Vaasalaisia.info kolumnipalvelu
Lue aktiivisten vaasalaisten kirjoituksia ja aloita itsekin kirjoittaminen!
Kolumnipalvelun etusivu
Puolueet:

Kokoomus   

Sosiaalidemokraatit   

Vihreät - De Gröna   

Pro Vaasa   

Sitoutumaton kolumnisti   

Keskustapuolue   

Perussuomalaiset   

Kristillisdemokraatit   

Vasemmistoliitto   

SKP   

RKP   

Itsenäisyyspuolue   

Senioripuolue.fi   


Vihreät - De Gröna
Puolueen ehdokkaat:

Kari Lajunen

Malcolm Pemberton

Anna Swanljung

Tapio Osala

Asko Halme

Juha Tuomikoski

Sisko-Margit Syväoja

Tytti Hyttilä-Huhta

Jaakko Laukka

Juha Ossi

Ritva-Hillevi Halme

Susanne Wendell

Olli Autio

Timo Lumme

Mika Siltanen

Peku Sommerfeldt

Ville Kaukonen

Sami Ruutikainen

Aatos Lehtola

Tapio A Osala
Tapio Osala

Kari Lajunen
 

 

Kolumnit selaimeesi
RSS-Syötteellä!

 

 

 

 

Anna Swanljung - Vihreät - De Gröna

Asukkaan ääni kaavoituksessa  
Lisätty: 19.10.2008

Lue kirjoittajan kaikki kolumnit! >>
Liity kirjoittajan lukijaryhmään! >>

 


Edellisen kolumnini jälkeen minulta kysyttiin, mikä olisi se keino tai keinot, joilla mielestäni saataisiin Vaasassa kaavoitus toimimaan. Vastasin kysymykseen osittain jo, mutta ajattelin jatkaa vielä mietteitäni osallistumisesta ja sen järjestämisestä. Laaja osallisuus, avoimuus, varhainen osallistuminen ja vuorovaikutus kun ovat maankäyttö- ja rakennuslain keskeisiä periaatteita.


 


Yksi keskeinen ongelma ja herkästi valitustielle johtava seikka Vaasan kaavoituksessa on se, että kaavoitettavan alueen asukkaiden ääni tuntuu kaikuvan kuin kuuroille korville (kun on kyse täydennyskaavoituksesta). Tällä hetkellä Vaasassa kyllä kuullaan, mutta kuuntelemisen taito puuttuu.


 


Kaavoitettavalla alueella jo asuvat ihmiset ovat yleensä alueen parhaita tuntijoita. Heidän arkikokemuksensa kertovat, mikä alueessa on hyvää, mikä toimii ja mihin kaivattaisiin parannuksia. Parhaimmillaan osallistuminen tuottaa tietoa asukkaiden ja muiden ympäristön käyttäjien tarpeista ja arvostuksista sekä tuo uusia näkökulmia suunnitteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Miksi näitä asukkaiden arkikokemuksia on niin vaikea ottaa huomioon? Miksi tuntuu siltä, että mielipiteiden ja muistutusten kerääminen on vain välttämätön paha, joka nyt vain on pakko lain mukaan toteuttaa? Mitä voitaisiin tehdä aidon vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi? Miten osallistumiskäytäntöjä voitaisiin kehittää siten, että päästäisiin pelkästä kuulemisesta aitoon osallistumiseen?


 


Asukkaat haluavat mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöönsä. Ja onko tuo ihmekään! Muutokset omassa jokapäiväisessä elinympäristössä vaikuttavat pysyvästi asukkaiden elämään. Kyselyissä on selvinnyt, että henkilökohtainen yhteys kaavoittajaan on asukkaille tärkeä. Sitä pidetään tärkeimpänä vaikuttamisen keinona. On myös tärkeää, että asukkaiden kannanotot tavoittavat poliittiset päättäjät. Kaavoittajalla on tässä keskeinen rooli, mutta poliitikotkin voisivat olla nykyistä aloitteellisempia, osallistua asukastilaisuuksiin ja pitää korvat höröllä. Poliitikoiden pitäisi myös päästää irti maksimaalisen ”hyödyn” ja tehokkuuden tavoittelusta, mikä osaltaan sitoo kaavoittajan mahdollisuuksia kuunnella asukkaita. On helppo "syyttää" vain kaavoittajaa, kun poliitikotkin voisivat katsoa itseään peiliin. Vaasan ”tonttipula” on tehnyt päättäjät sokeiksi. Pitää myös muistaa, että huonosti tehtyä kaavaa ei ole pakko hyväksyä!


