|
|
Marjatta Vehkaoja - Sosiaalidemokraatit |
|
|
Minulta on kysytty, mikä on tärkein asia, jota ajan, jos minut valitaan valtuustoon. Kysymys on haastava.
Vastaan yleisellä tasolla: päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen sillä se turvaa parhaiten kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun.
Konkreettisista asioista tärkeyslistan kärkeen tulevat:
1) ennaltaehkäisevät toimet lasten, vanhusten ja vammaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa mm. pienempiä ryhmäkokoja, terveys-ja kuntoliikunnan sekä päivätoiminnan lisäämistä, koulujen oppilashuollon tehostamista.
2) sairaanhoidon hoitoketjujen varmistaminen. Etenkin mielenterveyskuntoutujien osalta tilanne aikaa vievine pompotteluineen on katasrofaalinen.
3) Vaasan kasvun edistäminen, sillä tarvitsemme lisää veronmaksajia. On siis kysymys maapolitiikasta (kaavoitus), elinkeinopolitiikasta ja kuntaliitoksesta. |
Kolumnin kirjoittaja:
Nimi: Marjatta Vehkaoja
GSM: 0407220572
Email: marjatta.vehkaoja@netikka.fi
Kotisivu: http://marjattavehkaoja.blogspot.com/
|
|
| Ei vielä ehdokasta kysyy: |
Miten tuo läpinäkyvyys päätöksenteossa hoidetaa?
-Miten saada asiat vaikka kansalaiskäsittelyyn ennen niiden viemistä valtuustoon ja mitean saada kansalaisille tieto päätöksestä kun se on tehty.
Ymmärrät varsin hyvin että tiedon saaminen ei voi olla Pohjalaisen varass. |
| Kirjoittaja
vastaa: |
Aikataulut ovat monessa asiassa kireät. Olen sanonut, että hyvän hallinnon oppii yhtä lyhyessä ajassa kuin huononkin. Viittaan valmistelun monipuolisuuteen ja puolueettomuuteen sekä päätösehdotusten perustelujen laatuun. Esimerkiksi asianosaisia on kuultava, kannanotot pitää olla käytettävissä kirjallisina.
Ensisijainen vastuu hyvästä hallinnosta on ao. virkamiehillä. Luottamuspääomaa voi nostaa parantamalla asioiden valmistelun laatua.
Jos näin ei tapahdu, luottamushenkilöllä on oikeus ja velvollisuus puuttua asiaan.
Kysymys on paljolti asenteista. Jos "hällä väliä"-asenne riittää liian monille, muutosta ei saada aikaan. |
| Emmi V. kysyy: |
1) ennaltaehkäisevät toimet lasten, vanhusten ja vammaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä tämä siis taarkoittaa?
Mitä mieltä olet yksityisistä vanhusten hoivapalveluista, esimerkiksi Kondis hankkeesta? |
| Kirjoittaja
vastaa: |
Ennaltaehkäisevät toimet liittyvät toisaalta asiantuntijoiden kykyyn varhaisessa vaiheessa havaita seikkoja, joihin tulisi puuttua sekä mahdollisuuksiin muuttaa tilannetta (yksinäisyyden torjunta,avohoidon moninaiset keinovalikoimat). Toisaalta kysymys on ns. sektorin ulkopuolisten hyvinvoinnin edellytysten varmistamisesta, esimerkiksi ao. sopivien harrastusten tukemisesta.
Yksityisiä hoivapalveluja tarvitaan täydentämään kunnallisia palveluja. Jo nyt varakkaille avohoidossa oleville vanhuksille voi tulla edullisemmaksi ostaa palvelut yksityiseltä kuin käyttää kunnan palveluja. Kuntalaisille on annettava tietoa siitä, mikä kunkin kohdalla on edullisin ratkaisu. Valitettavasti tätä tietoa ei vielä saa yhdeltä luukulta.
