Maailmassa on niin paljon tekopyhyyttä
ja turhanpäiväisyyttä ja sitten tätä limittynyttä YYa:ta eli tekopyhäistä turhanpäiväisyyttä
eli siis toisiapäin turhanpäiväistä
tekopyhyyttä, että elämän kulkua on
joskus raskas lähemmin tarkastella,
kun joka tapauksessa itse kunkin lähi-
piirissäkin tuntuu tämän elämän arki-
todellisuuden ymmärtämisessäkin
tekemistä kyllikseen riittävän.

Tämän johdosta ilmoitan leikkimielisesti
olevani hyvinkin SINTOLAINEN,
jos ja kun joku sattuu mahdollista
vakaumuspohjaani tiedustelemaan.
Ja kaikkihan toki tietävät mitä on
sintolaisuus?

Tässä sitten teille uskontunnustukseni,
joka todistaa että olen puoleni valinnut
vaikka en minkään nimisen Herran
nimeen vannokaan.

  Uskon siihen hyvään
  joka uskoo elämään
  ja siihen kotiin
  josta tulemme
  siihen
  jonne menemme.

Tuon lausuttuani haluan vielä
vähän maailmankarkeloilla jatkaa.



Kirkkoviinit varasti
varovasti rovasti.
Sitten niistä humaltui;
puhui mitä sattui.
Seurakuntaa valisti,
nuhteli ja saarnaasi.
Joku havaitsi
ja kysäisi:
- Onko pappi holisti,
  vai mitä mongersi ?
Hengenmies hätkähti,
hikkasi ja horjahti.
Jotain pirullista kivahti
ja perään röyhtäisi.
Lähti sitten menemään.
Enimmät rovot vei mennessään,
kolehtihaavit tyhjäillessään.
Se oli sillä siisti;
kauhtanan liepeet maata viisti.
Sakastin ovet paukkui.
Naakkoja koirat haukkui.

Pastori oli päässyt viinan makuun.
Lähti siis lisälestin hakuun.