 


Kaavoituksessa on aina ristiriitaisia intressejä eri toimijoiden kesken ja alueen asukkaillakin voi olla hyvin eriäviä mielipiteitä myös keskenään. Kaavoittajan pitäisi kyetä toimimaan siten, että kaavoitusprosessin aikana saadaan eri näkökulmat monipuolisesti esille ja aidossa vuorovaikutuksessa pyritään löytämään ongelmakohtiin yhteinen ratkaisu. Kaavoittajan tulisi kuunnella ja kyetä myös hyvin perustelemaan eri vaihtoehtoja. Kirjoitin jo aiemmassa kolumnissani kaavan vaikutusten arvioinnin keskeisestä roolista vuorovaikutuksessa. Asukkaat haluavat tietää ennen muuta, miten kaava muuttaa ympäristöä ja miten se vaikuttaa arkielämän toimivuuteen. Hyvällä vuorovaikutuksella voidaan estää ristiriitojen kärjistyminen konflikteiksi. Kun itse kaavoitusprosessi koetaan reiluksi, on eri osapuolien helpompi hyväksyä lopputulos, vaikkei se olisikaan joka suhteessa omien toiveiden mukainen. Tapa, jolla osallistuminen järjestetään, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisen roolin osalliset saavat kaavaprosessissa. Tässä olisi Vaasalla paljon opittavaa.


 


Niiden, joita kaavoitus koskee, tulisi voida ottaa kantaa myös kaavan tavoitteisiin ja vaihtoehtoihin. Tutkimuksissa on tullut esiin, että asukkaat ja kansalaisjärjestöt haluaisivat osallistua ja vaikuttaa ”jo ennen kuin kaavoitus alkaa”. Kaavoitusta koskevat tavoitteet ja periaatteet on saatettu määritellä etukäteen niin sitovasti, että osallistujat kokevat, ettei kaavaratkaisuun voi enää vaikuttaa. Tyypillisesti Vaasassakin asukkaat otetaan ”mukaan suunnitteluun” siinä vaiheessa, kun kaavoittaja on jo piirtänyt kaavaluonnoksen. Tahtoo vain käydä niin, että tämän jälkeen kaavoittaja pitää kynsin hampain kiinni tästä omasta suunnitelmastaan ja asukkaiden todellinen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön jää olemattomaksi. Tällainen lähtöasetelma johtaa helposti konflikteihin. Tämä oli myös yksi keskeinen syy mm. Purolan kaavoituksen epäonnistumiseen. Konfliktin siemen itää myös mm. Vaskiluodon kaavoitussuunnitelmissa. Kuunnellaanko asukkaita vai grynderiä?


 


Osallistumismenetelmien runkona voidaan pitää tiedottamista, kaavan nähtävillä pitämistä sekä mielipiteiden ja lausuntojen kokoamista. Mutta useimmissa tapauksissa tämä ei riitä. Tarvitaan myös muita osallistumismenetelmiä, aitoa vuoropuhelua. Tarvitaan yleisötilaisuuksia, ”suunnittelupajoja”, yhteistyöryhmäpalavereita, neuvotteluja, mahdollisesti kävelykierroksia suunnittelualueella jne. riippuen kaavan merkityksestä ja kiinnostavuudesta. Aivan uutta voisi olla myös esimerkiksi keskusteluryhmä internetissä kaupungin omilla nettisivuilla. Kaavoittaja voisi tarvittaessa ottaa osaa keskusteluun. Olennaista on kaavoittajan sekä päättäjien asennoituminen eri tahoja kohtaan. On tärkeää, että osallisille jää sellainen tunne, että heitä on aidosti kuunneltu ja ollaan yhdessä perustellen pyritty löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.