Monien yksityisten palvelutalojen arkitodellisuus paljastuu asukkaille vasta kun he ovat jo tehneet ratkaisunsa. "Paketin" hintaan ei sisälly juurikaan palveluja; jokainen nykäisy saattaa olla hinnoiteltu erikseen, esim. roskapussin kuskaamisesta voi joutua maksamaan 2 euroa/kerta.
Vaasalainen keskustelu vanhusten tulevaisuudesta ei saa jämähtää Kondis-kysymykseen. Suunnitteilla on monia muitakin, erittäin kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Olen rehellisesti sanonut jo kauan sitten, että en pidä hyvänä sitä, että Vaasan kokoisessa kaupungissa kootaan satoja vanhuksia asumaan samaan kortteliin. Luotan ennemmin väestön ikärakenteen osalta tasapainoisempaan vaihtoehtoon.
Itse asiassa kaikkein tärkeintä olisi remontoida jo olemassa olevia kerrostaloja/asuntoja sellaisiksi, että ne soveltuvat myös vanhuksille - ettei omasta kodista tarvitse muuttaa inva-mitoituksen tai hissin puutteen vuoksi. Taloyhtiöt voisivat aivan hyvin palkata talonmiehen ja jopa kodinhoitajia vastaamaan asukkaiden tarpeisiin. Tämä tulisi vanhuksille paljon edullisemmaksi kuin elämä uusissa senioritaloissa. |
| Krstina N kysyy: |
Sitaatti:
Olen rehellisesti sanonut jo kauan sitten, että en pidä hyvänä sitä, että Vaasan kokoisessa kaupungissa kootaan satoja vanhuksia asumaan samaan kortteliin. Luotan ennemmin väestön ikärakenteen osalta tasapainoisempaan vaihtoehtoon.
Kysymys:
- Vastustit Kondista aikoina aika rajusti,
mutta et sitten ole vastustanut M.Paloneva
suunnittelema satojen dementikkojen
laitoksia. Mikä loogisuus?
- Mitä se tasapainoisempi vaihtoehto sitten
on mistä puhut, esimerkki,ja missä se
olisi?
Olen 67 v. ja olen kiinnostunut Kondiksen yhteisöllisestä asumismallista ja sen palvelukeskuksesta. Miksi se on paha?
Mistä tiedät muuten Kondiksen hintatasoa?
Ei oikein mene jakeluun.
|
| Kirjoittaja
vastaa: |
Kuinka ollakaan, tuikkasin juuri äsken sisään kolumnin vanhushuollon kehittämisestä. Siitä löydät vastauksen ainakin joihinkin kysymyksiisi.
Mitä tulee dementiayksiköihin, olen vastustanut ns. hoivakaupungin laajentamista Sepänkyläntien varteen, ettei hoitopaikkoja liikaa keskitettäisi. Tälle kannalle tuli kaupunginhallituskin viime kokouksessaan. Sen seurauksena yksityisiä dementiakoteja ei nyt sijoiteta Tammikartanon läheisyyteen vaan Isolahteen ja Melaniemeen. Logiikka siis toimii edelleen.
Idean takana on nähdä dementiakodit alueittensa vanhushuollon tukikohtina laajemminkin, ainakin tulevaisuudessa.
Mitä tulee dementiayksikköjen kokoon, siitä päätöksen on tehnyt sosiaali-ja terveyslautakunta. Hoivakodeista ei tule niin pieniä kuin olisin toivonut, mutta ei Kondiksen kokoisiakaan. Muistaakseni kahdessa dementiakodissa tulee olemaan yhteensä 160 paikkaa kun Kondiksen mitoitus yksistään on pyörinyt 300:ssa.
Kumpikin dementiakoti koostuu useammasta hoivayksiköstä. Ratkaisevaa on, toteutetaanko hoivayksiköt maastoon niin, että pienimuotoisuus säilyy. Tämä taas riippuu siitä, ovatko ao. viranomaiset kyenneet raamittamaan laatutavoitteet riittävän tarkasti tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa. |
|
|
