Muuisikkomestari Antero Jakoila

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Antero Jakoila - muusikko suurella sydämmellä

Vaivihkaisesti muusikoiden muusikon maineen Suomessa omistaa vain yksi tekijämies. Hän on vaasalaisyntyinen Antero Jakoila, joka on jo pitkään vastannus esimerkiksi Kaurismäen filmien taustamusiikista.


Silloin joskus Vaasassa kuusivuotiaana hänelle oli käynyt jo selväksi, että vain yksi tie oli hänelle silattu ja niinpä muusikonalku aloitti välittömästi hanurinsoitto-opinnot silloisessa Vaasalaisessa alan opinahjossa. Samassa musiikkiahjossa venytteli kurttua myös serkkupoika Kullervo Ossi (edesmennyt) ja siinä vartuessa tuli yhteisiä soittotuokioitakin koetuksi, jotka jatkuivat vielä myöhemmelläkin ikää satunnaisesti kohdattaessa.


Antero Jakoila - muusikkomestari

Virallisempi muusikon ura hujahti käyntiin joskus 60-luvulla ja jo paljon
ennen kansanmusiikkiperinnettä vaalinutta Cumulus –yhtyettä, heilui
Antero ystävänsä Heikki Harman (sittemmin Hectorina tunnetuksi tullut)
kanssa kaiken maailman kokkareissa ballaadien sun muiden takuumiehenä
ja tuli siinä ohessa kaksikon joku alan kilpailukin voitetuksi.

1968 Jussi Raittinen pestasi miehen riveihinsä ja aina vuoteen 1974 Jakoila muun ohella vaikutti Jussi & The Boysin kokoonpanossa.

Miehen nimikkoalbumi tuli ulos lukuisten levyjen ja levytysten jälkeen 
vasta 2004 eli CD jonka nimi on vain ytimekkäästi Antero Jakoila 
ja nyt pitkästä aikaa Antero käsittelee pääinstrumenttinaan sähköisempää 
kitaraa, Fenderin Stratocasteria, ja meno on rokimpaa ja suomipopimpaa 
kuin aikoihin. Ehkä tuo levyn pelkistetyn omakohtainen Nimikkovalinta 
kertoo juuri tästä tietynlaisesta juurille paluusta.
Tätä edeltäneet levyt, viisi kappaletta, ovat olleet akustisen kitaran 
juhlaa, joissa Jakoila tekee selväksi rakkautensa latinorytmeihin.
Argentiinalaisen tangon syke ja boleron ote istuvat Jakoilalle kuin luonnostaan
(nekin) ja asian näin ollessa mies on tehnyt näissä merkeissä huomattavissa
määrin yhteistyötä ulkomaisten – ja varsinkin argentiinalaisten muusikoiden kanssa.
On tullut heitettyä keikkaa Pariisissa ja Channesin filmifestivaaleilla.  

Kymmenen viimeistä vuotta on enin osa ajasta vierähtänyt Helsingissä sijaitsevassa omassa studiossa työskennellessä. Sieltä valmistuu taustamusiikkia filmeihin kuin myös mainos - sekä televisio käyttöön.

- Kyllä se kolmekytä vuoden keikkarundaaminen sai jo riittää. Tuli se sarka
 syväluodatuks, että on tää ny hienoo tehdä hommia omaan tahtiin omis tilois,
 kertoo mies nykymenostaan, joka miehelle maittaa.

Niin silloin joskus oli Jakoila tekemässä suomalaista rockhistoriaa tai oikeastaan luomassa sitä Suomen Talvisota Undergroundrock –bändissä, joka on pitänyt pintansa suomalaisten tosirokkareiden raamattuna. Silloin elettiin vuotta 1969 ja joukoissa seisoi tällaisia nimiä kuin M.A. Numminen ja Markku Into sekä edesmenneet Rauli Badding Somerjoki ja Jarkko Laine Onnistuivat saamaan levynsä YLE:n soittokieltolistalle ja aiheuttivat kaikenlaista muutakin hauskasti osallistuvaa hämmennystä.

Sittemmin Jakoila tuli tutuksi myös Hectorin ja Baddingin kuin myös Tuomari Nurmion sooloprojektien tiimoilta sinä huippukitaristina, joka takasi että homma vähintäin kulkee ja hyvin. Antero oli osana kokonaisuutta myös bändissä nimeltä HEC, joka oli yhden rupeaman ja yhden älppärin juttu. Bändin synnyttivät Hector ja Eeki Mantere (edesmennyt jo hänkin) eli Victor Kalborrekina tunnetuksi tullut Hullujussi –yhtyeen pääluotsi.

1980 Antero teki Lindholmin Daven kanssa Crazy Moon –EP:n ja se se on vieläkin
kova juttu. Levyllä ei siis ole kerrassaan yhtään heikkoa lenkkiä. Se on svengiä
alusta loppuun.  

Näistä rauhallisemmista erimeiningeistä voisi mainita hienona esimerkkinä, mainion kattauksen lähinnä akustista helinää tarjoilevan, Encore CD:n, joka ilmestyi vuonna 2000. Levy pitää sisällä poimintoja 1990 – 2000 ja sieltä löytyy esimerkiksi tunnelmaa tihkuvat BOLERO, ORIENT EXPRESS, SU CARA, ja tuo ihana SAKA’ERA, jonka alussa hivelee tuo autenttisuudesta kertova sormien kielillä kulkutumisen kuuluminen ja sitten rytmivaihdoksen jälkeen alkaa kappaleeseen henkimään elämää se kuulaan kaunis hanurikin ja poijaat kyllä tämä melankolia on aivan jotain muuta kuin suomalainen mollisointuinen ahdistus, tässä on mukana myös ne elämän iloiset hypyt - elämän polun kiemurat. Mainittakoon vielä mestarillinen PIENI TULITIKKUTYTTÖ, svengipala VETO, lännenmailla rullaileva BLIND WILLIE ja kohtalokas KATSE.

Levyn kipaleet on taltioitu Homestudion, Bishop Mountain Studiossa ja Pariisin Playground Studiossa.

- Nautinnollisia kuunteluhetkiä, toivottelee levyn kansilehdellä Mikael Wiik ja
sitä toivottelen minäkin ja totean, että olempa iloinen, kun posti tuossa pari 
päivää sitten kyseisen levyn minulle osoitettuna lahjana perille toimitti.
 

Liitän tähän vielä tiedot Antero Jakoilan Love Kustannus Oy:lle tekemistä nuottikirjoista ja toivon, että mahdollisimman moni kitaristiksi haikaileva ottaisi niistä onkeensa, hankittuaan ne ensin hyllyynsä:

Guitar Ensemble
Koodi ISMN-M-706309-08-8
Kahdelle tai useammalle kitaralle ja yhtyeelle; melodiat, sointumerkit, 
bassolinjat, teosesittelyt ja esitysohjeet. Stiftattu A4 (56 sivua). 

Nuotitinnokset: Coquette • Serena • Milonga • Katse • Su cara • La falda roja • El Cameleón • Tango furioso • Orient Express • La feria

La Morena
Koodi empty-002
Eri etnotyylejä sisältävä kitarakokoelma. Melodiat, sointumerkit, 
teosesittelyt ja esitysohjeet. Stiftattu A4 (48 sivua). 

Nuotitinnokset: Blind Willie • Viljami • Blues for "A" • Kansanlaulu • Taivas on sininen ja valkoinen/Tuulantei • Kevätlinnuille etelässä • Ritmo orquidea • Atahualpa • Embolada • La morena


Vaasassa 21.2.2008 Risto Jalonen