Kunnat.net kirjoittaa maahanmuuttajien kotoutuksesta seuraavaa: ”Kotouttamisen tarkoitus on tarjota maahanmuuttajalle mahdollisimman pian maahantulon jälkeen mahdollisuus hankkia suomalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemat valmiudet. Kotouttamisen tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan oman aktiivisuuden edistäminen. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielitaito. Kotouttamistoimenpiteiden tulee lähteä maahanmuuttajan omista tarpeista ja perehdyttää tarvittaessa myös arkielämän taitoihin.”
Vuoden 2008 alusta kotouttaminen on siirtynyt sisäasianministeriön tehtäviin. Tavoite on edelleen sama mitä tuossa yllä kerrotaan. Kielen oppiminen on aivan keskeinen tekijä, työikäisten työllistyminen on toinen ja lasten saattaminen oppimisen tielle kolmas.
Jokaisella maahanmuuttajalla on oikeus kotouttamissuunnitelmaan – siinä sovitaan tavoitteet, palvelun ja tuen tarve. Yleensä kotoutumissuunnitelma on voimassa kolme vuotta, mutta sitä voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella mm. luku- ja kirjoitustaidon tai peruskoulun oppimäärän hankkimista varten. Lisäksi ikä, vamma, sairaus tai lastensuojelutoimenpide, äitiys- tai isyysvapaa antaa oikeuden pidennykseen. Lopullisen päätöksen neuvottelujen jälkeen pidennyksestä tekee työvoimatoimisto.
Kotouttamisvaiheessa valtio on maksajan roolissa ja kunta toteuttajana. Tämä kolmen vuoden ja ehkä pidennetty kotouttamisvaihe on aivan oleellinen varsinaisen onnistuneen kotoutumisen kannalta. Aiheellista on kysyä onko Vaasassa tehty kaikki oikeesti hyvin onnistuneen kotoutuksen kannalta?
Vaasan kaupungin kotouttamisohjelma näyttää olevan vuodelta 2000 – vuonna 2005 Maahanmuuttajaneuvosto on päättänyt sen päivittämisestä ja lausuntoja on pyydetty eri tahoilta. Pitkä näyttää prosessi olevan kun lausuntoja annetaan vielä 2008, joten päivitys vain jatkuu.
Tarkastuslautakunta raportissaan (2005) kehotti ohjelman nopeaa päivittämiseen. Yhtenä havaintona todettiin: ”Eri toimijoiden työnjakoa ei ole kokonaisvaltaisesti juurikaan mietitty. Maahanmuuttajien systemaattinen ohjaus palveluihin ja koulutukseen on syytä saattaa kuntoon mahdollisimman pian.”
Kiintiöpakolaisten määrän nostaminen 20:lla paikalla on nostattanut myrskyn vesilasissa ja puolivillaiset ja jopa rasistiset ajatukset sinkoilevat valtuustoehdokkaiden ja joidenkin kansalaisten suusta. Kun maailma tähän nyt kaatuisi.
Sanotaan, että kaikkien punatukkaisten historialliset juuret löytyvät Skotlannista, kaikista Pohjoismaista löytyy meidän sukujuuria, saati sitten syvältä äiti-Venäjän helmoista. Meitä suomalaisia löytyy vastaavasti huikeat määrät Ruotsista, Amerikan mantereelta, Australiasta ja vähitellen myös Aasian eri kolkista. Näin me liikutaan kuka mistäkin syystä.
Jos ihminen joutuu oman henkensä uhalla poistumaan kotimaastaan, omasta elinpiiristään, en hetkeäkään epäile heidän auttamistaan. Kun ihmiset näin joutuvat tekemään, pitäisi muualta nousta Rauhan aallot. Sodan vastaiset toimet ja Rauhan puolesta puhuminen saattaa olla parasta pakolaispolitiikkaa. Inhimillisesti se tarkoittaa hädässä olevien auttamista käytettävissä olevin keinoin.
Maahanmuuttajien asettumista Suomeen ja Vaasaan edesauttaa meidän oma toiminta ja suhtautuminen. Ihmisiä tulee muualta monesta syystä, kuka pakon sanelemana, kuka koulutuksen perässä ja yhä enemmän työn perässä. Jotta tulevaisuuden rattaat pyörisivät on meidän tehostettava kaikkien näiden ryhmien kotoutumista Vaasaan.
Eri tavoin pakolaisina tulleiden osalta on toimivia periaatteita, joskin paljon parannettavaa. Työperäisen maahanmuuttajaväen osalta on vielä paljon tehtävää – miten kokonaiset perheet voisivat asettua tänne? Koulutuksessa on paljon ulkomailta tulleita opiskelijoita – onko meillä kiinnostusta kiinnittää heitä tänne, vai päästämmekö korkeasti koulutettua väkeä karkaamaan täältä pois?
Näihin seikkoihin vaikuttaa kaikki se asenteellisuus, joka liittyy maahanmuuttajiin, olivat he sitten pakolaisia tai työperäisiä maahanmuuttajia tai maailmalta tulleita opiskelijoita.
