Vaasalaisia.info kolumnipalvelu
Lue aktiivisten vaasalaisten kirjoituksia ja aloita itsekin kirjoittaminen!
Kolumnipalvelun etusivu
Puolueet:

Kokoomus   

Sosiaalidemokraatit   

Vihreät - De Gröna   

Pro Vaasa   

Sitoutumaton kolumnisti   

Keskustapuolue   

Perussuomalaiset   

Kristillisdemokraatit   

Vasemmistoliitto   

SKP   

RKP   

Itsenäisyyspuolue   

Senioripuolue.fi   


Vihreät - De Gröna
Puolueen ehdokkaat:

Kari Lajunen

Malcolm Pemberton

Anna Swanljung

Tapio Osala

Asko Halme

Juha Tuomikoski

Sisko-Margit Syväoja

Tytti Hyttilä-Huhta

Jaakko Laukka

Juha Ossi

Ritva-Hillevi Halme

Susanne Wendell

Olli Autio

Timo Lumme

Mika Siltanen

Peku Sommerfeldt

Ville Kaukonen

Sami Ruutikainen

Aatos Lehtola

Tapio A Osala
Tapio Osala

Kari Lajunen
 

 

Kolumnit selaimeesi
RSS-Syötteellä!

 

 

 

 

Anna Swanljung - Vihreät - De Gröna

Vaasa edelläkävijäksi ilmastonsuojelussa  
Lisätty: 21.9.2008

Lue kirjoittajan kaikki kolumnit! >>
Liity kirjoittajan lukijaryhmään! >>

Tähänastisen kehityksen hillitön energiankäytön kasvu on käynnistänyt vakavan ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutoksen hillinnällä on keskeinen rooli siinä, miten hyvänä elinympäristömme säilyy tai miten huonoksi se muuttuu. Kunnilla on tässä asiassa suuri vastuu.

Muun muassa yhdyskunnan parempi energiatehokkuus, pienempi matkustus- ja kuljetustarve, hyvin toimiva julkinen liikenne, ruoan ja muiden tarpeiden lähituotanto sekä hyvin järjestetty jätehuolto vaikuttavat suoraan hiilidioksidipäästöjen alenemiseen. Tällainen kehitys järkeistää muutenkin yhteiskuntamme toimivuutta. Paikallisen uusiutuvan energian eri muotojen kehitys antaa myös uusia pysyviä työpaikkoja, jotka hyvinkin korvaavat vahingollisemman toiminnan lopettamisen.

Keskivertosuomalainen tuottaa vuodessa noin 12 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Ilmaston kannalta kestävä taso olisi noin 2 tonnia vuodessa. Suomessa hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat voidaan jakaa neljään yhtä suureen osaan: sähköntuotanto, lämmöntuotanto, liikkuminen sekä ruoan ja tavaroiden tuotanto ja kuljetus. Kaikkiin näihin osa-alueisiin voi Vaasan kaupunki vaikuttaa ratkaisevasti hyvällä suunnittelulla, päätöksillä, ohjauksella sekä jatkuvalla valistuksella ja seurannalla.

Kaupunki voi vaikuttaa siihen, miten asukkaiden sähkö ja lämpö tuotetaan ja liikenne järjestetään. On myös puututtava julkisten palveluiden kuten koulujen, virastojen ja urheilulaitosten välittömiin päästöihin. Välillisten päästöjen vähentäminen tapahtuu mm. järkeistämällä yhdyskuntarakennetta siten, että asuminen, työ ja palvelut muodostavat mahdollisimman tiiviitä kokonaisuuksia. Energiankulutusta voidaan merkittävästi vähentää, kun siihen kiinnitetään suurempaa huomiota. Myös mahdollisimman hyvin toimivan ja vähäpäästöisen jätehuollon järjestäminen on merkittävä osa-alue, jossa Vaasa on päässyt hyvään alkuun, mutta paljon on vielä tehtävissä. Varsinkin jätteen synnyn ehkäisemisessä on vielä paljon tehtävissä.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 30 % vuoteen 2020 ja vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2007 alussa Euroopan päämiehet sopivat energiapolitiikan tavoitteista. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 %:iin nykyisestä noin 6,5 %:sta vuoteen 2020 mennessä ja nostaa ekotehokkuutta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä.

Jotta ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen onnistuu, pitää Suomessa kuntien toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti ilmastoystävällisen yhteiskunnan luomiseksi. Esimerkkejä on: Ruotsissa 80 000 asukkaan Växjö on ottanut tavoitteekseen puolittaa ilmastopäästöt asukasta kohti vuoteen 2010 mennessä. Vuosien 1993 ja 2006 välillä Växjössä päästöjä asukasta kohti vähennettiin 30 % ja vuonna 2006 päästöt olivat 3 232 kg henkeä kohti.

