti. Oluttelttaan mahtui meininkiä ja kolmen päivän<br /> saatossa lavalle marssitettiin melkoinen esiintyjäkaarti.<br /> <br /> '''Kippis, kaljarumbaa'''<br /> <br /> Kansalla oli hubaa. Sävelet latasivat rytmiä liikkeisiin ja sirkustarpeitakin<br /> tyydyttänyt tankkausteltta notkisteli osaa ottavasti. Ja varsinkin lauantai illan <br /> huumassa, jolloin allekirjoittanut kävi tilannetta tutkailemassa. Tuolloin hääri <br /> hääri pääesiintyjänä jo laulu- ja soitinyhtye Hullujussista rakkahaksi käynyt<br /> Victor Kallborek.<br /> Huuruilun lomaan taisi mies osuvan koomiset säveltulkinnat ja kitaravirtusioteettikin<br /> tuli todistetuksi ''Oi Emman'' -instrumentaaliesityksessä. Solahtipa soolo niin sorjasti,<br /> että säveltäjä itsekin eli Huu Haa Innanen olisi ollut innoissaan.<br /> Taustabändinä heilunut vaasalaisryhmä Allan &amp; The Astronauts osasi soolo-osuuksillaan<br /> todellakin ottaa kotiyleisönsä. Hippi Hovin tulkitsema Chuck Berry-bravuuri ''''Sweet<br /> little Sixteen'''' herätti väen lopullisesti ja kun Allan Niemi kurlasi ''''Fire'''' <br /> -suoritustaan napsutteli koko olutkunta. varsinainen telttakokous, etten sanoisi.<br /> Joltain sukkeluuksilta oltaisiin yleisö voitu säästää, vaikkakin ainoa todellinen<br /> ylilyönti oli Suuri Amerikantaikuri mister Arka Manila, Köyliön kylästä. Tuiskulan<br /> kunnasta. Täytyy ihmetellöä mistä moinen Onniklowni-Houdini-idiootti tepsutuksia<br /> esittelevä nero oli esiin kaivettu.<br /> <br /> Ohjelmistoon lipsahtanut muoviämpärin yleisön joukkoon paiskaaminen ei mielestäni<br /> sekään ollut merkki hyvästä huumorista. Agressioilta kuitenkin vältyttiin ja Mister<br /> Taikuri ymmärsi lyhyen esiintymisjakson edut.<br /> Palailtiin rytmiseen mukintyhjäilyyn ja jo tanssahtelijoitakin riitti. Ilo oli<br /> ylimmillään.<br /> <br /> Nämä syksyiset suurjuomingit, aikuiskansan kaljafestivaalit, kuohujuhlat joilla<br /> talvi lataudutaan vastaanottamaan ovat, kuinkas muuten, kuin oluen suurkuluttajakansan<br /> eli saksalaisten keksintöä.<br /> <br /> Ovat nuo sakut saaneet jotain hyvääkin aikaiseksi,<br /> että kolpakollinen sille.<br /> <br /> -Risto Jalonen 18.9.1989 Vaasan Ikkuna</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kauko_Lehtinen_Tikanojalla&diff=8810 2008-02-04T11:04:07Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>'''Voimaa ja rohkeutta - Kauko Lehtinen'''<br /> <br /> Taidekoti oikealla asialla. Oman kylän komerollisia kaivellaan päivänvaloon.<br /> Lehtisen näyttely aloittaa tervetulleen sarjan, joka raottelee Kuntsinkokoelman ovia.<br /> <br /> Professori K. Lehtisen töitä tikanojan taidekodin II ja III kerroksessa 2 huhtikuuta saakka. Näyttely tarkastelee avarakatseisesti läpileikaten profesori Lehtisen tuotantoa, usean vuosikymmenen ajalta. Valtaosa ja erittäin merkittävä osa, on Kuntsilta lainattu. T äydentävän osan on Lehtinen omasta kokelmastaan huolella valinnut.<br /> <br /> huonoja töitä ei hakemallakaan löydy. Jokaisella työllä on oma toimiva ilmeensä. Näyttely purskahtelee iloisia ja riemastuttavia yllätyksiä. Maalauksia ja piirroksia laidasta laitaan. Mitään materiaalia kaihtamatta. Kokeellisia osumia perä perään. Voimakasta tulkintaa. rohkeita vetoja. Professori Lehtinen osaa irrottaa.