Suomi harmaantuu; eläkkeelle siirtyy joka vuosi enemmän työntekijöitä kuin mitä nuoria saadaan kouluista tilalle. Tilanne jatkuu samana niin pitkälle kuin silmä kantaa. Kaikki seuraavan 20 vuoden aikana töihin valmistuvat nuoret ovat jo syntyneet ja heidän määränsä tunnetaan tarkkaan. Koko tämän ajan työvoiman määrä supistuu. Pahiten tilanne koettelee muuttotappioalueiden yrityksiä. Suomalaiset pakkautuvat yhä tiiviimmin suurimpiin kaupunkeihin ja niiden ympäryskuntiin. 

Työntekijöiden ja työpaikkojen keskittyminen ei kuitenkaan ole luonnonlaki, johon ei voida itse vaikuttaa. Yritysten kannattaakin tehdä itsensä tutuksi oman paikkakunnan nuorille jo hyvissä ajoin ennen näiden opintovalintoja. Kun nuoret tuntevat paikallisten yritysten tarjoamat työmahdollisuudet, he huomioivat ne valinnoissaan. Niin yrittäjien kuin kuntienkin kannalta on paljon helpompaa ja halvempaa pitää kiinni olemassa olevista tulevaisuuden työntekijöistä kuin yrittää houkutella uusia muuttajia paikkakunnalle. 

Peruskoulujen ja lukioiden suuntaan kannattaa olla aktiivinen ja vähintäänkin suhtautua suopeasti näistä tulleisiin yhteydenottoihin. Yritysvierailujen, työelämään tutustumisjaksojen (TET) tai kesätyöpaikkojen järjestelyjen vaiva ei ole suuri, mutta nuorille nämä ensikontaktit ovat usein hyvin merkittäviä. Viestit kulkevat myös opettajien välityksellä. Yhä useamman opettajan soisi tutustuvan muutaman päivän OpeTET-jaksolla muun työelämän odotuksiin ja toimintatapoihin.

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden työssäoppimisjaksot kannattaa nähdä jo rekrytointikeinona. Opiskelijat ovat jo alansa valinneet ja ovat pian siirtymässä työelämään. Helpointa vastavalmistuneellekin on palata jo tuttuun työssäoppimis- tai kesätyöpaikkaan. Niinpä kouluyhteistyössään aktiivisimmat yritykset onnistuvat rekrytoinnissaan parhaiten.

Opiskelijakontaktien merkitys on pystytty mittaamaan myös käytännössä. Taloudellisen Tiedotustoimiston nuorisobarometrin mukaan asenteet tiettyä alaa kohtaan ovat positiivisimmat niillä nuorilla, jotka ovat tutustuneet alaan esim. TET-jaksolla.  

Pohjanmaan maakuntia koettelee jo pula mm. kone- ja metallialan ammattilaisista. Tilanne jarruttaa alan yritysten kasvumahdollisuuksia. Moni viivyttelee investointeja tuotannon laajennukseen, koska takeita tarvittavasta lisätyövoimasta ei ole. Paras tilanne on niillä, jotka ovat satsanneet oppilaitosyhteistyöhön jo pidemmän aikaa.

Kunnat voivat tässä tilanteessa tukea yrityksiään parhaiten tukemalla koulujensa yritysyhteistyötä. Yritystoiminnan jatkuminen ja menestyminen taataan tukemalla yrityksiä näiden ponnistelussa osaavan, paikkakunnalle juurtuneen työvoiman kouluttamisessa. Yrittäjät ovat aktiivista väkeä, joilla ei ole tapana jäädä surkuttelemaan kovaa kohtaloa. Uhkaavan työvoimapulankin torjuminen on yritysten omissa käsissä. Reagoimalla tilanteeseen ajoissa haaste on voitettavissa.