 


Jollakin tavalla kaavoituksessa pitäisi kyetä ottamaan huomioon myös alueen tulevat asukkaat ja heidän tarpeensa ja toiveensa. Suunnittelua varten on mahdollista saada tietoa myös tulevien asukkaiden näkemyksistä esimerkiksi erilaisin kyselyin.


 


Vain parantamalla osallistumisen kulttuuria saataisiin Vaasassakin pikku hiljaa luottamus kaavoitukseen palaamaan. Kaavoittajan työ ei ole helppoa, mutta varmasti hyvin haastavaa ja mielenkiintoista!


 


tällaisin miettein tänään,


 


Anna – Asukkaan ääni kaavoituksessa!

Kolumnin kirjoittaja:
Nimi: Anna Swanljung
GSM: 0405342229
Email: annaswanljung@gmail.com

Klaus Berg kysyy: Kaavoitusterrorismia pikimmiten te harrastatte siellä seurassanne. Tiedättekö, tajuatteko edes mitä tuollaiset temput maksavat kuntalaisille ?
Kirjoittaja vastaa: Asiaton kommentti ja raskaita syytöksiä, ehdokas Klaus Berg! Ja kertoo sen valitettavan tosiasian, että et tunne lainkaan kaavoituksen periaatteita. Nyt kun haet valtuustoon (ja varsinkin jos sinne tai muihin luottamustehtäviin sattuisit pääsemään, mitä en näiden kommenttiesi perusteella ainakaan toivo!) ja ennen kuin jatkat syytöksiäsi, kannattaisi viimeistään tutustua siihen, miten kaavoitus lain mukaan etenee. Kannattaisi myös etsiä esimerkiksi Nykysuomen sanakirja tai jokin muu itseäsi viisaampi teos käsiisi ja voit sieltä katsoa määritelmän sanalle terrorismi. Terrorismi sisältää aina väkivaltaa ja ympäristöseuran toiminta on niin kaukana terrorismista kuin olla vaan voi! Meidän yhtenä aivan keskeisenä arvona on rauha niin ihmisten kuin ihmisen ja luonnonkin välillä. Jos tutustuisit meihin ihan oikeasti, ihmisinä (etkä vain uskoisi, mitä propagandalehti Pohjalainen kirjoittaa ja syyllistyisi samaan propagandaan itsekin), kokisit varmasti positiivisen yllätyksen! Voin sen Sinulle luvata! Klaus, olen hyvin hyvin pettynyt!!! Luulin, että Sinulla olisi tätä enemmän älliä.

