Pilottiohjelma vaasalaisyhtyeistä

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pohjalainen 16.3.1994


FST;n Vaasan yksikkö on pannut rocksaralla tuulemaan. Luvassa on ohjelmasarja, joka paneutuu tutkailemaan musiikkitapahtumia vaasalaisessa Club 25:ssä. Klubikeikkojen televisiointi-idea on lähtöisin kuvaussihteeri Aija Valtoselta. Hän toimii projektin juoksevana orgarisaattorina. YLE: ruotsinkielisen TV:n taltiointisarjan aloittavat vaasalaisyhtyeet Stompin' Devils Cajun Band ja laajemmaltikin meriittejä niittänyt räimeporukka Klamydia.

- Yritämme tehdä järjestelmällistä kaaosta, välttääksemme normaaleja metodeja. Esimerkiksi haastattelut tulevat päällekkäin musan kanssa, selventää ohjaaja Peruna Björklund. - Meillä on normaalin kolmen sijasta käytössä viisi kameraa, että saadaan nopeasti tulosta ja normaalia enemmän porukkaa on myös valoissa ja äänessä. - Haastattelut on hoidellut herr Tikkanen alias Tikkis, joka on laatinut myös käsikirjoituksen. Paperi oli loppujen lopuksi ihan järkevä ja antoi hyvät työskentelymahdollisuudet.

Vaasassa ohjaaja Peruna on vaikuttanut parisen vuotta siirryttyään Helsingin YLE:ltä tänne.

- Tämä on pilotti- eli koeohjelma, mutta tehdään viimeisen päälle. Ruuduissa se näkyy ensi elokuussa ja jos palaute on myönteistä, jatkoksi työstetään neljä lisää, tilittää Peruna.

Tositoimiin

Stompin' devils Cajun Band on läksynsä opetellut ja suoperäinen lousianarytmi sujuuu Pohjanmaan pelimanneiltakin. Sitten viime näkemän Stomppareiden riveissä on tapahtunut olennainen muutos. Nimittäin rumpali Juha Kalliomaa on tullut tahtia ryydittämään ja hänen pehmoinen virvelityöskentelynsä on ansiokasta. Mutta tämäkö vaikutti siihen, että paholaiset eivät enää niin paljon pomppineet?

Stomppareiden musiikkianti on lätäkön takaisten perinteisten covereiden varassa, liikutaan siis cajunin juurilla, eikä se ainakaan vielä ole jättänyt sijaa ihka omille jutuille. mutta hyvä näinkin, koska homma toimii ja valovoimainen vokalisti-viulisti Tarja Huntus ei jätä ketään kylmäksi. Bändin parhaiksi paloiksi kitaristi Hannu Viinamäki mainitsee Madri grassin ja loppunumerona kuullun Devil went down in Georgian.

Stomppareillekin saatiin kunnon encoret paukutetuksi ja lauteille kapusu Stomppatreiden lisäksi Klamydia ja yhdessä soitettiin VCesa Jokisen tulkitsema I have a lot of money. Kun vielä Klamydian rumpali Riku Purtolan huuliharppusoolo istui kohdalleen, kansanjuhla oli valmis.

Ei jarruja

Tauon jälkeen siirryttiin raivopunk-osuuteen ja tilaisuuden televisiointi vain lisäsi Klamydian poikien mekkalointia. Kiitos YLE:n huolellisten soundtsekkailujen sanomasta sai selvää ja äänentoisto pelasi puuroutumatta. Tavallisestihan Klamydian keikoilla tällaiset -pikkuseikat- jäävät hulvattoman kokonaismenon jalkoihin, koska action on pääasia.

Varsinkin loppuosuudessa Yleisradion kattoon kylvämä valomeri pääsi oikeuksiinsa. Iiro Viinaselle ja arvonlisäverolle omistettu Veroparatiisi sai yleisön mylvimään ja laulusolisti Vesku Jokinen riehui elämänsä kunnossa. Naama puutuu piisissä kuultiin Jari Helinin mallikasta bassonäppäilyä ja Metanol manissa Marko Vuorimaan sulava kitarakuvio ja sali eli raivoisasti mukana.

Veskun ja Tarja Huntuksen duettona heittämä Elämä on taikaa laulatti kansaa ja keikan tässä vaiheessa lavakoreografia oli parhaimmillaan.

Runopatterin hoitaja Riku Purtola toimii rytmin takuumiehenä ja hoitaa hommansa hyvin.

Encoreosuuden lopettaneessa Aleksissa kuultiin Jari Helinin puhaltelemaa kasua ja sen ujellus jäi sopivasti korviin soimaan.

--Risto Jalonen