<br /> ''Kaisloja poimiva nainen'' on ihastuttavan massiivinen matami. ''Hollantilaisnaiset'' aivan paikallaan; historian tuulimyllyn varjossa. ''Atleetti pullistelee, -jotta mikä ettei. Tyylikkään maukasta picassoilua, yhdellä ässällä. Kauko lehtinen on atleetti monessa mielessä. Brutaalin koukistuksen ynnä värikielen sointuvan groteski sanoma jengaa paremmin kuin salin paras bodari.<br /> ''Sulottaret'', moninaisine muotoineen, houkuttelevat kumimaiseen ajatusleikkiin. ''Unohdetut veistokset'' on loisto esimerkki räiskähtävästä ilmaisusta. Siinä Lehtisen viiva kulkee, jotta kiinni on pideltävä. ''Sisarukset'' on suomalaisen surrealismin riemukulkua - voittokulkua. Sekatekniikalla toteutettu ''Satu'', vuodelta -64, on vähäeleisempää Lehtistä. Onnistunut pelkistys ei koskaan kadota voimaansa. Sadulla on siivet.<br /> -74 valmistuneessa guassi - värikynätyössä ''Maapähkinöitä kulhossa'', professori keskittää onnistuneen värinkäyttötehon nautiskelijaa odottaviin maapähkinöiden kupeisiin.<br /> Tämä onnistunut keskitys antaa ilmeen koko näyttelylle.<br /> <br /> -Risto Jalonen 26.2.1989 Vaasalainen</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaasan_tori_tapahtumien_keskus&diff=8752 2008-02-01T22:35:51Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>'''Kaikki kunnia torille'''<br /> <br /> Vaasan tori tapahtumien keskus <br /> Torget i Vasa händelsernas centrum <br /> ISBN 952-99203-7-7 <br /> Vaasan työväenopiston 400-opintopiirin julkaisuja nro 6 <br /> <br /> Toimituskunta: Kaarlo Autio, Mona Louhelainen, Eija Piispala <br /> Graafinen suunnittelu ja taitto: Jouko Keto <br /> Vastaava toimittaja: Sannasirkku Autio <br /> Piirrokset: Anci Lindeman <br /> Karttojen käsittely: Esko Aromaa <br /> Julkaisija: Vaasan työväenopisto <br /> <br /> Kirjoittajat: Eija Piispala, Pentti Suksi, Kaarlo Koskimies, <br /> Rauno Grönbacka, Arja Lindholm, Carl-Erik Näsman, Britha <br /> Antila, Veikko Laakso, Jussi Kangas, Irmeli Rantamäki, Pentti <br /> Herala, Mona Louhiainen, Arvo Isomäki ja Eino Sainio <br /> <br /> Todella siistin historiallisen teoksen ovat ajalliseksi saattaneet ja niinhän <br /> se vain on, että vaivoja ja aikaa säästämättä on tämän kaltaiset merkittävät <br /> kirjalliset hankkeet toteutettava. Ei näitä tämmöisiä koskaan vuodessa <br /> tai kahdessa valmiiksi saateta sikäli mikäli tasossa pysytään. <br /> Ja nyt on pysytty. Taitto toimii ja tekstit kauttaaltaan ovat hansikkaissa. <br /> Torin synnyt syvät ja koko sen kehityshistoria tulevat sekä visuaalisesti <br /> että verbaalisesti tyylillä todennetuksi ja faktapohjainen tietoannos on, niin <br /> vankka että asiat todella selkeiksi käyvät. Hienoa tiimityötä ja varsin <br /> ansiokas on todellakin tämä layout, jossa ideoinnin kypsymiselle on maltettu <br /> tarvittava rauha antaa. Oivaltavaa ammattiosaamista Jouko Kedolta. <br /> Kaunokirjallistakin lukuarvoa pitää sisällään tämä Vaasan kunniakas <br /> Torikirja, josta näytteenä käyköön Pentti Suksen loistava avaus omaan <br /> osuuteensa: '' Alussa oli merenpohja. Maa alkoi nousta merestä ja aallon alta <br /> syntyi ensimmäinen karikko nykyisen Kasarmintorin kohdalle laajentuen <br /> vuosisatojen kuluessa pieneksi saareksi. Kuin huomaamatta laine etääntyi <br /> rannasta paljastaen hiljalleen tulevan vaasan kaupungin pohjan sentti <br /> sentiltä, neliö neliöltä. Tämä jatkuu edelleen.'' <br /> Yhtä tyylillä se sitten jatkuu tästä eteenkin päin, mutta tuo nyt tuossa ikään <br /> kuin kaiken alkua oivallisesti kuvaavana. Että siltä se torialakin sitten <br /> joskus paljastui ja muotoutui moneksi, ennen kuin nyt sitten on sitä minä <br /> me sen tunnemme. <br /> <br /> - Risto Jalonen</div>

