Vaasalaisia.info kolumnipalvelu
Lue aktiivisten vaasalaisten kirjoituksia ja aloita itsekin kirjoittaminen!
Kolumnipalvelun etusivu
Puolueet:

Kokoomus   

Sosiaalidemokraatit   

Vihreät - De Gröna   

Pro Vaasa   

Sitoutumaton kolumnisti   

Keskustapuolue   

Perussuomalaiset   

Kristillisdemokraatit   

Vasemmistoliitto   

SKP   

RKP   

Itsenäisyyspuolue   

Senioripuolue.fi   


Vihreät - De Gröna
Puolueen ehdokkaat:

Kari Lajunen

Malcolm Pemberton

Anna Swanljung

Tapio Osala

Asko Halme

Juha Tuomikoski

Sisko-Margit Syväoja

Tytti Hyttilä-Huhta

Jaakko Laukka

Juha Ossi

Ritva-Hillevi Halme

Susanne Wendell

Olli Autio

Timo Lumme

Mika Siltanen

Peku Sommerfeldt

Ville Kaukonen

Sami Ruutikainen

Aatos Lehtola

Tapio A Osala
Tapio Osala

Kari Lajunen
 

 

Kolumnit selaimeesi
RSS-Syötteellä!

 

 

 

 

Juha Tuomikoski - Vihreät - De Gröna

Maahanmuuttajat ratkaisemaan hoitajapulaa?  
Lisätty: 3.10.2008

Lue kirjoittajan kaikki kolumnit! >>
Liity kirjoittajan lukijaryhmään! >>


Vaasan kaupunki pelkää, että hoiva-alalla tulee työvoimapula, kun parisataa hoitajaa eläköityy lähivuosina. Toisaalta maahanmuuttajien työttömyysaste Vaasassa on noin 22%. Periaatteessa nämä kaksi ongelmaa voisivat ratkaista toisensa. Se edellyttää luovia ratkaisuja.


 


Olen työni puolesta seurannut lukuisten maahanmuuttajien työharjoittelua vanhainkodeissa, kun he ovat testanneet, voisiko tämä ammatti sopia heille. Työharjoittelupaikkojen palaute on ollut lähes poikkeuksetta myönteistä, usein jopa innostunutta. Maahanmuuttajat ovat osoittaneet vanhuksia kohtaan valtavaa kunnioitusta ja lämpöä. Heidän työasenteensa on usein korvannut kielitaidon heikkouden ja osaamisen puutteet.


 


Monet vanhukset ovat olleet ensin epäluuloisia, kun ”neekeri” tulee heitä hoitamaan. Muutamassa viikossa epäluulo on sulanut ihastukseksi. Tämä on toiminut sekä mies- että naispuolisten maahanmuuttajien suhteen. Poikkeuksiakin tietenkin on.


 


Ongelmana on, että maahanmuuttajien on vaikea suoriutua teoreettisesta lähihoitajakoulutuksesta. Syynä on toisaalta heikko kielitaito, toisaalta vajaaksi jäänyt koulutus - monet ovat tulleet Suomeen lukutaidottomina ja istuneet ensi kertaa elämässään koulun penkille vasta aikuisiässä.


 


Tänä vuonna vain kymmenkunta maahanmuuttajaa on aloittanut lähihoitajakoulutuksen Vaasassa. Viime vuonna heitä oli alle viisi. Luku on kasvusuunnassa, mutta näillä määrillä ei ratkaista sen enempää hoiva-alan työvoimapulaa kuin maahanmuuttajien työttömyyttäkään.


 


Koulutetuilla maahanmuuttajilla ongelma on se, että kotimaassa suoritettua tutkintoa ei arvosteta. Tämä koskee etenkin sairaanhoitajia. Jos EU:n ulkopuolella koulutuksensa saanut sairaanhoitaja haluaa pätevyydelleen suomalaisen tunnustuksen, hän saattaa joutua käymään suomalaisen 3,5-vuotisen sairaanhoitajakoulutuksen alusta loppuun - ikään kuin hän ei osaisi entuudestaan mitään! Paradoksaalista kyllä, lääkäri saa osaamiselleen tunnustuksen paljon helpommin kuin sairaanhoitaja, vaikka luulisi lääkärin ammatin olevan vaativampaa.


