https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=81.209.2.72 2026-04-10T19:15:15Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pentti_Suksi_Leif_F%C3%A4rdingist%C3%A4&diff=10570 2008-03-12T21:55:04Z

<p>81.209.2.72: </p> <hr /> <div>Leif Färding <br /> syntynyt Gävlessa 21.5.1951 <br /> Kuollut Vaasan Gerbyn Storbergetissa n. 23.11.1983 <br /> <br /> Runoteokset: <br /> Maailmaa minä rakastin WSOY 1971. <br /> Luominen WSOY 1972. <br /> Olen onnenpoika WSOY 1973. <br /> Levoton oksa, keinuva sydän WSOY 1977. <br /> Ihan kuin ihminen kuuntelisi 1984. <br /> <br /> 60-70 lukulaiset muistavat hyvin Vaasassa asuneen <br /> Lefan, jonka elämä sammui traagisesti Storbergetin metsässä itsemurhan kautta ja hänet löydettiin metsästä seuraavan vuoden keväällä. <br /> <br /> &quot;Äkkiä <br /> keskellä nuoruutta <br /> kun elämän pitäisi avautua ja <br /> valaistuksen portaikon näkyä selvästi <br /> odottaa kuolema jo syvää unta&quot; <br /> <br /> kirjoitti vähän ennen kuolemaansa, sanat huurteiset hakattuna kuin hautakiveen kylminä ja huurteisina. <br /> <br /> Hänen elämä päättyi nuoruuden päättymiseen ja hän jäi pysyvästi ikuisen nuoruuden kadulle 32-vuotiaana. Mutta hän ehti kuitenkin saada nimensä Suomen runouden mestareitten joukkoon vaikka hänen kotikaupunkinsa vaikeni. Miksi? <br /> <br /> Varmasti silloiselle, että nykyisellekin eliitille hän oli vaikea pala purtavaksi. Hän oli kaikessa toisinajattelija, mutta nerokas. Itsekeskeisyyden mestari vailla vertaansa edes nykypäivässä. Hän oli hippi ja sitä seurasi juppi ja tänään tuppi. Hänessä oli kaikki taiteellisen boheemin ulkoiset ja sisäiset merkit, vasemmistoon taipuva älykkö, kainalossa nippu kirjoja. Vanhan kellarissa odottivat Kalevi Seilonen, Pekka Kejonen, Leo Lindsten, Ahti Susiluoto, Ahti Lavonen, Hans Selo, Jomppa Ojaharju jne. eli tasokasta seuraa, joista kaikista tuli aikansa nimiä. Hän oli valon ja pimeyden lapsi, josta aika on yrittänyt vaieta. Sielullisesti yksinäinen, maajaan eli harhain vanki. Outo lintu minun arktisella lintulaudalla. <br /> <br /> &quot;Kirjoitanko vai kirjoittaako jokin <br /> minussa <br /> ja onko tuo jokin vai onko heitä monta. <br /> Kuka katsoo silmilläni, kuka maistaa kielelläni, <br /> kuka kuuntelee korvillani? <br /> Olenko mielisairas mestari vai kumpaakin <br /> samassa runossa.&quot; <br /> <br /> Hän yritti tavoittaa henkisyyttä kuitenkaan sitä löytämättä. Muistan kun meditoimme hänen johdollaan, mutta korkeimman tavoittaminen jäi etäälle kun lähellä oli pienemmän tavoittaminen eli punaviinipullo ringissä kiertämässä. Elämä oli hänelle lyhyt ja kiihkeä tuokio kaikkeudessa ongelmineen, johon ei tullut ratkaisua, se oli epätietoisuuden matka. Kuvioissa punaviini ja hashis, sen vuoksi hänestä täytyy vaieta huutamalla. Elämä oli kuin suoraan partituurista <br /> luettua sinfoniaa, taiteellista boheemiutta ja itsekeskeisyyttä sekä intensiivistä rakkauden paloa. <br /> <br /> Se oli hippirunoilijan tyypillinen tie, nousu, lasku ja tuho. Häntä johdatti voimallinen sielu, <br /> thanadoksen vietti kohti itsetuhoa. Hän oli huojuva ruumis, jossa joka jänteessä oli tuskaa ja vaikeuksia, kiirastuli joka ei koskaan sammunut. <br /> <br /> &quot;Tahdon koivuun, tahdon kiveen, <br /> tahdon sammalen syleilyyn, <br /> tahdon myyräksi maan multiin <br /> tahdon muutua ääniksi kaikkialla <br /> ja lakata olemasta tämä kipu.&quot; <br /> <br /> Runoissaan hän oli hilpeä menninkäisten ja keijujen veli. Hän halusi tehdä elämästään taideteoksen ja siinä hän onnistui täydellisesti. <br /> <br /> Hänen tapansa oli tehdä pieniä runoja, ylistää pelkistetysti pieniä iloja ja oli tunteitten syvällinen lyyrikkko. <br /> <br /> Hän etsi voimakkaasti tietä valaistumiseen, oman minän hallitsemiseen, mutta ei sitä koskaan saavuttanut. Hän ei ollut korulauseita nikkaroiva tusinarunoilija, vaan mestari. Hänen kohdallaan voi sanoa, että runoilijan kehto ei ollut ruusuista tehty. <br /> <br /> - Pentti Suksi</div>

81.209.2.72 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjallisuudesta_ja_sen_sellaisesta&diff=9910 2008-02-29T14:31:29Z

