Tämän päivän maailmassa moni asia on aivan retuperällä,
mikä tekee monista perusasioista hyvin tärkeitä.

Kiinnitetään huomiota nyt vaikka tähän:
Yhteisöllisyys ei ole sellainen arvo, jonka voisi katsoa millään
tavoin täysin poissulkevan yksilöllisyyden merkityksen.
Ihme ja kumma, mutta tällaisiakin käsityksiä kuuluu paljon viljellyn.
Yhteisöllisyys voi olla, niikuin sen pitää (pitäisi) olla ennen
kaikkea toisesta ja toisista huolehtimista kuin myös toisen
kykyjen huomioimista.

Tämän päivän yhteiskunnalliset yleisarvot ovat kovia.
Ollaan hyllytetty vanhat hyvät kanssakäymiseen
pohjautuvat perusolemisen käytännöt, jotka muodostuvat
arjen askareiden ja vapaa-ajan vieton perhepitoisesta vuorottelusta.
Jos perhepolitiikkakin on niin metsässä, että perheiden taloudellista
hyvinvointia pidetään henkistä hyvinvointia tärkeämpänä,
niin materialistejahan silloin kaikista kasvatetaan ja tällaiselta
tämä touhuilu on minusta jo pitkään tuntunut, enkä varmasti
ole ainoa, joka tällaisia tuntemuksia on nykymenoa aikansa
tarkasteltuaan kokenut.
Kyllä perheissä on osattava pitää yhtä ja vallittava ymmärrys
myrskyjenkin keskellä.
Tällaisista lähtökohdista mitä ilmeisemmin
saadaan se hyvän kasvun alusta.

Tällainen hyvä kasvupohja heijastuu sitten kuinka ollakaan
esim. poikien ja miksipä ei tyttöjen bändipuuhissakin.


Ja se yhtyehommakin on kuinka ollakaan hyvinkin
yhteisöllistä puuhaa.

Tähän loppuun vielä mainintana, että on noista ehdokas Jari Lahden
mainitsemista treenikämppäongelmista juttua ollut. Yksi syy harha-
käsitykseeni, että Werstas on kaatunut, mutta hyvä kun pystyssä
pidellään, parempi tietenkin jos ongelmiin oltaisiin jo ajoissa
puututtu.
Hyvä kun joku nyt sitten tällä tämän Werstastilanteen selvitti.
On minunkin pitänyt asia itsellenikin varmapohjaisemmaksi selvittää,
mutta kun aika ei ole tähän niin sanotusti riittänyt.

Mutta kun homma mättää ja homehtuu, niin kyllä haikalemani
toimivat bändien treenitilat todellakin kiirellinen asia olisi / on
ja on jo pitkään ollut.