Ari-Pekka Laitalainen kysyy: Sinulla on paljon hyviä näkemyksiä ja ajatuksia kaavoituksesta. Ajatuksesi siitä, että "jos jollakulla on syytä valittaa, kertoo kaavoituksen epäonnistumisesta" ei voi pitää tietenkään paikkaansa. Kaava on kuitenkin lopulta kompromissi, jossa toivottavasti suurimman osan kaavan vaikutusalueella asuvien toiveet ympäristön tulevasta rakentamisesta on vahvistettu. Aina on joku joka kokee kärsivänsä haittaa tai ei saa samaa taloudellista hyötyä kaavasta kuin toinen. Mitä mieltä olet ajatuksesta, että luottamushenkilöistä koottaisiin asiantuntijaryhmä tai suoraan kaavoituslautakunta tukemaan ja ohjaamaan Vaasan kaavoittajien työtä? Pientä painetta, mutta sopivasti ulkopuolisen uusia ja erilaisia näkemyksiä kaavojen sisällöstä. Nurmijärven kunnassa meillä oli kaavoituslautakunta ja siellä asioihin kyettiin paneutumaan paremmin. Kaavoituksen hitaus oli ongelma myös siellä.
Kirjoittaja vastaa: Hei Ari-Pekka! Se on selvä, että kaava on aina eri intressien kompromissi. Mutta uskon vakaasti kuten kirjoitin eli kun itse kaavoitusprosessi koetaan reiluksi, on eri osapuolten helpompi hyväksyä lopputulos, vaikkei se olisikaan joka suhteessa omien toiveiden mukainen. Uskon, että valituksia ei tulisi niin herkästi, kun vuorovaikutukseen todella panostettaisiin. Tämä vaatii tietysti kaavoittajalta aikamoisia diplomaatin kykyjä! Tarvitsisimme tänne oman ”kaavoituksen Martti Ahtisaaren”! :) *************** Miten ajattelemasi kaavoituslautakunta toimisi suhteessa kaupunginhallituksen suunnittelujaostoon sekä rakennus- ja ympäristölautakuntaan? Eri kunnissa lautakunnat ja niiden vastuualueet on jaettu vähän eri tavalla. Miten kaavoituslautakunta eroaisi esim. nykyisestä suunnittelujaostosta? Olen kanssasi siitä samaa mieltä, että näihin luottamuselimiin valituilla pitäisi olla asiantuntemusta tai ainakin kaavoituksesta päättävillä ja sitä ohjaavilla pitäisi olla maankäyttö- ja rakennuslain periaatteet hyvin hallussa. Tässä mielessä luottamushenkilöiden kouluttaminen olisi tärkeää. *************** Pidän aika isona ongelmana Vaasassa ennemminkin sitä, että esimerkiksi suunnittelujaostossa istuvat samat kasvot kaudesta toiseen. Siellä pitäisi olla enemmän vaihtuvuutta. Itsekin varmaan tiedät alan ihmisenä, että nämä rakentamiseen liittyvät asiat ovat niin herkkiä juttuja ja niissä pyörii niin iso raha, että helposti tietyt tahot alkavat ”kestittää” luottamushenkilöitä, jos samat naamat istuvat päättämässä vuodesta toiseen. Tai ainakin tällainen epäilys syntyy helposti ja se osaltaan romuttaa vaasalaisten luottamusta asioiden oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Se kenen leipää syöt, sen lauluja laulat… Näinhän se menee. Siinä ei asukkaiden mielipiteillä enää paljon olekaan väliä! Ilman vaihtuvuutta ei myöskään saada peräänkuuluttamiasi ”uusia ja erilaisia näkemyksiä”. ***************

Ainu kysyy: Pari esimerkkiä hyvin sujuneesta kaavoitusprosessista: kasarmin alue ja 8. ja 9. kaupunginosan kaavat. Niissä vuorovaikutus todella onnistui, eikä kaavoista tietääkseni valitettu. Ihan kaikki ei sentään Vaasassa mene pieleen. Kaavoituslautakunta kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta aika paljon riippuu lautakunnan jäsenten asioihin perehtymisestä. Uusia kasvoja tosiaan kaivataan, ihmisiä, jotka todella haluavat yhteistä hyvää eivätkä kulje jonkun toisen talutusnuorassa.
Kirjoittaja vastaa: Hei Ainu! Olet aivan oikeassa. Mainitsemissasi kaavoissa osallistuminen hoidettiin esimerkillisesti. Niissäkin (erityisesti Kasarmin kaavassa) oli ristiriitoja, mutta ne pystyttiin ratkaisemaan yhdessä asukkaiden kanssa eikä tarvetta valituksiin ilmennyt. On niin paljon myös kaavan laatijasta kiinni, kuinka vuorovaikutus sujuu ja minkälaisia osallistumisen mahdollisuuksia ihmisille luodaan. Ja kyllähän Vaasassa menee jatkuvasti kaavoja läpi ilman valituksia. Niistä vain ei pidetä suurta haloota. Kaupungin nettisivuilla voi seurata listaa viimeksi vahvistuneista asemakaavoista. Listassa ovat mm. Huuhkajankadun jatkeen kaava Teeriniemellä (17 uutta omakotitonttia), Valokaarenkatu Melaniemellä (2 uutta ok-tonttia), Rytilaakso Hietalahdessa (13 uutta ok-tonttia + rivitalotontti), Kuningattarenkatu Vanhassa Vaasassa (18 uutta ok-tonttia ja pari pientalotonttia), Pukinjärven laajennus (35 uutta ok-tonttia) jne. Että ei sitä nyt ihan kaikista kaavoista Vaasassakaan valiteta, vaikka jotkut tahot haluavatkin luoda sellaista kuvaa. On aivan luonnollista, että sellaisissa kaavoissa, joissa muutokset elinympäristöön ovat suuria, esim. Purolan ja Gerbyn venesataman kaavat, ristiriitojakin on enemmän. Usein ne olisivat kuitenkin sovitettavissa ennen kuin joudutaan valituksen tielle. Purolassakaan asukkaat eivät vastustaneet alueen lisärakentamista (olisivat hyväksyneet alueelle aiotuista n. 200 uudesta omakotitontista n. 180 – eikö tuo 180 olisi jo tuonut helpotusta kaupungin tonttitilanteeseen?). Heillä oli muutamia mielestäni melko pieniä toiveita rakentamisen tehokkuuteen sekä liikennejärjestelyihin liittyen. Nämä asiat olisi voitu hyvällä vuorovaikutuksella ratkaista siten, ettei valitustielle olisi tarvinnut lähteä ja nyt olisi Purolassa monta uutta omakotitonttia jaossa. t.Anna