<p>81.209.2.72: /* Kulttuuririennoista */</p> <hr /> <div>9.4.2007 Suomi24<br /> <br /> == Pohjalaisväriä jyväskylän messuilla ==<br /> <br /> Jyväskylässä järjestetään Keski-Suomen ensimmäiset kirjamessut 21.-22.4. 2007 <br /> Paviljonkissa joka sijaitsee aivan Jyväskylän keskustassa. Merssuilla esitellään myös Pohjalaista kdirjallisuutta jossa on näytillä <br /> Risto Jalosen laajasta tuotannosta uudempia kirjoja. Kaikkihan ei pieneen messuosastoon mahdu. <br /> Risto Jalonen on itsekin kutsuttuna paikalla. <br /> Messuilla esitellaan aika kattavasti Suomen kirjallisuutta, mukana on myös historiallisia <br /> kirjaharvinaisuuksia. <br /> <br /> Suomen maakuntakirjailijoille on oma osastonsa. <br /> Kirjailijoista on koonnut historiikkia kurikkalainen kirjailija Heikki Hemmiki. Kirjan ystävät voivat ottaa huomioon nämä kirjamessut. <br /> <br /> - Pentti Suksi<br /> <br /> ---------------------------------------------<br /> <br /> 10.4.2007 Suomi24<br /> <br /> == Kirjan arvo nousee ==<br /> <br /> Tietokonehurmio alkaa seestymään. Tietokoneesta tulee vain yksi tiedonväline, eikä kaiken tiedon kaikkeus. Jää pikkuisen kapealle pohjalle jos turvautuu vain ja ainoastaan nettiin. Tein viimevuonna pari tutkimusta historiasta. Kyllä täytyy myöntää, että olisin pudonnut tutkimuksesta kuin eno veneestä, jos olisin vain yksin internettiin tukeutunut. <br /> <br /> Minä ihmettelen sitä, että Vaasan historia nettisivuillaan on erittäin siistin &quot;akateemisesti&quot; kirjoitettu, kaikki on kielellisesti oikeaoppinen mutta täysin köyhä. Sitä minä ihmettelen kun <br /> maakunnan kylähistoriatkin löytyy netistä. Mutta ei Vaasan historiaa, kuin vajaan arkin mittainen höpötys joka sisältää sekin paljon asiavirheitä. <br /> <br /> Tässä on nyt vuoden aikana eletty kulttuurin uusrenesanssia, kirja on palaamassa takaisin, harrastelijateatterit on palaamassa, johonnyt nuorilla näyttää olevan kova ryntäys. Vaasaan ovat nuoret perustaneet ylioppilasteatterin ja oman orkesterin. Vielä vuosi sitten kulttuuri oli kirosana nuorten keskuudessa johon syljeskeltiin. Tälle palstalle ei vuosi sitten olisi ollut mitään menestymisen mahdollisuutta.<br /> <br /> Nuorten keskuudessa yhteisöllisyysvaatimus on tullut muotiin. Itsekkyyden nousu on taittumassa. <br /> Kirjamessut tulee uusille paikkakunnille. Pian tulee Vaasaankin. Niin luulen. <br /> <br /> Ei poijaat sinne lähdetä katsomaan katsomaan vain Jalosta ja Hemminkiä. Siellä näkee muitakin kustantajia, runoilijoita, kirjailijoita, kriitikoita jne. <br /> Kirjastossa ne vain hyllyssä, mutta messuilla ne on näytillä, sellaisiakin kirjoja joita kirjastot ei edes omista. Ei kaikki kirjat ole kirjastossa, ei ole kaupungilla ja kunnilla ole määrärahoja edes ostaa kaikkia tarjolla olevia kirjoja. Messuilta löytää uusia kirjoja, joista ei ole ennen tiennytkään. Saa vaihtaa mielipiteitä elävien kirjailijoiden kanssa. <br /> Nyt tiedetään jo, että hotellit on puukattu messujen ajaksi täyteen. Ennakkomyynti on vilkasta. <br /> <br /> Täytyy herätellä joitakin nuoria hereille maajaan (harhain) unesta. Eläkää aikaanne avoimin silmin, silmät tapilla ja korvat höröllä. Nuorten on tuleva aika, minä voin peilata tulevaisuutta nuorten mielipiteiden kautta. Toivoa on! <br /> <br /> - Pentti Suksi<br /> <br /> ---------------------------------------------<br /> <br /> 22.4.2007 Suomi24<br /> <br /> == Kulttuuririennoista ==<br /> <br /> Surrealismista on nyt keskusteltu ja pohjalaiset kirjailijat esiintyy Jyväskylän kirjamessuilla <br /> josta oli etukäteen jo valtavaa innostusta. Toivotaan että Pohjalaiset pärjää omien kirjojensa esittelyllä. Sekin on yksi näytönpaikka. <br /> <br /> Nyt kun tässä on jonkin verran penkonut tätä pohjalais- että vaasalaiskulttuuria, niin joutuu toteamaan, että ei ole tämä kulttuuritonta aluetta lainkaan, päinvastoin! Meillä on aivan valovoimaisia tähtiä antaa Suomen kulttuurielämälle. Vaasalaisen Herman Antellin lahjoitusavaroilla rakennettiin Suomen kansallismuseo Kulta-ajan johtava taiteilija oli Fanny Churberg. Vaasassa vietti lapsuuttaan ja kouluaikojaan kuorolaulun isä Heikki Klemetti, taitelija professori Eero Nelimarkka. Eikä todellakaan mikään pikkupoika ole ylikapellimestari Leif Segestram, akateemikko ja professori, maesrojen maestro Jorma Panula Kauhajoelta. Vaasasta pongahti maailmalle professori sopraanolaulajar Anita Välkki. Lapualaissyntyinen