Vaasalainen musiikin nero
säveltäjä TOIVO TIMOTEUS KUULA
Synt. 7.7.1883 Vaasassa - 18.56.1918 Viipurissa
Mennäksemme aikalaiseen perimä tietoon, niin Toivo Kuulan syntymäpaikka ei ole Vaasa vaan Alavus. Tämä johtui siitä, että Toivon isä Matti Kuula oli Vaasan varuskunnan vääpelinä ja varuskunnassa ei ollut naisille omaa saunaa. Joten synnytyksen olisi pitänyt tapahtua yleisessä saunassa, siellä miesten puolella. Koska Toivo Kuulan suku oli lähtöisin Alavudelta, niin tuleva äiti suuntasi synnytysmatkansa sukulaisiin. Ilmeisesti vierailu ei ollut pitkä, koska kirkkoherran virastossa syntymäpaikaksi merkittiin Vaasa. Näitä kirkonkirjavirheitä tuohon aikaan oli aikapaljon, koska ei vaadittu kätilön kirjoittamaa syntymätodistusta.
Isä oli vääpelinä Vaasan varuskunnassa ja koska hän oli sotilas, niin tuli nimi piti ollasotilaallinen . Taikinamäki ei kelvannut sotilasnimeksi, niin isä-Matti valitsi sukunimeksi Kuula. Aika oudolta kuuluisikin nimi Toivo Taikinamäki.
Helpompi on lausua Toivo Kuula. Isä Matti Kuula oli vääpeli ja eläkkeelle siirryttyään Vaasan asemapoliisi.
Hän kävi Turkin sodassa Balkanilla taistelemassa 1877-78. Isä oli lestadiolainen kulkien maakunnassa saarnamatkoillaan. Luonnollista oli, että isä toivoi pojastaan pappia.
Mutta musiikki vei pojan mukanaa Helsingin musiikkiopistoon 1900-1903, mutta varojen puutteessa joutui keskeyttämään opintonsa. Ensimmäiset sävellykset Aamulaulu ja Syystunnelma valmistui ja hän pääsi jatkamaan opintojaan. Etelä-Pohjanmaan kotseutuyhdistyselle 1907 kesällä keräsi 262 kansanlaulua ja 34 polskaa.
1905 hän meni naimisiin Rauha Nelimarkan kanssa josta syntyi yksi lapsi. Vuonna 1907 he jo asuivat erillään.
Hänen ensimmäinen sävellyskonserttinsa oli 1908. Konsertti oli suuri menestys. 1908-09 hän opiskeli konrtapunktia, orketerointia ja säveltämistä ulkomailla Bolognassa, Leibzigin konseravatorissa ja Pariisissa. Hän alkoi niittää mainetta konsertoiden ympäri Suomea.
1913 Kuula lopullisesti erosi ja meni kihloihin Alma Silventioisen kanssa. 1917 heille syntyi tytär Sinikka josta myöhemmin tuli konserttipianisti.
Nyt voidaan kysyä, mikä Toivo Kuulasta olisi tullut, jos hän olisi saanut elää yhtä kauan kuin Sibelius. En tiedä.
Kymmenessä vuodessa hän teki häikäisevän uran Suomen musiikkielämässä. Kohtalokas vuosi oli 1918
toukokuussa, silloin hän kohtasi matkansa pään. Hän oli piileskellyt punaisia Viipurin lähellä Säiniöllä. Hänellä oli tarkoitus lähteä Luhangalle kesänviettoon. Ennen lähtöään hänet kutsuttiin Vaasan rykmentin II patalojoonan esikuntaan vappulounaalle. Lounaan jälkeen siirryttiin Viipurin Seurahuoneelle. Fartmaseuttina toiminut jääkärivääpeli Einar Pirinen oli tuonut pirtua ruokajuomaksi. Syntyi kinastelu Sibeliuksen säveltämästä jääkärimarssista. Paikalla oli suomenruotalaisia jääkäreitä ja Kuula oli suomenmielinen. Armoa anellutta Kuulaa ammuttiin revolverilla päähän. Ampujaksi todettiin Einar Pirinen,. Kuula eli n. kaksi viikkoa.
Kuulaa Viipurin sairaalassa hoiti sairaanhoitaja Elsa Huhtinen. Myöhemmin Elsa Huhtinen meni naimisiin
käsityönopettaja Eelis Panulan kanssa. Heillä oli kolme poikaa Jorma, Timo ja Mauno. Jormasta tuli kapellimestari, professori ja akateemikko.
Toivo Kuula oli yksi suomalaisen musiikin jättiläinen ja perinjuurin vaasalainen.
Pentti Suksi