 


Kaupungin hallinnossa mietitään monia keinoja maahanmuuttajien työllistämiseen : yksinkertaisempien tutkintojen kehittämistä, tyytymistä osatutkintoihin, vakanssirakenteen uudistusta, ruotsin kielen osaamisvaatimuksesta tinkimistä.


 


Useimmat näistä ideoista ovat hyviä. Kannatan ehdottomasti sitä, että kaksikielisyysvaatimuksesta (siis suomi-ruotsi) tingitään järjestelemällä osastoja ja hoitovuoroja niin, että ”yksikieliset” pääsevät hoitotyöhön. Sitä paitsi nämä ”yksikieliset” osaavat suomen lisäksi ainakin yhtä muuta kieltä, esimerkiksi albaniaa, arabiaa, espanjaa, kurdia, persiaa, thaita tai venäjää. Meillä on lähivuosina tarve myös näitä kieliä osaaville hoitajille, sillä osa Vaasan maahanmuuttajaväestöstä on saavuttamassa korkean ja dementialle alttiin iän.


 


Kannatan myös sitä, että kaupungin hoitovakansseja järjestellään uudelleen maahanmuuttajille sopiviksi. Uhkaavan työvoimapulan oloissa on epärealistista vaatia, että kaikilla vanhustenhoitajilla pitäisi olla lähihoitajatutkinto.


 


Liian kovat laatuvaatimukset johtavat siihen, että meillä on muutaman vuoden päästä entistä vajaammin miehitetty hoitojärjestelmä, jossa koulutetut mutta loppuunpalaneet hoitajat nääntyvät työtaakkansa alle. Ja vanhukset saavat entistä kovempia lääkeannoksia ettei heistä olisi vaivaa liian vähälle henkilökunnalle. Ja samaan aikaan hoitokodin ohi kävelee kadulla työhaluisia mutta joutilaita maahanmuuttajia. Laatuvaatimuksien valikoiva alentaminen on siis kaikkien etu - suomalaishoitajien, vanhusten ja maahanmuuttajien.


 


Maahanmuuttajille ei kuitenkaan pidä luoda erillisiä B-luokan tutkintoja, jotka tuomitsevat heidät lopuksi elämäänsä B-luokan hoitajiksi - palkalla, jopa olisi jopa hoitoalankin mittapuiden mukaan huono. Parempi on kehittää portaittaista tutkintojärjestelmää, jossa maahanmuuttaja voi kehittää ammattitaitoaan ja palkkaluokkaansa askel askeleelta, ammatti- ja kielitaidon kasvaessa.


 


Nykyinen lähihoitajatutkinto osatutkintoineen tarjoaa tähän mahdollisuuden. Pitää vain mahdollistaa osatutkinnon suorittaneiden palkkaaminen ja kehittää oppisopimuskoulutusta ja henkilökohtaistettuja opetusjärjestelyjä.


 


Alennetut koulutusvaatimukset avaavat mahdollisuuden työehtojen polkemiselle. Veronalennuskierteen näännyttämällä kuntatyönantajalla on tähän suuri kiusaus. Ammattiyhdistysten ja muiden matalapalkkaisten puolustajien tulee siksi olla tarkkana, että


1. täysin koulutettujen palkkoja ei lasketa vaan ennemminkin nostetaan, koska heille lankeaa entistä enemmän perehdyttämisvastuuta. Myöskään täysin koulutettujen hoitajien pätkätyösuhteita ei voi perustella enää millään tavoin, jos vajaastikin koulutettujen on mahdollista saada pysyvä työsuhde.


2. ja että vajaasti koulutetuilla säilyy todellinen mahdollisuus nostaa ajan mittaan koulutustasoaan ja siten myös palkkaustaan.


 


Monia näistä uudistuksista voidaan soveltaa myös suomalaisiin. Suomalaisten työttömien joukossa on paljon hoitotaitoisia ja empaattisia ihmisiä, joilta vain puuttuu taito teoreettiseen opiskeluun. Syy saattaa olla vaikkapa luki-häiriö - paha este opiskelulle mutta vähemmässä määrin itse työnteolle.


 


Järkevällä työn ja koulutusvaatimuksien suunnittelulla saamme käyttöömme niidenkin resurssit, jotka eivät sovi nykyisen koulutusjärjestelmän tiukkaan sapluunaan.