ja Vaasan teatterissa näytellyt uransa alkanut ja lopettanutEsko Nikkari. Kari Väänänen haki täältä kannuksensa. <br /> <br /> Tässä joitakin nimiä osoitukseksi että kyllä pohojanmaalla aina jyllätähän hartiavoimin. <br /> Onhan täältälähtöisin Sakari Topelius ja J.W.Snelman ja monta muuta. Älkää ihimiset kalliit heti suuttuko jos jonkun nimi jäi, nämä nimet vedetty vain housuntaskusta, jatkakaa te muut. <br /> <br /> - Pentti Suksi<br /> <br /> ---------------------------------------------<br /> <br /> 1.7.2007 Suomi24<br /> <br /> == Kesälukemista ==<br /> <br /> Kun kesäilta on kauneimmillaan ja luonto on sillanpääläisessa tilassa niin on aikaa pohdiskella historiaa. Taakse jäänyt vuosisata jättää vaasalaiseen taiteeseen kerta kaikkiaan suuren merkin. Täällä Vaasassa on asustellut monta kansallista kuin kansainvälistäkin taiteilijaa. <br /> <br /> Anita Välkki löydettiin Vaasasta ja hän itse aluksi vastaan pyristellen lähti Vaasan teatterista kansallisoopperaan ja sieltä melkoisen nopeasti New Yorkin Metropolitanin tähdeksi ja myöhemmin Sibelius akatemian laulun professorina kouluttanut <br /> kansainvälisille areenoille monta nimekästä laulajaa. Täältä on siipensä käynyt hakemassa Leo Jokela, Kari Väänänen, Esko Nikkari jne. <br /> <br /> <br /> Kuvataiteilijoiden kohdalla on niitetty mainetta kunniaa kuten Frans Hiivanainen, Matti Visanti arkkitehtinä ja taiteilijana. Eemu Myntti, Einari Uusikylä, Eero Nelimarkka sekä Carl Wargh. <br /> <br /> Vaasan taideyhdistyksen ensimmäinen näyttely pidettiin 27.10.1917. <br /> Vaasalaisesta työläisperheestä lähti Frans Hiivanainen, kävi Helsingissä taideteollisuuskoulun ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun. Hän syntyi 1884 ja kuoli 1944. Opiskeli impressionismia Pariisissa useaan kertaan. Hänen teoksiaan tapaa yhä edelleen taidemarkkinoilla. Hänen mesenaattinsa oli kelloseppä Israel Wiik. <br /> <br /> Myös Matti Visannin tauluja on edelleen myynnissä ja vieläpä hänen entisellä nimellään Björklund. <br /> Hän oli koulutukseltaan arkkitehti. Hänen töitään on mm. Vaasa-lehden talo Pitkälläkadulla <br /> ja Vaasan yhteiskoulu. Hän kuvitti ensimmäisenä Kalevalan. Hän suunnitteli liikemerkkejä, vaakunoita muistomerkkejä jne. Kun kaupunki oli pieni ja vähän asukkaita niin löytyipä vaimo joka oli taidemaalari Eemu Myntin sisko. Eemu Myntin tauluja on näytteillä Tikanojan taidekodissa. 1916 Eemu Myntti piti Vaasassa ainoan näyttelynsä. Eemu Myntin mesenaatti oli hänen toisen sisarensa aviopuoliso Fritjof Tikanoja. <br /> <br /> Sitten eräs taiteilijoittemme kulmakivi oli Einari Pentin isä Uusikylä ja hän pysyi uskollisesti Vaasassa. Ensin Einari kävi kauppaopistoa mutta joutui sairauden vuoksi keskeyttämään samoin kuin lukkari- ja urkurikoulun. Uusikylä syntyi 1890 ja oli syntyjään nimellä Frisk. Hän maalasi akvarelleja etu päässä maisemia ja henkilökuvia. Meri oli hänelle hyvin läheinen inspiraationsa. <br /> Einari Uusikylä oli monilahjakkuus, hän lauloi, oli piirrustuksen opettaja ja teki metallipakotustöitä. <br /> <br /> Sitten oli &quot;vajaavitonen&quot; eli Eero Nelimarkka <br /> syntyi Vaasan Fatikoolissa eli köyhäintalossa 1891 aloitti uransa leipurin sällinä ja oli leipurina monissa kaupungeissa. Hänen opettajansa oli kuuluisa taidemaalari Eero Järnefeldt ja hänen isänsä oli Vaasan läänin kuvernöörinä. Kuvernöörillä oli Aino niminen tytär täällä Vaasassa jota kävi Jean Sibelius niminen nuorukainen riiustelemassa ja kihlasi eräänä kesäisenä lauantaina Ainonsa ehtoo- kellojen soidessa Orismalan kappelissa. Koko elämänsä Eero Nelimarkka oli uskollinen Pohjanmaalle. <br /> <br /> Sitten suurista osaajista oli Carl Wargh (alkuaan Nyman). Lyseon viidenneltä luokalta hän karkasi merille ja asettui Muncheniin ja alkoi siellä opiskella maalausta. Uransa ainoan yksityisnäyttelyn hän piti vuonna 1915 Hartmannin talossa. Sisällissodan jälkeen hän lähti kiertämään Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. <br /> <br /> Tässä lyhyesti kesälukemiseksi viime vuosisadan kovimmista vaasalaistaiteilijoista, mutta heidän työllään on yhtä maineikkaita jatkajia. <br /> <br /> - Pentti Suksi<br /> <br /> ---------------------------------------------<br /> <br /> 10.7.2007 Suomi24<br /> <br /> '''Hieman korjaisin'''<br /> <br /> Einari Uusikylän kohdalla on Pentille nyt sattunut pienimuotoinen asiavirhe. <br /> Juttuhan katsokaas on näin, että Einari Uusikylä maalasi kyllä enimmäkseen <br /> öljyväritöitä ja juuri pienillä ölytöillään, miniatyyreillä, löysi tiensä <br /> kansan sydämeen ja taisi juuri niiden ansioilla saada sen <br /> aikalaiskirjoittelijoiden ja taiteensuosijoiden arvostuksenkin. <br /> Samalla hieman puutun siihenkin, että näitä saitteja lukeville on tiedoksi annettava, <br /> että nykyisinkin vaikuttaa hyvin arvostettu Mustasaaressa asuva taiteilija ystäväni <br /> akvarellisti Carl Wargh ja tämä siis kenestä Pentti tarinoi on tämä vanhempi - <br /> saman niminen, jo ajasta pois nukkunut.