Pertti Kautto kysyy: Hei Anna! Mitä mieltä olet, onko valittajilla mitään vastuuta siitä, että monet Vaasaan muuttaneet nuoret perheet lähtevät naapurikuntiin rakentamaan omakotitaloaan, kun valituksen takia kaavat eivät valmistu ajoissa? Useinhan valituksissa on siitäkin kyse, että ei minun tonttini lähelle, eikä minun tonttini läheistä metsää saa kaavoittaa tonteiksi. Siis pelkkä itsekkyys syynä. On otettu joutomaa, metsä tms. omaksi reviiriksi, vaikka ei sitä omistetakaan. Toinen kysymys: Kuntademokratiaan kuuluu, että valitaan kaupunginvaltuustoon edustajat ja he valitsevat kaupunginhallituksen ja lautakunnat. Jos nämä elimet hyväksyvät kaavan vaikka äänestämällä, niin kaava on demokratian sääntöjen mukaan hyväksytty. Suomen laki antaa nykyisin valitusoikeuden kuitenkin myös erilaisille yhteisöille, vaikka niillä ei olisi suoraan minkäänlaista yhteyttä asiaan. Onko sinun mielestäsi tässä ristiriita ja miksi kuntademokratiaa poljetaan tällä valitusoikeudella?
Kirjoittaja vastaa: Hei Pertti! Kysymystesi perusteella lähettäisin Sinutkin yhdessä Klaus Bergin kanssa maankäytön suunnittelun sekä demokratian peruskursseille. Kirjoitat itsekin, että Suomen laki antaa valitusoikeuden. Lait on eduskunnassa demokraattisesti säädetty. Lait on tarkoitettu noudatettaviksi, myös kunnallistasolla!! Valitettavasti maankäyttöön liittyvissä asioissa suurimmalla osalla kuntapäättäjistä ei ole edes perustiedot hallussa. Kuinka kuntapäättäjä voi näillä vajavaisilla tiedoilla arvioida kaavoitusprosessin laillisuuden? Usein luotetaankin vain virkamiehen esitykseen, kun ei itse osata kyseenalaistaa. Tietysti lähtökohtana pitäisikin olla se, että virkamiehen esitys on laillinen. Mutta valitettavasti näin ei aina ole ja valtuusto ja lautakunnat tulevat tehneeksi myös laittomia päätöksiä. Siksi on kansalaisoikeuksien kannalta aivan äärimmäisen tärkeää, että valitusoikeus on olemassa. Valitusoikeudella ei siis todellakaan poljeta kuntademokratiaa! *************** Mielestäni on järkyttävää väittää, että valituksissa olisi kyse pelkästä itsekkyydestä. (Asuin)kaavoituksessa on kyse kuitenkin ihmisten jokapäiväisestä elinympäristöstä! Totta kai sen viihtyvyyttä ja turvallisuutta saa puolustaa! Ihmisillä on myös oikeus virkistysalueisiin kotinsa lähellä, tämä oikeus on asukkaille laissakin suotu ja hyvä niin. Rehellisesti sanoen, kuinka monen kaavavalituksen sisältöön ja kyseisten kaavoitusprosessien vaiheisiin olet päässyt tutustumaan, jotta Sinulla on pokkaa puhua valittajien itsekkyydestä? Oletko tutustunut esim. Purolan kaavoitusprosessiin ja kaavavalituksiin (niitähän oli useampia)? Kaava kumottiin suurelta osin hallinto-oikeudessa. Asukkaatko mielestäsi ovat ”vastuussa” siitä, ettei kaava ”valmistunutkaan ajoissa”? En tiedä, kuinka