85.157.168.197 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaasa_lehden_vaiheita&diff=8748 2008-02-01T22:27:11Z

<p>85.157.168.197: </p> <hr /> <div>VAASA aikansa kuvastimena 1903 - 1939 <br /> - Ilmari Laukkonen <br /> <br /> 75 v. juhlakirja <br /> <br /> Vaasa Oy, 1978 <br /> ISBN 951-9399-03-8 <br /> <br /> Vuosikymmenten uutisikkuna sitäkin on ikääntyneemmän lehden <br /> juhlakirjan oltava kuin myös peruskerrontaa yhtiövaiheista ja tätähän <br /> tämäkin kirja asiallisesti sitten on. <br /> Tämän ''Aikansa kuvastamen'' synnytustuskissa Ilmari Laukkosella <br /> on onnekseen hieno alkuja aitoja valottava mittava esityö. <br /> Nimittäin Vaasa Oy:n ja varsinkin Vaasa-lehden 50-vuotispäivän <br /> merkeissä 24.2.1953 ilmestyi lehden pitkäaikaisen toimittajan ja <br /> talouspäällikön laatima lehden historiikki ja tästä sitten kymmenen <br /> vuoden päästä sama tekijä, Kosti Könni laajensi materiaalin <br /> 60-vuotispäiväjuhliin kattavasti soveltuvaksi. <br /> Viidentoista lisävuoden tiimalasista valumisen jälkeen oli sitten vuorossa <br /> tämä Laukkosen 212 sivuinen. Hienon Könnin alustustyönpohjalta <br /> tämä 75-vuotisjuhlakirja sitten laadittu luonnollisesti on. <br /> <br /> Tämä Ilmari Laukkosen johdonmukaisella journalistiikalla toimitettu kirja <br /> ''Vaasa aikansa kuvastimena'' on nyt sitten jo tosi iso pala Vaasan ja <br /> Suomenkin historiaa. Maakunnallisessa uutisoinnissa liikutaan paljon, <br /> mutta myös valtakunnallisia uutisaiheita mukana on, niin kuin oltava onkin, <br /> sillä onhan se jopa elinehto kaikissa vähänkin paremman puoleisissa ja <br /> runsas levikkisimmissä lehdissä, jotka lukijakuntaansa tyydyttääkseen <br /> pyrkivät monipuolista rooliaan hoitamaan huolehtimalla asiallisesta luku- <br /> eli sisältöarvostaan. Tämähän se maakuntalehden rooli on, unohtamatta <br /> ojaan traktorilla ajanutta isäntää saatika sitten puhelinpylväästä pelastettua <br /> kissaa. Kissat ja isännät eivät kyllä tietenkään juhlakirjan sisällössä esiinny. <br /> <br /> Kieltolakia todistava jaksoa kuvittaa Hangon vesillä 1928 taltioitu otos <br /> pirtutakavarikosta. siinäpä ne tullimiehet kyselee poijiilta, että kuinkas pirun <br /> paljon pirtukanistereita te tänne ootte oikein mahtumaan saanu tai sitten <br /> jotain muuta vastaavaa. <br /> Jaksossa ''Vaurastuva maa'' kerrotaan 1993 vaasan Höyrymyllyn yhteyteen <br /> valmistuneesta vehnämyllystä ja seuraavalla sivulla seitsemän kuskia <br /> seisoksii sotilaallisessa järjestyksessä kulkuneuvojensa edessä. Kuvateksti <br /> selventää, että kyseessä ovat Seinäjoen ensimmäiset vuokra-autot. <br /> <br /> Kirja loppupuolella esitellään henkilökuvissa Vaasan vaikuttajia muun muassa <br /> J.O.Ikola alias Vaasan Jaakkoo, Oskar Rewell ja Frithiof tikanoja. <br /> <br /> Kirjan ''Päätteeksi'' tekstistä selviää että: ''Sanomalehti ei synny eikä elä <br /> itsestään, sen perustamiseen ja jatkuvaan toimintaan täytyy olla tarve sekä <br /> suotuisa kasvupohja. Näin oli asianlaita Etelä-Pohjanmaalla vuosisadan <br /> vaihteessa, jolloin ''Pohjalaisen'' lakkauttamisen jälkeen alueelta puuttui <br /> suomenkielinen