<br /> <br /> Kirjoittanut: RISTO JALONEN 10.7.2007<br /> <br /> <br /> == Jalonen on oikeassa ==<br /> <br /> Jahas! Jalonen on tullut kytömaita kuokkimasta. <br /> Mies paahtaa kolmea näyttelyä yhtäaikaa, ei ole ihme, että ei ole hetkeen näkynyt. <br /> <br /> Riston huomautus on paikallaan Einari Uusikylästä, minä olen aika monta Einaria nähnyt, mutta en yhtäkään akvarellia. Mutta en ihmettele, <br /> jos ei ole liikenteessä enää, koska ne täytyy olla nuoruuden töitä joista osa on tehty Einari Friskin nimellä joka nykyihmiselle on tuntematon. Kaikki näkemäni Uudenkylän työt ovat olleet öljyväritöitä. <br /> Mutta tehdessäni Einari Uusikylästä esittelyä, minä tukeuduin viralliseen historiaan, en sitten muuttanut tätä &quot;akateemista&quot; tutkimusta. Siinä on pian häjyt matkassa. Vaikka olen tottunut siihen, ettei tohtorienkaan tieto aina ole välttämättä varmaa tietoa. Kyllä kaksi tohtoria voi tapella tutkimuksistaan kuin häjyt koirat, toinen on tuota mieltä ja toinen tätä mieltä ja kumpikin on väärässä. Jos minulta kysytään henkilökohtaisesti mielipidettä Einari Uusikylästä, niin öljyvärimaalarina minä häntä pidän edelleenkin ja siinä taitava ja osaava. <br /> <br /> Muistan takavuosina kun sain katsella Einari Friskin maalausta myllyrannasta vuodelta 1928, jo väreistä tunnisti Einarin maalauksen. Uusikylä on ollut monilahjakastaiteilija, mutta sitä en tiennyt, että hän oli lisäksi selvännäkijä!!!! <br /> Siinä maalauksessa oli myllynsiilot ja pöntötkin oikealukuiset. Myllyn siilot tehtiin vasta 1950-luvun alussa. Että siitä voi jotain päätellä maalauksen aitoudesta. <br /> <br /> Eli kirjoitukseni virhe ei ollut minun virheeni, <br /> vaan asialähteen virhe joka piti olla arvovaltainen tietolähde. Se siitä! <br /> Toinen on, että kirjoitin Carl Wargh vanhemmasta <br /> nuorempi elää ja voi hyvin ja on tämäpäivän etevä maalari.<br /> <br /> - Pentti Suksi<br /> <br /> ---------------------------------------------<br /> <br /> 15.7.2007 Suomi24<br /> <br /> == Ikuinen on kauneuden kaipuu ==<br /> <br /> Miksi ostit juuri sen puseron kaupasta? Miksi valitsit tuon <br /> kännykän, kun siinä toisessakin oli juuri samat tekniset ominaisuudet ja sama hinta? <br /> <br /> Niin kauan kun ihminen on ollut, hän on aina kauneudesta viehättänyt. Kauniista kukasta, eläimestä, maisemasta, kauniista naisesta. Laulusta, runosta, romaanista jne. Ompa kaunis maisema, kaunis auringon lasku. Miten ihana tuo laulu onkaan? <br /> Joku osaa säveltää, maalaa maisemia, runoilee, näytelee, sommitelee asetelmia, toinen ei. Esimerkiksi taiteilijaystäväni Risto Jalonen osaa maalata ja minä en, mutta nautin kauneudesta. Meissä on tietty ero. Hän on taiteilija, minä olen aivan muuta. <br /> <br /> Kysyttäessä tarvitaanko taiteilijoita, niin mene omaan itseesi.<br /> <br /> Millainen olisi maailma, jossa ei olisi lainkaan musiikkia?<br /> <br /> Eihän esim. taloja ole pakko maalata eri väreillä. Kaunis on harmaakin.<br /> <br /> Ajatellaan, jos kaikki talot mitä on rakennettu olisivat samanlaisia, väin käytännöllisiä ja teknisiä kokonaisuuksia. Olisi se kurjaa.<br /> <br /> Taiteeseen onneksi kuuluu myös arkkitehtuuri. <br /> <br /> Sitten tultaessa taiteellisiin mieltymyksiin, niin se sitten vasta onkin, kunnon keskustelunaihe! <br /> <br /> Yksi tykkää Jean Sibeliuksen musiikki on maailman parasta. Toinen haistattaa sille pitkät paskat; hän tykkää vain ja ainoastaan metallirokista. Maailman kauneimmat rakkauslaulut ovat miestaiteilijoitten tekemiä, ja ovat hyvin kauniita eroottissävyisiä lauluja ja sävellyksiä. Mutta ne syntyy tarpeesta. Idolstähti Ari Koivunen on taiteilija ja saa lauluillaan kuulijoissa aikaan hyvin vahvoja elämyksiä ja tunteita.<br /> <br /> Tarteeko siis joku taiteilijoita? Kyllä! <br /> <br /> - Pentti Suksi</div>

