Toisin kuin esimerkiksi Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg (TV1 18.9) näkee, Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitosta tarvitaan ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen järkevöittämiseksi. Vaasanseudun yhdyskuntarakenne on kehittynyt epätarkoituksenmukaiseksi nykyisen kuntarajan takia. Ei riitä, että asiaa tarkastellaan vain Sepänkylän suuntaan. Moottoritien ympäristö Vaasasta etelään on jäänyt hyötykäyttöä vaille Mustasaaren rajan puolella. Vaikka alueita saataisiin vastedes yhteistyöllä kaavoituksen piiriin, mikään ei muuta sitä, että alueet sijaitsevat kuntarajan toisella puolella. Kysymys on siitä, mistä saadaan vuosittaiset tulot kunnalle, joka kustantaa investoinnit ja merkittävän osan palveluista.

Vaasalla on vetovoimaa, joten varsinkin suuret yritykset pyrkivät tänne. Eivät yritykset maailmalla mitään Mustasaaresta tiedä. Vaasa kaavoittaa edelleen kiltisti työpaikkoja naapurikuntien asukkaille. Kun rakennuspaikat ovat yhä kivikkoisempia ja savisempia, kunnallistekniikan ja rakentamisen kustannukset kasvavat. Jatkuvassa ajolähtötilanteessa myöskään yhdyskuntarakenne ei kehity järkeväksi. Kuntaliitoksen jälkeen työpaikkoja päästäisiin sijoittamaan enemmän nykyisten naapurikuntien alueille, jolloin työmatkat lyhenisivät. Tämä askel on otettava jo ekologisista syistä.

Toinen pointti liittyy tietenkin kuntatalouteen. Yhä useampi naapurikunnan asukas käy töissä Vaasassa ja käyttää vaasalaisia palveluja. Vaasa ei saa heidän kunnallisverojaan. Mitä korkeammaksi Vaasan työpaikkaomavaraisuus kasvaa, sitä heikommaksi Vaasan kuntatalous suhteellisesti menee. On selvää, että koko Vaasanseudun kehitys uhanalaistuu jos Vaasan talous yskii.

Elinkeinoelämän maksaman yhteisöveron tuotto nimittäin on vain alle 10 % kunnallisveron tuotosta Vaasassa. Kuntatalouden kannalta on olennaista, että kunnallisveroja maksetaan sinne, missä palveluja tuotetaan. Aiheesta on keskusteltu paljon. Tämä ei ole ainoastaan Vaasan ongelma. Teoriassa olisi mahdollista tavoitella ratkaisua, jossa työpaikkakunta pidättää itselleen osan vieraspaikkakuntalaisen kunnallisverosta. Käytännössä ei näytä olevan mitään valmiuksia muuttaa lainsäädäntöä tähän suuntaan.

Siksi kuntaliitos on helpoin tie kohtuullistaa tilanne koko seutua hyödyttävällä tavalla. On lapsellista ajatella, että naapurikunnat hoitavat osuutensa vaasalaisista palveluista pääsylippumaksuilla. Kunnallisia palveluja subventoidaan jokaisessa kunnassa verovaroin.