Työperäinen maahanmuutto - yhteinen haasteemme.

Olen uusi kunnallisvaaliehdokas ja vieläpä taustaltani ulkomaalainen, nimittäin unkarilainen. Vaikka olen asunut 20 vuotta Suomessa ja 15 vuotta Vaasassa, ei minulla ole tähän mennessä ollut aikaa paneutua politiikkaan. Aina on ollut niin paljon muuta tekemistä: työtä!

Olen enemmän tekijä kuin puhuja (olen oppinut Pohjanmaan tavoille), joten olen jättänyt puhumisen muiden tehtäväksi. Hallitsen kyllä sujuvasti suomen kielen ja olen valmistunut Kuopion Yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. En ole poliitikko, vaan yksi tekijöistä, joka päättää asioista suomalaisen maalaisjärjen mukaan. Olen myös sisukas, minkä olen oppinut suomalaisilta ystäviltäni.

Vähän ennen kunnallisvaaleja tulin siihen tulokseen, että Vaasassa tulee tapahtumaan niin paljon muutoksia, etten voi jättäytyä sivustaseuraajaksi.

Usein kuulee sanottavan, että ulkomaalaisille ei ole töitä. Kuitenkin parin viime vuoden aikana yhteistyökumppanieni kautta on työllistynyt yli sata unkarilaista metallimiestä sekä muiden alojen ammattilaisia Vaasassa ja Pohjanmaalla. Luomieni järjestelmien kautta työntekijöiden työhön asettaminen ja kotouttaminen on onnistunut vaivatta.

Unkarin lisäksi monista muistakin maista on tulevaisuudessa tarjoutumassa runsaasti työvoimaa Suomeen. Voidaankin todeta, että maassamme on tapahtumassa suuri työvoimapoliittinen rakennemuutos.

Väestömme ikääntyminen tulee merkitsemään huomattavaa työvoimapulaa lähitulevaisuudessa. On arvioitu, että pulaa tulee olemaan nimenomaan ammatillisesti koulutetusta työvoimasta. On myös otettava huomioon, että työperäiset maahanmuuttajat ovat veronmaksajia, joiden veroilla maksetaan hyvinvointivaltion kuluja.

Kuitenkin työperäisen maahanmuuton tietoisessa lisäämisessä on vaaransa, ellei siihen valmistauduta kunnolla. Valmistautuminen lisääntyvään maahanmuuttoon tarkoittaa sitä, että vahvistetaan muutolle suotuista yleistä ilmapiiriä paikkakunnalla, järjestetään riittäviä ja monipuolisia palveluja, jotka koskevat työn vuoksi muuttavien perheitä, opetellaan monimuotoisissa työyhteisöissä työskentelyä ja opetetaan maahanmuuttajille suomen kieltä.

On osoitettava erityistä huomiota sellaisten lainsäädännöllisten esteiden poistamiseen, jotka vaikeuttavat palveluiden järkevää järjestämistä paikallisella tasolla. Erityisen tärkeää on tukea uudenlaista työtapaa, jossa palvelujen turvaaminen perustuu viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten yhteistyöhön.

Yhteiskunnalliset rakennemuutokset ovat jo edessämme ja vaikuttavat lähinnä sosiaali- ja terveysalan organisaatioihin. Organisaatioiden uudelleenjärjestelyn tielle on lähdettävä esim. yhdistämällä kuntia ja luomalla siten puitteita kehitykselle. Toivoisinkin rakentavaa keskustelua kuntien välille näissä yhdistämiskysymyksissä, koska kuntien yhdistäminen on mielestäni välttämätön pakko. Voimavaramme on yhdistettävä kilpailussa pärjäämisen vuoksi!

 Olen huolissani myös lasten päivähoito-ongelmista sekä siitä, että koulujen luokka- ja ryhmäkoot ovat liian suuria. Opetuksen laatu ja työrauha kärsivät, eikä opettajilla ole mahdollisuutta keskittyä riittävästi yksittäisten oppilaiden huomioimiseen. On selvää, että tällainen asiaintila kostautuu tulevaisuudessa. Mielestäni veroja maksetaan riittävästi, jotta mainittuihin ongelmakohteisiin voidaan vaatia lisää rahoitusta.

 Tämän kirjoitukseni tarkoituksena oli nostaa esille asioita, jotka ovat meille kaikille vaasalaisille yhteisiä, riippumatta siitä, olemmeko suomen- vai ruotsinkielisiä vai maahanmuuttajia. Sen sijaan että väittelemme, mikä olisi sopiva yhteinen kieli, meidän pitäisi omaksua yhteistyön periaate ja ryhtyä tekoihin. On ymmärrettävä kielellä millä hyvänsä, että muutokset ovat tulleet jo. Yhteen hiileen puhaltaminen perustuu tekoihin eikä puheisiin!