81.209.2.72 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pentti_Suksi_R.Jalosen_ja_H.Hemmingin_kirjasta&diff=9829 2008-02-28T21:24:42Z

<p>81.209.2.72: </p> <hr /> <div>'''KAKSI ÄÄNTÄ POHJANMAALTA'''<br /> <br /> Risto Jalosen kirjojen tuotantokyky on valtaisa. Julkaistuna n. 60 teosta ja jos vauhti jatkuu kirja kuukaudessa niin ensi vuonna Artturi Leinonen, joka on kirjojen kuningas Vaasassa, tulee ohitetuksi. <br /> <br /> Tämä kirja on kooltaan poikkeuksellinen ja herättää jo kansillaan kiinnostusta, että mitä nyt? <br /> <br /> Kirjan toimituksellisen työn on tehnyt Risto Jalonen tyylilleen uskollisesti. Jalonen on tottunut kirjantekijä, mutta jotain sittenkin jää kaipaamaan. On ehdottomasti tunnustettava Jalosen monipuolisuus ja taitavuus. Mutta tässä kirjassa mielestäni olisi pitänyt hieman tarkemmin tehdä teoksen toimituksellinen osuus siten, että teoksen eri osiot sointuu paremmin toisiinsa. Tässä tulee vähän elokuvamaisia siirtoja aiheesta toiseen ja on vaarana se, että lukija tipahtaa kärryiltä tai jää kysymään kirjan tarkoitusta. Kirja on nyt painettu, eikä sitä voi toiseksi muuttaa. Minä tarkoitan tällä sitä, että jos on kaksi ääntä Pohjamaalta, lakian kummaltakin syrjältä, niin olisi pitänyt tuoda nämä äänet selkeämmin esille. Kesken kaiken tulee kirja-arvosteluja ja sen tarkoitusta jää hieman peräämään. <br /> <br /> Hemminki ja Jalonen ovat kumpikin tunnettuja ja arvostettuja taiteilijoita paikkakunnallaan. Jäin kaipaamaan kirjasta kummankin taiteilijaesittelyä, ketä he ovat? Tiedän molemmat ja arvostan kummankin tekemää työtä. <br /> <br /> Lähtisin siitä, että Heikki Hemminki on tunnetumpi taiteensa alalla laajasta kirjallisesta tuotannostaan. Heikki Hemminkiä on helppo lukea, koska hän puhuu &quot;meirän kielellä&quot; ja <br /> on niitä harvoja pesunkestäviä &quot;pohojalaasia&quot; <br /> jotka ei häpeä syntyperäänsä missään mutkassa. <br /> Tästä pohjalaisuudesta ja sen tunnetuksi tekemisessä on ehdottomasti näyttävin akateemikko Jorma Panula ja pohjalaisuudessa ei ole kovinkaan pieniluku; Heikki Hemminki. Hän uskaltanut myös olla isän ja äireenpoika. Hemmingin runoudessa tulee se tuttu pohjalainen poljento:<br /> <br /> ''Maa eli meissä''/ ''ruoho''/ ''ja multa''/ ''siemen vain loppui''/<br /> ''auringon säteet''/ ''enää'' / ''ei tulla''/ ''enää''/ ''ei mennä''/ ¨<br /> ''kylväjä lähti''/ ''viikate jäi''<br /> <br /> Tässä on filosofista sanomaa, se tuo muistoja, <br /> se on tulemista menneestä tähän päivään ja huomiseen. Maaseudun nuoret kysyvät, että mikä tuo on; kun näytetään viikatetta. Hemminki tekee huiman matkan ajallisesti. Mutta jää myös miettimään tulevia asioita. Hemminki on arjen taiteilija ja siinä mestari. <br /> Historian henkien kanssa on hyvä keskustella. <br /> Hemminki ei pannut runoihinsa viimeistä käyttöpäivää. Väinämöinen laulaa kauas tulevaisuuteen kuten kuuluukin. <br /> <br /> Vanhempi mestari on kirjaan laulunsa laittanut ja antaa tilaa myös nuoremmalle laulajalle.<br /> <br /> Risto Jalonen osaa myös panna parastaan. Jalonen on Hemminkiä lyyrisempi luonnon ja hetken kuvauksessa.<br /> <br /> Jalonen elää aikaansa ja pohtii näitä tämän ajan kysymyksiä eikä siirrä tuleviin asioihin. Jalonen osaa lyhyissa tankatyyppisissä runoissa sanojen merkityksen pelkistää <br /> ja siinä hän onnistuu erinomaisesti. Joillakin runoilla voi jopa herkutella:<br /> <br /> ''Puita puhtaaksi''/ ''riisuva tuuli''/ ''yhdessä myräkässä''/ <br /> ''ripotteli lehtien'' / ''kultasadetta''/ ''koko korttelin täyteen''/ <br /> <br /> ''samaan aikaan minä''/ ''tyhjensin parvekkeella tuhkakupin''<br /> <br /> Tässä ilmenee Jalosen elämäntyyli jota sivullisen on vaikea aina ymmärtää. <br /> Siirtyä hetkestä toiseen. Ja tässä moni putoaa &quot;kyytiltä&quot; ja tekee nopeita arvioita. <br /> Ajatus on vapaa. Tarkkailija seuraa sivusta ja sekottaa ovelasti kuvioita.<br /> <br /> Tämä tulee Jalosen lyriikassa esiin tietoisesti tai tiedostamattomasti. <br /> <br /> Se mikä on Hemmingissä ja Jalosessa parasta ja yhteistä, kumpikin osaa omalla tavallaan ärsyttää tavallista ihmistä. Ajattelu on liian raskasta, helpompaa on mennä kyydillä. <br /> <br /> Kun pohtii kirjan merkitystä, niin siinä on paljon aineksia mittiä tässä ajassa. Hemminki on kurikkalaanen unilukkari ja napauttaa tuimasti miettimään omaa untaan.Elämmekö unessa? Mietin vain sitä, että kummallakin on pöytälaatikoissaan vielä parempaa runoutta. Taitaisi tulla melko paksu kirja - olettaisin! <br /> <br /> - Pentti Suksi</div>