tarkkaan luit kaksi kaavoitusta koskevaa kolumniani. Suosittelen, että luet ne uudestaan ajatuksella ja palataan sitten asiaan? *************** Mitä tulee yhteisöjen valitusoikeuteen niin laki antaa valitusoikeuden yhteisöille TOIMIALAANSA KUULUVISSA ASIOISSA (ei niin kuin yllä väitit, että valitusoikeus olisi yhteisöillä, ”vaikka niillä ei olisi suoraan minkäänlaista yhteyttä asiaan”). Esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt ovat osaltaan pitämässä huolen siitä, että luontoarvot otetaan kaavoituksessa huomioon. Luonnonsuojeluhan on toki myös kunnan lakisääteinen tehtävä, mutta se tuppaa niin helposti unohtumaan. Huonosti kävisi luonnon, jos yhteisöjen valitusoikeutta ei olisi! *************** Lue vielä yllä oleva vastaukseni Ainulle. Ei Vaasassa ihan niin huonosti asiat ole kuin monet tahot maalailevat. Kyllä moni ”nuori perhe” on päässyt rakentamaan omakotitaloaan Vaasaan. Tutustu vielä suunnittelujaoston pöytäkirjoihin ja saatat yllättyä siitä suunnittelutarveratkaisujen määrästä, joilla omakotitaloja Vaasaankin nousee kuin sieniä sateella! Pitkässä juoksussa tällainen poikkeusluvin tapahtuva rakentaminen ei ole kuitenkaan kestävää (Vaasassahan se toki on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus!) ja se voi vaikeuttaa alueiden kaavoitusta jatkossa. Pitää myös muistaa, että jatkuvasti myös jo valmiita, niin uudempia kuin vanhempiakin, omakotitaloja vapautuu, kun ihmiset muuttavat elämäntilanteiden muuttuessa. Tämä on sitä luonnollista kiertoa. *************** Vaasan kaavoituksesta puhuttaessa syyllistytään niin usein vain pelkkään populistiseen propagandaan (jota paikallislehtemme on onnistuneesti ruokkinut ja iskostanut ihmisiin), kun asioita voisi tarkastella syvemmin ja pyrkiä tunnistamaan todelliset ongelmakohdat ja löytämään niihin ratkaisuja. Jos oikeasti jotakin muutoksia halutaan aikaan, pitää lähteä rohkeasti ja avoimesti miettimään niitä keinoja, joilla kaavoitusta voitaisiin kehittää. Olen kolumneissani tuonut joitakin näkökohtia esiin erityisesti vuorovaikutukseen liittyen. Olisiko Sinulla ajatuksia kaavoituksen kehittämisestä? Kuulisin mielelläni!

Risto Jalonen kysyy: Tuolla olisi sanan paikka <> http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=2550.0 <> vaasalaisia.nfo <> keskustelut <> omalla nimellä <> Plus ja miinus tilastossa Vaasa oikealla kohdalla ? <> Kerrohan jotain <> Kiitos
Kirjoittaja vastaa: Kirjoittaja ei ole vielä vastannut kysymykseen.

Kysy kirjoittajalta!

Nimesi:
Kysymys:
E-mail:
Bottiesto: Kirjoita tähän kenttään sana "botti", niin varmistamme ettet ole spämmirobotti.
 


Yhteistyökumppaneiden linkkitekstejä hakukoneiden optimointia varten: Metsästys on suomalaisten kansallislaji! Pikavippi on helppo tapa hakea internetistä pikalaina!