Toivo Kuula

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toivo Kuula Kuva: Kike_B
Lähikuva patsaasta. Kuva: Johan Hagström

Toivo Kuulan patsas

Sijainti: Kaupungintalon puistossa Tekijä: Wäinö Aaltonen Paljastettu: 7.7.1963

Toivo Timoteus Kuula syntyi 7.7.1883 Vaasassa ja kuoli Viipurissa 18.5.1918. Vanhemmat: Suomen Kaartin vääpeli Matti Taikinamäki (sotilasnimi Kuula) 1854-1921 & Susanna Vehkakoski 1853-1923, vihitty 1879 Alavudella. Matti Kuula oli osallistunut n.s. Turkin Sotaan ja työskenteli Vaasan varuskunnassa esikoispoikansa syntymän aikoihin. Toivo Kuulan varsinaiset sävellysopinnot alkoivat myöhään, vasta v.1906 hänen ollessaan 23-vuotias.

Toivo Kuulan patsaan veistänyt Wäinö Aaltonen oli oman aikansa merkittävimpiä kuvanveistäjiä.

Väinö Aaltonen 1894- 1966

Wäinö Aaltonen oli monipuolinen ja tuottelias taiteilija. Hän syntyi kyläräätälin poikana Karinaisissa 8.3.1894, ja muutti perheensä mukana Turun edustalla olevaan Hirvensalon saareen 7-vuotiaana 1902. Käytyään kansakoulun Wäinö Aaltonen hakeutui Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun, jossa hän sai varsinaisesti koulutuksen taidemaalariksi vuosina 1910-15. Kuvanveistäjänä Wäinö Aaltonen oli itseoppinut. Hänellä oli romanttinen ja ihanteellinen suhde elämään ja taiteeseen. Sosiaalista kanssakäymistä vaikeutti hänen kuulonsa heikkeneminen, joka alkoi jo kouluiässä ja johti myöhemmin täydelliseen kuurouteen.

Ensimmäisen kerran Wäinö Aaltonen osallistui taidenäyttelyyn Turussa 1916. Aaltosen työt saivat osakseen myönteistä huomiota ja hänelle alkoi tulla suuria työtilauksia. Ensimmäisen sankaripatsaansa hän veisti Alastarolle 1918-19. Wäinö Aaltonen sai jo nuorena tunnustusta selkeämuotoisista graniittiveistoksistaan ja ilmeikkäistä muotokuvistaan. 1920-luvulla hän kiinnostui kubismista.

Wäinö Aaltosen kuuluisin veistos on Paavo Nurmen juoksijapatsas 1924-25. Hänen tunnetuimpia töitään ovat myös Eduskuntatalon istuntosalin veistossarja 1931-32, Aleksis Kivi -monumentit Tampereella 1926-28, Helsingissä 1932-39 ja Turussa 1948-49 sekä Tampereen Hämeensillan pirkkalaispatsaat 1927-29. Wäinö Aaltosen sankaripatsaita on kaikkiaan 14 eri puolilla Suomea. Myös Suomen marsalkka Mannerheimin hautamuistomerkki on hänen tekoaan.

Aiheesta muualla