Minä ja muutama muu ympäristöstä huolestunut vaasalainen jätimme tämän vuoden helmikuussa Vaasan kaupungille tämän sisältöisen kunnallisaloitteen. Aloitteessa esitimme, että Vaasa laatisi ilmasto-ohjelman, jossa esitetään tavoitteet ja keinot, joilla kaupunki muutetaan ilmastoystävälliseksi kunnaksi. Siinä määrin kuin tämä tavoite toteutuisi, kaupunki saisi myös aitoa kansallista ja kansainvälistäkin arvostusta. Luettelimme myös esimerkkejä parannettavista käytännön kohteista, joille voi tehdä toteutettavia suunnitelmia. Esimerkkilista on luettavissa myös netissä osoitteessa http://www.sll.fi/yhdistykset/vaasa/Ilmasto_liite.htm .

Kolumnin kirjoittaja:
Nimi: Anna Swanljung
GSM: 0405342229
Email: annaswanljung@gmail.com

Juha Tuomikoski kysyy: Tervehdys Anna. Hyvä että joku jaksaa "vaahdota" ilmastonmuutosasialla. Vaasan ympäristöseuran kunnallisaloite on mielestäni pääpiirteissään erinomainen. Kysyn tässä yhtä asiaa, joka heräsi mielessäni kun kävin asuntomessuilla : onko kaukolämmön puolesta puhuminen kovin suuri ympäristöteko? Eikö maalämpö ole murskaavasti parempi vaihtoehto, eikä edes pitkän aikavälin kustannuksiltaan merkittävästi kalliimpi? Vaasan sähkön oman kotisivun mukaan jo pelkästään sähköntuotannossa käytetään 47%fossiilisia lähteitä ja 33% ydinvoimaa. Kaukolämmön vastaavia lukuja en löytänyt, mutta epäilen että fossiiliset ja turve hallitsevat sitä vielä lujemmin kuin sähköntuotantoa. Näissä oloissa kaukolämpö alkaa tuntua lähinnä toiseksi huonoimmalta vaihtoehdolta kodin oman öljykattilan jälkeen, tai ehkä suoran sähkölämmityksen voi myös sijoittaa sen alapuolelle.
Kirjoittaja vastaa: Kiitos, Juha, hyvästä kysymyksestä. Et löytänyt hakemiasi lukuja kaukolämmön osalta, koska kaukolämpö Vaasassa (kuten myös suurimmassa osassa muuta Suomea) muodostuu sähköntuotannon "kylkiäisenä". Kaukolämmön energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys perustuvat siis siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä. Puhutaan sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Tästä syystä kaukolämpö on mielestäni erittäin kannatettavaa kunnissa, joissa mahdollisuus sähkön ja lämmön yhteistuotantoon on. On siis hävytöntä, kun Vaasassa edelleen voi rakentaa öljyllä tai suoralla sähköllä lämpiäviä taloja, kun täällä on toimiva kaukolämpösysteemi. *************** Toki sähkön (ja siis myös kaukolämmön) pääasiallisena polttoaineena on tällä hetkellä kivihiili, josta tulee hiilidioksidipäästöjä. Mutta pitää muistaa, että myös maalämpöpumppu toimii sähköllä. Osmo Soininvaara kirjoitti kesäkuussa nettisivuilleen artikkelin otsikolla "Maalämpö vai kaukolämpö". Soininvaara laskeskeli siinä maalämmön ja kaukolämmön keskinäistä tehokkuutta. Tuloksena oli, että maalämpö käyttää primaarienergiaa yli tuplasti sen minkä kaukolämpötalo. Johtopäätöksenä: ei kannata rakentaa maalämpötaloja kaukolämpöverkon äärelle. Artikkeli laskelmineen on luettavissa osoitteessa http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/15/maalampo-vai-kaukolampo/ Sellaisilla esim. haja-asutusalueilla, joissa mahdollisuutta sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ei ole, on maalämpö hyvä vaihtoehto. *************** Mielestäni harkinnan arvoista Vaasassa olisi se, että kaavamääräyksiin lisättäisiin mahdollisuus kaavalla määrätä, mitä lämmitys- ja energiamuotoja kaavoitettavalla alueella pitää käyttää. Näin pystyttäisiin uudiskohteissa lisäämään kaavoittajan toimesta ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. *************** Selvensikö vastaukseni asiaa? Mielestäni ilmastonmuutoksesta on vain pakko jaksaa "vaahdota", myös kunnan tasolla, koska kyseessä on niin suuri ongelma, jota ei voi sivuuttaa missään päätöksenteossa. En voisi katsoa nyt kohta 2 vuotta täyttävää kummipoikaani silmiin, kun hän kahdenkymmenen vuoden kuluttua kysyisi minulta, että "Miksi ette tehneet mitään? Miksi ilmastonmuutosta ei pysäytetty? Mitä sinä teit hillitäksesi sitä?"