 


 


 

Kolumnin kirjoittaja:
Nimi: Juha Tuomikoski
Email: juha.r.tuomikoski@netikka.fi

Klaus Berg kysyy: Maahanmuuttajilla ei ratkaista ongelmia. Niillä luodaan ongelmia joiden korjaukset maksaa ja kestää vuosikymmenet.
Kirjoittaja vastaa: Tervehdys Klaus. Esitit kaksi väitettä, joita kommentoin seuraavassa. 1. Maahanmuuttajilla voidaan todellakin ratkaista ongelmia. Esimerkiksi Vaasan metalli- ja sähköteollisuus ovat viimeisen parin vuoden aikana palkanneet yhteensä satoja maahanmuuttajia. Jos näitä ei olisi ollut, vaasalaisteollisuus olisi jo siirtänyt toimintojaan muualle pelkästään työvoimapulan takia. Juuri tämä uhkaa Etelä-Pohjanmaan pikkupaikkakuntia, joissa on ulkomaalaisvastainen ilmapiiri : ne näivettyvät teollisuuden harkitessa siirtymistä muualle työvoimapulan vuoksi. Lisäksi arvioin, että Vaasan kaupungin väkiluku olisi tällä hetkellä laskussa ilman maahanmuuttajia. Jos siis haluamme kasvaa, tarvitsemme ehdottomasti maahanmuuttajia. Suomlaisia Vaasa ei houkuta riittävästi. 2. On totta että maahanmuuttajista aiheutuu ongelmia. Osa heistä syrjäytyy, osa alkoholisoituu jne. Nämä ovat täsmälleen samoja ongelmia, joita ruotsalainen yhteiskunta kohtasi 60-70-luvulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa sinne joukoittain.Silti useimmat ruotsalaiset ovat nyt 40 vuotta myöhemmin sitä mieltä, että suomalaissiirtolaisten kokonaissaldo on positiivinen.

VIC20 kysyy: Olen pitkälle samaa mieltä, vaikka saatan lähetyä asiaa eri näkökulmasta. Ne maahanmuuttajat, jotka on otettu Vaasaan, tulisi työllistää mahdollisimman hyvin. Tämä on myös heidän oma etunsa, koska me esim. Rewell Centerissä työn tai muun välttämättömän vuoksi päivittäin vierailevat voimme ryhtyä helpolla ajattelemaan, että kuinka tuokin ulkomaaalaistaustainen voi istua täällä kahvilassa kaiken päivää, kun se on minulle vain pienen hetken ylellisyys työajan ulkopuolella? Tutkimusten perusteella eri maahanmuutajaryhmien työttömyysaste on jopa 70%. Hirvittävän korkea luku, jota voi kutsua ongelmaksi. Eniten se on ongelma maahanmuuttajille itselleen. Työttömyys on tehokas keino syrjäyttää ihminen yhteiskunnan ulkopuolelle. Syjäytyminen johtaa helpolla rikollisuuteen ja sukupolvia jatkuvaan köyhyyteen. Minulla on sukulaisia, jotka muuttivat Ruotsiin 60 ja 70-luvulla. He ovat sulautuneet erinomaisesti ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on tapahtunut siten, ensin mentiin ummikkona ns. paskahommiin esim. sairaalaan hoitamaan dementiavanhuksia, alkoholisteja jne. Tässä työssä hankittiin kielitaito, jonka turvin hankittiin koulutus ja parempi ammatti. Suomessa saatu kaupan alan koulutus ja työkokemus oli arvoton, kun kieltä ei osannut. Ensimmäinen askel oli siis hankkia riittävän hyvä kielitaito ja sen avulla Ruotsissa kelpaava ammattipätevyys.
Kirjoittaja vastaa: Tervehdys VIC20 (menikö nimi oikein?). Maahanmuuttajien työttömyysaste on kinkkinen juttu.Toisaalta suuri osa heistä on lukutaito- suomenkieli- ja ammattikursseilla, koska heitä on tullut maahan suuria määriä hiljattain. Jos heidät lasketaan työttömiksi, päästään 50%:n tuntumaan, vaikkakaan tuskin sentään 70%:iin. Heidän suhteensa yhteiskunnalla on menossa investointivaihe, joka tuottaa myöhemmin hedelmää (ks. vastaukseni Klaus Bergin kommenttiin tässä vieressä). Toinen asia joka mutkistaa maahanmuuttajien työttömyysprosentin laskemista, on se, että Suomen kansalaisuuden saaneita ei lasketa tilastoissa maahanmuuttajiksi. Heitä on muistinvaraisesti laskien kolmasosa maahanmuuttajista, n. 80 000. He ovat asuneet maassa yli 6 vuotta, oppineet suomen kielen ja pääosin työllistyneet. Tilastoista puuttuu siis juuri se menestynein osa, joka kaunistaisi sitä kaikkein eniten! Tämän yhteenvedon perusteella sanoisin, että suomalainen yhteiskunta saa maahanmuuttajista enemmän taloudellista tuottoa kuin kärsii tappiota. Toki olen nähnyt ne Rewellissä roikkuvat tyypit. Monia heistä olen itse yrittänyt työllistää ja epäonnistunut vaihtelevista syistä, joista tavallisin on oppimisvaikeus suomen kielen kohdalla. Läheskään kaikki heistä eivät ole vielä toivottomia tapauksia. Vertaus 60-70-lukujen Ruotsiin ontuu sikäli, että silloin pääsi sairaalaan tai Volvon tehtaalle töihin ilman koulutusta. Tänä päivänä ei pääse. Ja koulutus taas edellyttää melko hyvää kielitaitoa, josta siis on tullut ongelma monelle. Uuden kielen oppiminen aikuisiällä onnistuu useimmilta maahanmuuttajilta, toisilta nopeasti, toisilta hitaasti ja joiltakin harvoilta ein ollenkaan.

