https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=62.148.198.66 2026-04-10T08:47:40Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Merikotka&diff=11315 2008-08-22T04:35:52Z

<p>62.148.198.66: </p> <hr /> <div>'''Täydennä ja muokkaa artikkelia:'''<br /> <br /> <br /> [[Kuva:Merikotka.JPG|thumb|200px|Merikotka Kuva: SR]]<br /> == Merikotka - Suomen ilmailun muistomerkki ==<br /> <br /> '''Sijainti:''' Vaskiluodon siltapenkereen reunassa, ns Halkokarilla<br /> <br /> '''Tekijä:''' Kalervo Kallio <br /> <br /> '''Paljastettu:''' 12.10.1969<br /> <br /> <br /> 1. Suomen ilmailun muistomerkki - merikotka <br /> <br /> 4. Vaskiluodon siltapenkereen reunassa, ns. Halkokarilla.<br /> <br /> 5. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio ( 1909 – 1969 )<br /> <br /> 6. Kivityöt Suomen Kiviteollisuus Oy.<br /> <br /> Jalusta Vehmaan punaista graniittia on 7 m korkea, tehty kuudesta osasta ja painaa yli 63 tonnia. 13 m merenpinnasta on merikotka laskeutumassa siivet levällään jalustalle. Linnun siipien väli on 5.6 m ja paino n 3000 kg. Pronssikotka on kiinnitetty alustaansa neljällä ruostumattomalla ja haponkestävällä teräspultilla.<br /> Hiekkapuhallettu uurreteksti: SUOMEN ILMAILULLE - TILL FINLANDS FLYG<br /> <br /> Paljastettu 12.101969. <br /> <br /> Merikotka on ainoa lintu, joka laskeutuu lennosta jalat levällään niin kuin ensimmäiset lentokoneetkin.<br /> Varat saatiin eri tahoilta kotimaasta ja 8% Ruotsista. Patsaan kokonaiskustannukset olivat 230.000 mk. Keräyksen suojelija oli Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen. Patsaan perustustyöt teki Vaasa kaupunki.<br /> Idea muistomerkistä syntyi keväällä 1964 Luonetjärvellä Lentorykmentti 4: Kiltaan kuuluvien upseereiden illanvietossa. Aluksi keskusteltiin muistolaatasta. Hanke kasvoi patsaaksi, jolla oli aikomus juhlistaa Ilmavoimiemme 50-vuotispäivää 6. 3. 1968. Patsashanketta ajamaan perustettiin Suomen Ilmailun Muistomerkki ry.<br /> Ilmailupatsas on kunnianosoitus ei ainoastaan Ilmavoimille vaan kaikelle Suomen ilmailun hyväksi tehdylle ja tehtävälle työlle.<br /> <br /> 6. 3. 1918 laskeutui Vaasaan eteläiselle kaupunginselälle kruunumakasiinin lähelle Morane Parasol -–lentokone. Uumajasta Ruotsista saapuneen koneen lentäjänä oli luutnantti Nils Kindberg ja matkustajana kreivi Eric von Rosen, joka lahjoitti koneen Suomen armeijalle. Tämä ilmavoimien ensimmäinen kone sai lahjoittajansa mukaan nimen ”kreivi von Rosen”.<br /> <br /> Kone tuhoutui jo 16. 4. 1918; se putosi Tampereella Näsijärven jäälle 800 metrin korkeudesta siipimurtuman takia. Tarkastuslennolla mukana olleet ruotsinmaalainen lentäjä K. A. Westman ja mekaanikko S. E. Nylund Vaasasta saivat surmansa.<br /> <br /> V 1918 kuului Suomen armeijan lento-osasto 1:een kaksi Moranea ja kolme Albatross- lentokonetta.<br /> <br /> [[Luokka:Vaasan patsaat ja veistokset]]</div>

62.148.198.66 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ripatsas&diff=11314 2008-08-22T04:32:19Z

