Vaasa on jo usean vuoden ajan tietoisesti pyrkinyt lisäämään houkuttelevuuttaan niin opiskelijoiden, työväestön kuin myös yritysten silmissä. Monilta osin Vaasan kasvojenkohotus onkin onnistunut, ja uusia ihmisiä ja yrityksiä on saatu tulemaan Vaasaan.

Suureksi haasteeksi Vaasan houkuttelevuuden kannalta näyttäisi kuitenkin muodostuvan asuintonttitarjonnan niukkuus. Voisi jopa kysyä, onko houkutteleminen aitoa, jos ihmisille ei olla valmiita tarjoamaan asuintontteja riittävissä määrin. Vaasalaisiin yrityksiin voidaan varmasti saada työntekijöitä, mutta riskinä on, että he jäävät asumaan naapurikuntien puolelle. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Yhtä lailla näen tällä hetkellä suurena vaarana sen, että nykyiset vaasalaiset alkavat etsiä asuintontteja naapurikunnista, kun Vaasan tonttitarjonta ei enää tyydytä.

Asialle täytyy todella tehdä jotain, nopeasti! Vaasassa on monia kauniita alueita, joista voitaisiin helpostikin tarjota tontteja asuintaloja varten, oli sitten kyseessä omakotitalot, paritalot tai rivitalot. Asuntoja Vaasassa on tällä hetkellä tarjolla melkoisesti, niin vuokrattavaksi kuin ostettavaksikin, mutta nykypäivänä moni haluaa rakentaa oman kotinsa itse, alusta alkaen, omalle tontille. Meidän tulee hyväksyä se tosiasia, että kaikki eivät halua asua kerrostaloissa keskellä kaupunkia. Nyt tarvitaan siis tehokkaita päätöksiä asuintonttitarjonnan lisäämiseksi.

Tonttitarjontaan ja kaavoitukseen liittyy olennaisena osana myös palveluiden ja julkisen liikenteen ulottaminen uusille asuinalueille. Tällä hetkellä julkinen liikenne ei todellakaan kata riittävissä määrin Vaasan eri asuinalueita. Tiedän esimerkiksi monia nuoria aikuisia, jotka olisivat nimenomaan halunneet asua omakotitalossa, kaukana keskustan hälystä, mutta ovat joutuneet jäämään keskusta-alueelle julkisen liikenteen vähäisyydestä johtuen. Ei todellakaan ole tarkoituksenmukaista, että AINOA keino päästä illalla kotiin on taksi.

Reittien kattavuuden lisäksi myös aikatauluihin liittyvät kysymykset ovat merkittäviä. Muuttaessani Vaasaan vuonna 2000 kotini ohi kulkenut bussilinja vei minut ja lukuisat muut opiskelijat kätevästi yliopistolle; vuoroväli oli kohtuulliset 20 minuuttia. Nyt, vain kahdeksan vuotta myöhemmin, samainen bussilinja kulkee vain tunnin välein, vieläpä epäkäytännöllisemmällä reitityksellä. Palvelun alamäki on ollut todella nopea, liiankin.

Mielestäni kaupungin tulee ottaa nykyistä vahvempi rooli julkisen liikenteen reitityskysymyksissä ja aikataulutuksissa. Julkisen liikenteen puute ei voi eikä saa olla syy asua kaupungin keskustassa. Kaukaisimmillakin kaupunginosilla, niiden hyvinvoinnilla ja elinvoimaisuudella, on oma tärkeä roolinsa koko kaupungin houkuttelevuudessa ja menestyksessä.

Juha Silander