maakuntalehti. erityisesti suomenkielinen maaseutu kaipasi <br /> omaa lehteä, mikä oli osoituksena paitsi sivistysharrastusten voimistumisesta <br /> myös siitä, että tarvittiin suomalaisen puoleen aattellista äänenkannattajaa. <br /> <br /> Joo tässäkin se taas tulee tämä historiallinen tosiseikka esiin eli, kun puhumme <br /> Etelä-Pohjanmaasta, niin puhumme yhtä kuin Pohjanmaasta ja näinhän se asia <br /> esimerkiksi Oulun vinkkelistä ja monin paikoin muualtakin Suomesta katsottuna <br /> vieläkin nähdään, vaikka tämä seinäjokisten läpi ajama maakuntajako on tehty jo <br /> melko hyvä tovi sitten. Siinähän silloin seinäjokisille kävi niin, että kun <br /> halusivat tuon Pohjanmaa eli Etelä-Pohjanmaa maakuntanimen itselleen kokonaan <br /> omia ja tehdä Vaasasta lähimaakuntineen Rannikko-Pohjanmaan, minkä laiselle <br /> nimimuutosjärjestelylle ei ollut minkäänlaista historiallista pohjaa. Juttuhan on <br /> katsokaas aina ollut niin, että ammoisista ajoista Pohjanmaan kaikki etelä- <br /> pohjalaiset ovat käyneet lakeuden ainoassa isomassa kaupungissa viihdettä <br /> hakemassa, merille menemässä, oikeutta saamassa ja lusimassa. Tätä kautta <br /> se Isontalon Antti ja Rannanjärvikin vankilakierroksensa aloitti. Ja näin on <br /> närhen munat vaikka nyt onkin Lakialla poliittinen viiva jonka toisella puolella <br /> Pohjanmaa jatkuu virallisena uutena Etelä-Pohjanmaana, joka silloin ennen <br /> vanhaan todellakin oli vain Pohjanmaan toinen kasanomainen maakunnan <br /> sijaintia Suomenniemellä korostava yleisesti käytetty nimi, mutta eihän silloin <br /> Seinäjoen kaupungistakaan vielä tiedetty yhtikäs mitään. <br /> Näinhän nämä ajat ja politikointi asioita muuttelee, mutta melko turha hanke <br /> kaikkineen tämä maakuntajako oli. Minunkin sukuni tulee (isoäitini ja isoisäni) <br /> muuten pitkin poikin Pohjanmaata eli Kauhavalta, Alajärveltä ja Jalasjärveltä, <br /> niin kuin hyvin monen muunkin puhdasverisen Vaasalaisen. Kyllä me kaikki <br /> Vaasan etelä-pohjalaiset tiedämme pohjalaisia olevamme, mutta jotkut <br /> hieman kauempana pellolla asuvat eivät oikein tunnu tietävän miksi he ovat <br /> etelä-pohjalaisia pohjalaisia. Huvittavaa etten väittäisi. <br /> <br /> Kirjan takakannessakin vielä varmuuden vuoksi esitetään artikkeli <br /> vuodelta 1903, jonka otsikko kuuluu ''Waasa. Sanomia Waasasta ja Etelä- <br /> Pohjanmaalta''. <br /> <br /> ps. <br /> Vielä yksi juttu tähän on pakko lisätä, että tässä silloin joskus taannoin kun <br /> Vaasa-lehti vaihtoi nimensä tähän perinteikkääseen ensimmäiseen lehti- <br /> nimikkeeseen Pohjalaiseen, niin silloin kai nimivaihdoksella pyrittiin profiloitumaan <br /> enemmän maakuntaan päin suuntaavaksi ja tämä varmasti tuntui oivalliselta <br /> ratkaisulta varsinkin, kun vielä Ilkka-lehden tuloa ei osattu edes ounastella, niin <br /> olisiko nyt taas sitten ajankohtaista priorisoitua ja ottaa taas arvovallan uutena <br /> osoituksena käyttöön Vaasa-lehti, tuo kunniakas ja näissä oloissa hyvin selkeästi <br /> puhutteleva nimi ja tunnuslauseeksi ''Vaasa - sanomia Pohjanmaan etelä-pohjalaisille'' <br /> tai sitten toisinpäin? Ei taitaisi onnistua koska nykyisin nimivaihdoslupaakin pitäisi <br /> Pohjalaisen ja Vaasa Oy:n hallituksen lkka-konsernin johdolta anella. <br /> Saimpahan sanottua. <br /> <br /> - Risto Jalonen</div>

85.157.168.197