81.209.2.72 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Taiteilija_Jalosen_pienimuotoinen_henkil%C3%B6kuva_by_Pentti_Suksi&diff=9686 2008-02-27T23:40:45Z

<p>81.209.2.72: </p> <hr /> <div>== '''Taiteilija Jalosen pienimuotoinen henkilöhahmotelma''' ==<br /> <br /> <br /> Totuus on, että miksi monen vaasalaistaiteilijan työt eivät ole menneet<br /> seulani läpi. Risto Jalosen työt ovat. Minulla on kokoelmissa<br /> muutama hänen työnsä ja tiedän monella muullakin keräilijällä olevan.<br /> Pidän hänen töistään ja kyllä hän tekniikan hallitsee, mutta on yksi piirre<br /> jota Jalosessa erityisesti arvostan. Hän on taiteessaan vilpitön. <br /> Hän tuo rehellisesti katsojalle myös kokeellisemman tuotantonsa.<br /> <br /> Minä olen Vaasassa nähnyt monen tasoista taiteilijaa. Ei minun tarvitse<br /> katsoa kuka taulun on maalannut, minä tunnistan ne töistä ja väreistä . <br /> Vaasalaisten taitelijoiden töissä olen nähnyt niin roskateoksia kuin huippu-<br /> laatua. Olen nähnyt huippumaalareillakin käsittämätöntä roskaa, joita en <br /> panisi maksustakaan kotini seinälle. Tammenpään tauluissakin on epätasai-<br /> suuksia, eivät ne kaikki ole hyviä ole, mutta on hänen pöydässä myös herkkuja.<br /> <br /> Ei kaikista tuhertajista ole taiteilijoiksi. Jaloselta löytyy korkeatasoisia töitä, <br /> myös hyviä runoja. Ja teksteissä hän sanoo sanottavansa ja tiedetäänhän se,<br /> että virallinen taso ei aina tykkää totuudenpuhujista. Näinkin joskus käy!<br /> <br /> Jalonen on jo kuitenkin sillä iällä, että hän uskaltaa sanoa mielipiteensä. <br /> Maalauksissa Jalosella on sikäli omaetu kysymyksessä, että hän tarvitsee <br /> leipää syödäkseen. Jalonen ei ole apurahataiteilija tai kirjailija jotka tehdyillä <br /> &quot;maisterin&quot; papereilla töhertelee kuin pienet lapset. Mutta ne onkin valtion <br /> tuella eläviä luusereita, useammat.<br /> <br /> Kyllä Jalonen osaa teknisesti tunteellakin maalata, mutta joskus kuten kaikilla<br /> taiteilijoilla, tulee huonompia töitä. Mutta nehän ei mene kaupan. Kuluttajat <br /> valitsee. Täällä elää bisnes, kas kun täällä ei ole näitä neuvostotaiteilijoita, jotka<br /> maalaavat valtiolle sosialistista realismia.<br /> <br /> '''Arvostelijat katsokoot peiliin'''<br /> <br /> Jalosen kirjallisia teoksia pidän taideaarteina meidän ajastamme. Niistä<br /> tulevat tutkijat löytämään paljon tutkimisen arvoista asiaa.<br /> Esimerkiksi hänen Vaasa kuvateoksensa on todella hieno kunnian osoitus <br /> syntymäkaupungilleen. Selatkaa ja katsokaa. Minulla sattuu olemaan hyllyssäni<br /> ko. teos. Se on parhain kuvateos kaupungista, siinä on vain yksi vika. Siinä ei ole <br /> alussa kuten kuuluu AINA olla kaupunginjohtajan ja kaupungin hallituksen – sekä<br /> valtuuston puheenjohtajan kuvaa; ei liioin edustuskuvia hallituksen eikä - valtuuston <br /> kokoonpanoista. Nämä kaikki pitää ’’aina’’ arvoteoksessa olla. Ne on vissiin<br /> filmaattisia, että niistä kannattaa ottaa puoli teosta kuvia.<br /> <br /> He jotka nyt Jalosta arvostelee, eivät ole itse asiassa olleet koskaan kiinnostuneita <br /> edes Jalosen ansiolistasta, sellainenkin hänellä on, saatikka lähemmin hänen tekemi-<br /> sistään. Minä olen ja olen ollut mukana kirjaa tekemässä, ei se niin yksinkertaista <br /> hommaa ole, koettakaa tehdä yksikin. Sen jälkeen olette varmasti hiljaisempia.<br /> <br /> 13.6.2006 - Pentti Suksi</div>

81.209.2.72 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Hieman_kulttuurista&diff=9683 2008-02-27T22:52:14Z

<p>81.209.2.72: </p> <hr /> <div>6.4.2007 Suomi24 <br /> <br /> == Urheilu on osa kulttuuriamme ==<br /> <br /> Otetaas nyt rauhallisesti ja poltetaan tupakin <br /> savut ensiksi! Jopahan ny jotakin. Kyllä minä urheilua seuraan ja tiedän ne varjot. Minä en sanonut suinkaan, että kaikki urheilijat, olisi pitänyt tarkistaa <br /> että enimmäksensä urheilujohto. Minä en tiedä, onko enää rehellistä urheilua edes olemassa? Toki minä seuraan urheilun lisäksi tämän ympärillä pyörivän loiskiehunnan. Raha, raha ja raha. En hauku väärää puuta, en ollenkaan. Olen aikaa ollut järjestöjen valtionapuja vastaan, koska niitten ympärille on kertynyt mitä ihmeellisempää sakkia vetämään valtionavut <br /> itselle hyödyksi. Minulla on kokemuksia. Ensin on aate, aate synnyttää järjestön ja järjestön tehtävänä on tappaa aate. Tämä on kaikissa aatehistoriassa aina toistuva ilmiö. Niin myös urheilujärjestöissä, rehti liikuntakulttuuri on vaihdettu hämärään bisnekseen. Urheilijoita ostetaan, myydään ja vaihdetaan suurista rahasummista. Eikös tuo ole ihmiskauppaa! Kyllä taide alallakin on huijarinsa, sen tiedän. Enää aatteellista teatteritoimintaa ei ole kuin sivukylissä. Ja bisnestä on taide, se on selvä. Kyllä minä tiedän, että taiteilijankin pitää elää. Taidebisnistä on. <br /> Ja tulee olemaan. Ei herra Suksi väittele törkeitä, se kuulee, jolla on korvat ja näkee jolla on silmät. <br /> <br /> - Pentti Suksi <br /> <br /> --------------------- <br /> <br /> 7.4.2007 Suomi24<br /> <br /> == Vastaus ruismiehelle ==<br /> <br /> <br /> Kiitoksia hyvästä jatkosta. <br /> Sikäli huomautan ettei ole mämmiä veressä kun en ole sitä kuin joskus pikkulapsena maistanut ja en myöskään tupakoi ja alkoholikin on maistelemisten varassa eli pullohommat on rappiolla. Me Jalosen kanssa ollaan kumpikin toisistamme riippumattomia ja vapaitam ihmisiä. <br /> Ei minun tietääkseni Jalonen ole selitellyt eikä silitellyt minun sanojani eikä toisinpäin. Ise sanon ja sanoistani kannan vastuun. <br /> Eihän urheilusta voi pitää näppiään irti, koska sekin kuuluu kulttuurin alueeseen sanalla &quot;ruumiinkulttuuri&quot;. Siis ymmärränkö oikein sanomasi, että vain sinulla on yksinoikeus urheiluun? Onko se sinulle jokin pyhä lehmä? <br /> <br /> Ei minun tarvitse toitottaa urheilun pimeitä puolia, sen pitää onneksi tapeetilla julkinen sana. Ei Pentti Suksi. Tietysti minäkin olen muodostanut oman kantani ja näkökulmani urheilun laitapuoliin lehdistä ja muusta mediasta. Aivan yhtälailla minulla on kantani <br /> taideväärentäjiin, plagiointeihin eli varkauksiin, taideryöstöihin. Eihän Maamme-laulukaan ole Paciuksen tekemä, vaan hän varasti sen saksalaisesta kansanlaulusta omalle nimelleen.<br /> <br /> Olin taannoin konsertissa, jossa palautettiin takaisin mustalaisille J.S. Bachin heiltä varastamaa tunnetuinta tuotantoa. Tuula Sariola ei kirjoittanut romaanejaan itse, vaan hänen ystävättärensä. <br /> <br /> Aina siellä missä liikkuu raha, siellä liikkuu rikolliset. Oli se sitten taide tai urheilu, talouselämä tai politiikka. Jos en näitä näe, vaan uskon kaiken sinisilmäisesti, niin kyllä silloin minun veressäni olisi ruismiehen tarkoittamaa &quot;mämmiä&quot;. Että se siitä. <br /> <br /> - Pentti Suksi</div>

