Uudet vaalilait vaativat tarkkaa selontekoa vaalirahoituksesta mutta ikävä kyllä vasta vaalien jälkeen! Vaalirahoitus on kuitenkin oleellinen tekijä kun äänestyspäätöstä tehdään, koska rahoitus voi paljastaa ehdokkaan sitoumuksia. Rahoituksen kertominen vaalien jälkeen on vähän sama kuin jos myyjä paljastaa auton ruostekukkaset vasta kaupanteon jälkeen. Siksi kerron tässä oman budjettini ja haastan muut ehdokkaat tekemään saman.
Olen rahoittanut henkilökohtaisen vaalikampanjani kokonaan omasta lompakostani, jollei lasketa Vihreiden vaalilehdissä olleita tietoja.
Vaalikampanjani on tuottanut seuraavia kuluja :
- Vaaliesitteet : 1000 kpl mustavalkoista A4-brosyyriä tavalliselle kopiopaperille. Hinta 85 €.
- Esitteiden jako : itse autolla ja jalkapelillä. Hikeä ja kaloreita kului, ruokahalu tavallista kovempi. Euroiksi en osaa näitä menetyksiä muuttaa.
- Bensaa on palanut tähän asti (20.10.) noin 4 litraa, hinta pyöreästi 6 €. Jos minut valitaan valtuustoon, lupaan hyvittää näin aiheuttamani hiilidioksidipäästöt.
- Puhelinkuluja on tullut arviolta 20 € (arvio yläkanttiin, vedetty hatusta)..
- Sähköä on palanut tuntematon määrä kun tietokone on ollut auki yömyöhään. Heitän hatusta arvion : 10 €.
- YHTEISSUMMA SIIS PYÖREÄSTI 120 €. Tällä rahalla pitäisi jo valtuustopaikka lohjeta.
Tein alusta pitäen tärkeän strategisen valinnan : printtautin rajallisen määrän vaaliesitteitä ja päätin jakaa ne itse. Se säästi paljon rahaa ja luonnonvaroja. Se pakotti minut profiloimaan ja kohdentamaan kampanjani tarkasti (itse asiassa vähän turhan kapeasti, mutta se johtui kokemattomuudesta). Se opetti minut tuntemaan valitsemani talot ja korttelit hyvin. Tuli laskettua silmämääräisesti tyhjien asuntojen määrät, arvioitua ulkomaalaisten osuutta ja nähtyä paljon tuttuja nimiä postiluukuissa. Myös tuttuja ihmisiä tapasin - itse asiassa enemmän kuin samassa ajassa torin kulmalla seisoskelemalla olisin tavannut. Jos satun pääsemään valtuustoon, uskon tietäväni keskimääräistä valtuutettua paremmin, millaisista paikoista minun ääneni ovat tulleet.
Pyydän anteeksi mahdollisilta kannattajiltani jotka eivät ole saaneet vaaliesitettäni. Jaoin ne 8-tuntisen työpäivän jälkeen, sovitin jakoajat lasten nukkumaanmenoaikoihin ja vaimon työvuoroihin ja muihin rientoihin joita siinä ohessa kertyi. Lisäksi tunnustan, että kesken kiihkeimmän vaaliskaban tein kaverien kanssa nelipäiväisen metsäretken Salamajärven kansallispuistoon. Poliittisesti tyhmää mutta muuten tosi hyvä reissu.
Esitteitä jakaessa kunto pysyi hyvänä ja nuoruus tulvahti elävänä mieleen. Olen viettänyt aika monta vuotta elämästäni postin ja eri paikkakuntien paikallislehtien palveluksessa joko päivä- tai yökannon parissa, pahimmillaan molemmissa.
Suosittelen kaikille ehdokkaille jalkautumista äänestäjien pariin. Niin, ja kertokaa äänestäjillenne mistä olette saanut rahaa ja miten paljon.