Hannele kysyy: Onpa virkistävää löytää ehdokas, joka on paneutunut maahanmuuttajien tilanteeseen. Vaasassa on niin paljon maahanmuuttajia, että jokaisella ehdokkaalla ja ainakin läpipäässeellä, olisi syytä olla valistunut mielipide asiasta. Työnantajien asenteissa on vielä todella paljon tekemistä. Suomessa suoritetun amk-tutkinnon ja yliopistotutkinnon (tekniikan alalta) jälkeenkään Vaasasta ei saa töitä teollisuudesta. Osasyynä saattaa olla se, että koulutetulle mutta vääränväriselle ihmiselle pitäisi antaa kunnon työpaikka kunnon palkalla. Ja sehän ei kateelliselle kansallemme käy? Hirvittävää ja tyhmää voimavarojen hukkaamista pieneltä kansalta. Maahanmuuttajat perustavat myös perheitä kantasuomalaisten kanssa. Vaarana on silloin se, että kaksi Suomessa koulutettua ihmistä lähtee muualle vain siitä syystä, että maahanmuuttaja ei saa töitä eikä pääse kunnon elämään kiinni.
Kirjoittaja vastaa: Hei Hannele. Tuttavapiirissäni on vähän sellaista kokemusta, että mitä koulutetumpi ihminen, sen enemmän painaa ihonväri rekrytoinnissa. Ihonvärin lisäksi uskonto ja nimi tuntuvat vaikuttavan (James-nimellä saa paremmin insinöörinhommia kuin vaikkapa Ibrahim-nimellä, vaikka kaverit olisivat täsmälleen samanvärisiä ja suunnilleen yhtä päteviä). Jonkinlainen "lasikatto" pysäyttää maahanmuuttajien etenemistä. Tosin insinööripuolella on palkattu paljon maahanmuuttajia : kymmenittäin Intiasta, joitakin Iranista ja pari jopa Afrikasta. Mutta totuus on, että maahanmuuttaja saa helpommin hommia siivous-, hoiva-, kuljetus-, ravintola-, metalli- ja sähköhommista suoritusportaan tasolta. Paljon osaavaa porukkaa on lähtenyt Vaasasta pääkaupunkiseudulle siksi, että siellä pääsee paremmin hommiin, vaikka Vaasassa sanottaisiinkin olevan pula ko. alan tekijöistä. Vaasalaisten puolustukseksi on vielä sanottava että asenteet tuntuvat lientyvän pikkuhiljaa jopa akateemisellakin tasolla. Silti ei voi välttyä vaikutelmalta, että todellinen monikulttuurisuus elää betonilähiöissä ja tehdassaleissa - mitä kauemmaksi niistä mennään, sitä enemmän ollaan "valkoisessa ghetossa".

Kysy kirjoittajalta!

Nimesi:
Kysymys:
E-mail:
Bottiesto: Kirjoita tähän kenttään sana "botti", niin varmistamme ettet ole spämmirobotti.
 


Yhteistyökumppaneiden linkkitekstejä hakukoneiden optimointia varten: Metsästys on suomalaisten kansallislaji! Pikavippi on helppo tapa hakea internetistä pikalaina!