Risto Jalonen kysyy: Mitä mieltä olet kalastaja Pentti Linkolan jutuista ? Ymmärrät varmasti hyvin niiden perimmäisen merkityksen ?
Kirjoittaja vastaa: Hei Risto! Arvostan Pentti Linkolaa, vaikken kaikista asioista olekaan hänen kanssaan samaa mieltä. Ymmärrän hyvin ja tunnen myös sen syvän tuskan ja turhautuneisuuden, mitä Pentti tuntee, kun luontoa tuhotaan. Tuo tuska on läsnä kaikissa hänen kirjoituksissaan. Pentti on elämänsuojelija, vaikka hän tuo sen usein hyvin raadollisellakin tavalla esiin, herättelee. Teksteistä voi sitten tietysti poimia ja painottaa juuri niitä asioita, mitä itse kukin haluaa. Toimittajat ainakin rakastavat siteerata niitä kaikkein radikaaleimpia kommentteja, mitä tulee esim. kehitysapuun yms., vaikka Pentin teksteissä on paljon muuta, mikä ennemmin ansaitsisi sen keskeisen huomion. Mitä tulee näihin kaikkein radikaaleimpiin Pentin esittämiin ajatuksiin esim. juuri kehitysavusta, sodista yms., oma arvomaailmani ei näiltä osin kohtaa Linkolan omaa. Kannatan kehitysapua ja ihmisten kaikinpuolista auttamista, solidaarisuutta, rauhaa, lähimmäisenrakkautta. Lähimmäisenrakkauteni on vain laajentunut myös koskemaan koko luomakuntaa, luontoa ja ihmistä sen osana. Kun ihminen vain ymmärtäisi, että jo itsensäkin kannalta luontoa olisi syytä suojella (harva tunnustaa luonnon itseisarvoa nimittäin, aina pitäisi löytyä se hyöty ihmiselle). Se, mitä Pentti Linkolassa erityisesti arvostan, on hänen vaatimaton elämäntapansa. Hän todella elää kuin opettaa. Kun vain itsekin pystyisi elämään niin pienellä luonnon kuormituksella!

Risto Jalonen kysyy: Hienoa tekstiä. Täytyykin tässä sinulle paljastaa, että olen itse tullut Pentin kanssa palaveeranneeksi ja ymmärrän äijää aika syvällisesti. Sanoin kerran hänelle tajuavani hyvin mitä hän ajaa takaa heitellessään niitä kaikista raadollisimpia kommenttejaan. Linkola kysäisi: Mitä se mahtaa sitten olla. Minä: Se on sitä, että ellet sinä tässä media- ja kaaoskulttuurin myllerryksessä sano jotain todella järkyttävää, niin kukaan ei viitsi kuunnella ja kun saat shokeeraamalla kuuntelijoita, niin sinulla on mahdollisuus saada ymmärtäjiä myös sille tärkeimmälle sanomallesi, mitä voisi kutsua Globaaliksi huoleksi. Tässä on sitten vain se ikävä puoli, että kun lehdistö kalastelee vain näitä kauhuskenario aineksia, niin lööpit riekkuvat sitten ihan mitä sattuu. Pentti: Olet ymmärtänyt asian täsmälleen oikein. Näin se menee. Eikö Menekin ?
Kirjoittaja vastaa: Juuri näin! Hienoa, että olet päässyt tutustumaan Pentti Linkolaan lähemmin. Ne, jotka hänet tuntevat, ovat kertoneet, että Pentti on hyvin lämmin, ystävällinen ja vieraanvarainen ihminen. (Itse en ole häntä tavannut muuta kuin nähnyt ja kuullut seminaarissa Vaasassa viime vuonna.) Olen menettänyt uskoni mediaan aika päiviä sitten. Kyllä tietyt paikalliset tahot ovat minustakin halunneet julkisuudessa luoda sellaista kuvaa, josta en tunnista itseäni. Medialla on niin suvereeni rooli mielipidevaikuttajana. On sääli, että osa toimittajista on hylännyt journalistin etiikan ja he hairahtavat tuon tuosta ylilyönteihin. Kun se osuu omalle kohdalle, tajuaa, että ei voi luottaa enää mihinään, mitä esim. lehdet kirjoittavat. Sama kun voi osua kenelle tahansa. Kyllä fiksu ihminen osaa lukea lehtien juttuja kriittisesti, mutta valitettavasti on niitäkin, joille painettu sana on absoluuttinen totuus. Ei pitäisi ruveta tuomitsemaan ihmistä ennen kuin on saanut mahdollisuuden oikeasti tutustua häneen ja hänen ajatuksiinsa. Siksipä siis iloitsen, että olet saanut tutustua Penttiin ja olet halunnut ymmärtää asioita pintaa syvemmältä. Moni ei nimittäin tätä tee vaan puhuvat ja tuomitsevat lukematta edes yhtään kirjaa!

Joni kysyy: Tuohon päästöongelmaan paras ratkasuhan olisi tällä hetkellä ydinvoima
Kirjoittaja vastaa: Kirjoittaja ei ole vielä vastannut kysymykseen.

Kysy kirjoittajalta!

Nimesi:
Kysymys:
E-mail:
Bottiesto: Kirjoita tähän kenttään sana "botti", niin varmistamme ettet ole spämmirobotti.
 


Yhteistyökumppaneiden linkkitekstejä hakukoneiden optimointia varten: Metsästys on suomalaisten kansallislaji! Pikavippi on helppo tapa hakea internetistä pikalaina!