81.209.2.72 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kari_V%C3%A4%C3%A4n%C3%A4sen_vaiheita&diff=9682 2008-02-27T22:45:16Z

<p>81.209.2.72: </p> <hr /> <div>29.11.2006 Suomi24<br /> <br /> '''MUISTATTEKO KARI VÄÄNÄSEN ?''' <br /> <br /> Moni ei muista professori Anita Välkin Vaasalaisuutta laisinkaan, mutta samasta teatterista nousi melkoinen elokuvatähti ja tänään hyvin suosittu näyttelijä. Hän on Kari <br /> Väänänen, joka on syntynyt Ivalossa 17.9.1953 <br /> ja asuu tänäpäivänä perheensä kanssa Kemijärvellä. <br /> Hänelle tuli tilanne ja tarve hypätä oravanpyörästä ulos. Mutta ei Kari Väänänen elämästä ole pois hypännyt, työ jatkuu mutta vähemmän stressaavana. Ensi vuonna saamme nauttia televisiosta 12- osaista näytelmää Taivaan tulet.<br /> <br /> Hän oli kiinnitettynä Vaasan kaupunginteatteriin 1970-luvun lopulla ja kuului ns &quot;Orsmaan talliin&quot; johon tri Taisto Bertil Orsmaa keräsi lahjakkaimpia näyttelijöitä. Isoin ja merkittävin rooli oli Kari Väänäsellä Ilmari Turjan kirjoittamassa näytelmässä &quot;Jääkäri Ståhl&quot; joka jäi Kari Väänasen Vaasan ajan merkittävämmäksi rooliksi. Kun näytelmä oli näytelty loppuun, niin tulikin teatterille yllätys. Kirjailija halusi näyttää kaverilleen Urho Kekkoselle näytelmän. Näytelmän kulissitkin oli jo ehditty tuhota, eli kaikki piti aloittaa alusta. Ei siinä mikään auttanut ja kutsuvieras näytäntö esitettiin täydelle salille viimeisen kerran. <br /> <br /> Tässä kohtaa tapahtui ikävähkö selkkaus, sanomalehti Pohjalainen hyökkäsi nimenomaan Kari Väänästä vastaan isoin otsikoin ja väitti, ettei Kari Väänänen osaa lainkaan näytellä. Muistan hyvin tuon episodin ja lohduttelin Karia tämän kylmän suihkun jälkeen. Tietysti väitteellä oli taustat mutta ei se silti oikeuttanut likasangon tyhjäämiseen. <br /> <br /> Hän haki täältä pois ja ennustin hänelle isoa uraa näyttelijänä. Ennustukseni toteutui 100 %:sti. <br /> <br /> Näin kävi. Kari Väänänen huomattiin ja hänen lahjakkuutensa. 1981 tuli teattereihin elokuva &quot;Läpimurto&quot; ja elokuvan nimi oli kaiketi Väänäselle enne. Sitä seurasi 75 elokuvaa, lukuisia Tv-esiintymisiä jne. <br /> <br /> Hän oli näyttelijä, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja jne jne. Muistamme hänen valkokankaalta Tuntemattomassa sotilaassa, Lakeuden kutsu, Aki Kaurismäen voittaisa elokuva Kauas pilvet karkaavat, Juoksuhaudan tie. <br /> Vaasassa oloaikana koin hänessä mahtavan luonnenäyttelijän, eikä minun ole tarvinnut suinkaan pettyä. Aika on osoittanut että sanomalehti Pohjalainen oli Väänäsen kohdalla ehdottomasti väärässä. Mutta kerrankos sitä ollaan väärässä. Olen minäkin ollut ja elänyt eteenpäin <br /> <br /> - Pentti Suksi</div>

81.209.2.72 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pohjalaisia_J%C3%A4rviluomasta&diff=9670 2008-02-27T21:25:58Z