<p>62.148.198.66: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Jääkäripatsas_1.jpg|thumb|300px|Kuva: Johan Hagström]]<br /> <br /> Jääkäri <br /> <br /> Sijainti: Vaasanpuistikon päässä Hovioikeudenpuiston reunassa <br /> <br /> Tekijä: Lauri Leppänen <br /> <br /> Paljastettu: 25.2.1958<br /> <br /> <br /> 1. Jääkäri<br /> <br /> 4. Vaasanpuistikon päässä Hovioikeudenpuiston reunassa.<br /> <br /> 5. Kuvanveistäjä, professori, jääkärikapteeni Lauri Leppänen ( 1895 – 1977 ). Pronssinvalu taidevalimossa Lauttasaaressa, Helsingissä. Graniittijalusta valmistettu myös Helsingissä.<br /> <br /> '''Jalustassa teksti:''' <br /> <br /> ULJUUTTA YLISTÄMME, ISÄNMAA ELÄT PELOTTOMUUDEN KAUTTA NE JOILLA ARMOA OLLUT, EI KOTIMAATA SINUT SYDÄMIENSÄ KILVILLÄ NOSTIVAT KORKEUTEESI. <br /> <br /> P. Mustapää (= Martti Haavio )<br /> <br /> KÄRLEK OCH MOD – DESSA TVÅ SÄNKTE OSS LANDET VI ÄGER BARA DET UR VÅNDA MOT LJUS PÅ SKÖLDAR AV FLAMMANDE ELD. Ole Torvalds.<br /> <br /> PYSTYTETTIIN JÄÄKÄRIEN KUNNIAKSI. <br /> <br /> RESTES TILL JÄGARNAS ÄRA 1958.<br /> <br /> Paljastustilaisuus, 25.2.1958, oli Saksassa sotilaskoulutuksen saaneiden jääkärien kotiinpaluun 40-vuotispäivä. Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen osallistui juhlallisuuksiin.<br /> Pienoismalli oli esillä Vaasassa jo 1933. Patsaan mallina on ollut kirjakauppias Jorma Honkaniemi ( 1910 - 1973 ) Ähtärissä. Leppänen työskenteli Ähtärissä vv. 1926 – 1934.<br /> <br /> Yleinen rahankeräys järjestettiin Jääkärien muistomerkkisäätiön toimesta vv. 1957 – 1958. Ensimmäiset varat patsasta varten lahjoittivat kunnallisneuvos ja rouva Erik Grenman Hämeenlinnasta v. 1944. Keräyksen ylijäämä luovutettiin Jääkärien Tuki- rahastolle.<br /> <br /> 27.Jääkäripataljoonan muodosti 1896 miestä. Saksassa Lockstedt’issa lähellä Hampuria koulutettiin v 1915 partiolaiskurssiksi (Pfad-finder) naamioituna parisataa ylioppilasta. Nämä olivat lähteneet Helsingissä Ostrobotnian osakuntatalossa 24.10.1914 ylioppilasnuorten johtohenkilöiden kokouksella tehdyllä päätöksellä: ”Maa on pelastettava perikadosta hinnalla millä tahansa. On satava sotilaallinen järjestö Suomen vapaustaistelua johtamaan. On astuttava tielle, joka lain kirjaimen mukaan on maanpetos.” Tämä oli jääkäriliikkeen syntyhetki.<br /> <br /> Saksa lupautui koulutuskurssien järjestäjäksi. V 1915 koulutusta laajennettiin ja kotimaassa alkoi värväystyö. Miehet lähtivät maasta eri etappiteitä myöten, mm Merenkurkun yli. Alkuperäinen 191 miehen joukko kasvoi 1896 miestä käsittäväksi vahvistetuksi pataljoonaksi, josta koulutettiin Kuninkaallinen Preussilainen Jääkäripataljoona 27.<br /> <br /> Vaasasta liittyi jääkäreihin 128 miestä, mm 48 työläistä, 30 liikemiestä ja konttoristia, 24 teknikkoa. Tämä on myös läpileikkaus koko jääkäripataljoonasta. Vain pieni osa jääkäristä kuului opiskelijoihin tai akateemisiin.<br /> <br /> 25.2.1918 palasi jääkärien pääjoukko Vaasaan. Seuraavana päivänä pidettiin kauppatorilla historiallinen paraati, jonka kenraali C. G. Mannerheim otti vastaan.<br /> <br /> [[Luokka:Vaasan patsaat ja veistokset]]</div>

62.148.198.66