Aihe: Vaasan Työväenmuseo

[Henry Eklund]

Palataan Risto sun edelliseen, mitä vaihtoehtoja meillä oli äänestää. Kasvisyöjä, homppeli ja vielä vihreä. Valot palais satunnaisesti tuulella ja miten HK:n sininen tehdään puolukan varsista, porkkanaraaste ja avokaando papuineen ei pidä mieltä virkeenä. Jotain suolalihaa etc. syö kerran viikossa salaa tai nagarilla ostaan kokin oikuin. Jeesustelua koska ihminen ei pärjää pelkällä kasviksella ja yli miljoona ääntä sai, kukaan mun frendi ei äänestäny sitä.

[Hertta]

Porvarilehdistön vaikenema maailmanluokan Sinervo

”Elvi Sinervo syntyi helsingissä 4.5.1912 levysepän tyttärenä. Ylioppilas 1933, jolloin solmi avioliiton vasemmistolaisen ylioppilaspolitiikon, sittemmin kansanedustajan, lääket.lis. Mauri Ryömän kanssa (k. 1958). 1937 ilmestyneen novellikokoelman runo Söörnäisistä, jälkeen julkaissut 3 romaania, 3 runokokoelmaa, novellikokoelman ja pari näytelmää. Sinervon pääteos Viljami Vaihdokas (1946) sai valtion kirjallisuuspalkinnon, samoin novellikokoelma Vuorelle nousu (1948) sekä runokokoelma Oi lintu mustasiipi (1950). Hänen tuotantonsa on rajoitetusti sosiaalisen lähtömiljöönsä, työväenluokan, sen ihmisten ja poliittisen taistelun kuvausta ja sävyttyy siitä tendenttisesti, mutta tyylin, ihmiskuvauksen ja herkän mielikuvituksen vuoksi tehoavat hänen teoksensa myös taiteellisesti. Sinervo on myös monilla persoonallisilla puheenvuoroilla rikastuttanut vasemmistolaista kulttuuri- ja ideologista keskustelua.”

Helsingissä Maanantaiklubilla esiteltiin viikolla TA-tiedon uunituoretta Sinervon – runokokoelmaa vuosilta 1931-1956. Elvi Sinervon runot olivat osa suomalaisen poliittisen laululiikkeen nousua sotien jälkeen. Aikoinaan porvarilehdistö vaikeni kokonaan Sinervosta. Mutta ulkomailla Sinervon tuotantoa julkaistiin runsaasti. Sinervo oli jatkosodan aikana 1940 poliittisten mielipiteiden johdosta vankilassa. Hän oli liittoutuneiden puolella natseja ja fasismia vastaan.
Vaasassa on myös Sinervon jalanjälkiä, kun hän teki käännösyhteistyötä  Vaasalaisen ystävänsä Venny Kontturin kanssa.

http://www.nimikot.fi/elvi-sinervo-100-v/
http://www.tiedonantaja.fi/2012-4-5/elvi-sinervon-runot-kokoelmaksi-juhlavuoden-kunniaksi

[Hertta]

Leninin mausoleumi avasi ovensa uudelleen

”Leninin mausoleumi Moskovan Punaisella torilla avasi 15. toukokuuta ovensa uudelleen. Viime joulukuusta asti jatkuneet korjaustyöt ovat vihdoinkin päättyneet. Tunnetun venäläisen arkkitehdin Aleksei Stsusevin rakentama mausoleumi on UNESCO:n kulttuuriperintölistalla. Mausoleumi on rakennettu hyvin pehmeälle maalle ja rakennuksen alusta oli alkanut painua. Mausoleumi pelastettiin betonipaaluilla.

Harvat tietävät, että ensimmäinen mausoleumi oli rakennettu puusta, kertoi Venjän Äänen haastattelussa historian tohtori, professori Aleksandr Danilov.
- Ensimmäistä väliaikaista hautakammiota alettiin rakentaa jo Leninin kuolemaa seuranneena päivänä. Puisen mausoleumin tilalle rakennettiin nykyinen marmorirakennus sen jälkeen, kun professori Boris Sbarski oli keksinyt erikoisen mumifikaatiomenetelmän.
Biolääketieteellisen teknologiakeskuksen asiaintuntijat ovat vuosikymmeniä käsitelleet Leninin muumiota. He käsittelevät ruumista konservointiaineella ja tutkivat elimistön kudosten tuhoutumisprosessia. Käytännössä tutkijat ovat tekemässä mausoleumissa ainutlaatuista koetta, kertoi Aleksandr Danilov.
- Venäläiset asiaintuntijat auttoivat Pohjois-Korean Kim Il-sungin ruumiin palsamoimisessa vuonna 1995, Angolan presidentti Agostinho Neton ruumiin muumioimisessa vuonna 1979 ja Bulgarian johtaja Georgi Dimitrovin ruumiin säilyttämisessä vuonna 1949. Venäjällä on maailman ainoa tiedekeskus, joka tutkii ruumiin pilaantumisen estämistä.

Asiaintuntijoiden mukaan Leninin ruumista ei enää uhkaa mikään ainakaan sataan vuoteen. Leninin hautaamisesta on keskusteltu 1990-luvulta asti. Leninin ruumiin kohtalo on aika arka asia sille osalle venäläistä yhteiskuntaa, joka kannattaa kommunismin periaatteita, kertoi sosiologi Olga Krishtanovskaja.
- Luulen, että Leninin hautaaminen suututtaisi nyt valtavan osan väestöä. Mausoleumi on historiallinen muistomerkki ja yksi Moskovan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Uskon, että nyt olisi huono aika haudata Lenin.
Venäjän hallitus on samaa mieltä asiaintuntijoiden kanssa. Tapaamisessa Valdai-keskusteluklubin kanssa syyskuussa 2011 Vladimir Putinsanoi, että Leninin hautaamisesta päätetään myöhemmin. Historia ei pidä kiireestä, lisäsi Putin.”

http://finnish.ruvr.ru/2013_05_14/Leninin-mausoleumi-avasi-ovensa-uudelleen/