<p>81.209.2.72: </p> <hr /> <div>28.10.2006 Suomi24 <br /> <br /> '''Järviluoman &quot;Pohjalaiset&quot;''' <br /> <br /> Kirjailija ja lehtimies Artturi Järviluoma, entinen Jernström, syntyi 1879 Alavudella ja kuoli 1942. Muutti Vaasasta takaisin Alavudelle v. 1900 jossa teki varsinaisen elämäntyönsä. <br /> Alavudella hänet muistetaan soittokunnan pitkäaikaisena johtajana ja nuorisoseuran esimiehenä.Ollessaan soittokunnan johtajana hän saavutti lukuisia tunnustuksia joista merkittävin tunnustus oli; suomen parhain soittokunta.<br /> <br /> Hän oli kaikinpuolin aikansa mallikansalainen, mutta orastava nuoruus aiheutti hänellekin tepposet ja sai rangaistuksena opiskellessan lyseossa useita päiviä karenssia oluen juonnista ja keväällä tuli vielä ehdot venäjänkielestä. Saman koulun oppilaana oli kuuluisa vaasalainen vääpeli Matti Kuulan poika Toivo jolle isän piti luokan edessä antaa raippoja kun poika oli syyllistynyt näpistykseen. Joku on huokaissut, että pojat on poikia, mutta ei siinä elämässä sitten kuinkaan käynyt. Pojat varttuivat, piirsivät nimensä Suomen sinivalkoiseen kulttuurihistoriaan lähtemättömästi. Vuonna 1923 filmattiin ensimmäisen kerran Aleksis Kiven &quot;Nummisuutarit&quot; jonka elokuva käsikirjoituksen teki Artturi Järviluoman ja myöhemmin käsikirjoitti Minna Canthin &quot;Roinilan talossa&quot;.<br /> <br /> Mutta mistä Järviluoma tunnetaan erityisesti? Se oli &quot;Pohjalaiset&quot; näytelmä jonka myöhemmin sävelsi oopperaksi professori Leevi Madetoja. Pohjalaiset on ollut aina menestys niin näytelmänä kuin oopperana . Oopperana se pyöri useita vuosia Ilmajoen muussikkijuhlilla ja on yksi harvoista oopperoista jota on esitetty myös maamme rajojen ulkopuolella mm. New Yorkin Metropolitanilla. Monet oopperamme megatähdet pitävät tulevaisuudessakin Pohjalaiset ohjemistossaan. Pohjalaiset oli Leevi Madetojan merkittävimpiä suurtöitä.<br /> <br /> Jos Jorma Ollila kävi lyhyen ajan täällä koulua, niin oli toki muitakin Artturi Järviluoman lisäksi jotka saivat täällä sivistyksen alkeet ja toispaikkakuntalaisina tekivät itsensä tunnetuksi. Heitä olivat kuorolaulun isä Heikki Klemetti, Toivo Kuula ja Eero Nelimarkka.<br /> <br /> - Pentti Suksi</div>

81.209.2.72 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Juttumaakareita&diff=9668 2008-02-27T21:18:21Z

<p>81.209.2.72: </p> <hr /> <div>20.10.2006 Suomi24<br /> <br /> '''Pakinoitsijat'''<br /> <br /> Vaasassa oli aikoinaan todella hyviä pakinantekijöitä <br /> joita luettiin ja joista keskusteltiin. Ei edes kauheimmat uutisetkaan etusivulla hätkäyttäneet <br /> kunnon vaasalaista, vaan ensin piti lukea mitä oli tiitinkihin präntänneet nimimerkit Vaasan Jaakkoo eli oottako kuullu? No eihän sitä oltu ennen kuultukaan <br /> niin mahdottomia juttuja kun Jaakkoo kirijootti aviisisnansa eli Vaasa-lehdessä. Toinen, joka kilpaili lukijoitten suosiosta, oli Männistön muori ja emännät naureskeli itseksensä kuinka se taas meidän tavallisten muijaan asioista kirjoitti. Ilkka- lehdessä oli hyvin suosittu pakinoitsija letkuvartista piipuansa isoon mahansa päällä roikottava Karhuvainion Esa. Oli ne mahdottomia pakinoitsijoita ja kaikki oli jumalan armosta lehtimiehiä. Nimimerkki Vaasan-Jaakoon taakse kätkeytyi pitkä aikaninen kokooomuksen kansanedustaja ja Vaasa-lehden päätoimittaja <br /> maisteri J. O. Ikola eli Vaasan-Jaakkoo.Hän oli se lihavampi puoli todellisuudessa ja Karhuvainion Esa taas hoikkamies ja tämän nimimerkin taakse kätkeytyi professori, kirjailija ja Ilkka-lehden <br /> päätoimittaja Artturi Leinonen. Muistan nuorena miehenä kun ensi kerran hänet tapasin, hän muisteli Mannerheimistä että,<br /> <br /> - Me Eemin kans istuttihin suomalaasella klubilla... <br /> <br /> Ajattelin minä, että herra jumala, tuo sinuttelee Mannerheimiä! <br /> <br /> Myöhemmin ymmärrän oikein hyvin, kun olen tutustunut hänen henkilöhistoriaansa, että he olivat tutustuneet toisiinsa ja ystävystyneet. Usein olivat istuneet klubilla päätoimittaja Ikolan ja marskin kanssa maljoja juomassa. Mutta he saivat kulttuurin saralla paljon aikaan. <br /> <br /> Vaasan-Jaakoo ja Karhuvainion Esa väittelivät keskenään hyvin lennokkaasti pakinoissaan jota kansa huvittuneena luki että, <br /> - Äikkistä kun sai taas motohonsa oikeen reiruhun. <br /> <br /> Männistön muori, hänen nimimerkkinsä takana piileskeli kansankirjailija Venny Kontturi Palosaarelta. Hänessä oli se erikoisuus , että hän oli vasemmistolainen joka tienasi porvarilehdestä palkkionsa. Taitava kynänkäyttäjä ja klasinsa alla viljeli huumorinkukkia. Mutta antoi viisaasti Jaakoon ja Esan kirjoitella politiikasta, siihen hän ei puuttunut. <br /> Oli toki muitakin pakinan tekijöitä, mutta nämä olivat aivan omaa luokkaansa, joilla oli luonnonväärä leuka ja olivat leikkisiä kuin täit. <br /> <br /> - Pentti Suksi</div>

81.209.2.72