Miten Veikko haluat muistaa niitä rintamamiesveteraaneja, jotka todella joutuivat kärsimään hirveässä sodassa ja eturintamassa?
Heitä kuoli niissä oloissa suuria määriä, vammautui työkyvyttömäksi loppuelämänajaksi, heidän vaimojaan jäi leskeksi, lapsilta kuoli, jopa äiti ja isä.
Nykyihminen ei voi varmaan kuvitellakaan niitä kärsimyksiä mitä sotatapahtumat toivat näille rintamaveteraaneille. Ensin sotarintamalla ja sitten ne painajaiset mitä sota heihin jätti loppuelämänajaksi.
Heidän puolestaan ei kukaan täysjärkinen voi juhlia, vaan on oltava todella surullinen heidän elämänkohtalosta.
Muistan kun oma isä kertoi kun he tulivat sotarintamalta kotiin, kun sota loppui. Heitä ei olisi vielä päästettykään kotiin, koska he olivat joutuneet sotaan kesken armeijassa olo ajan. Mutta kukaan heistä ei mennyt enää armeijaan, olivathan he olleet jo sotarintamalla viisi vuotta.
Sotatapahtumilla ei ollut Suomen itsenäisyyden kanssa mitään tekemistä, se oli jo vuosikymmeniä aikaisemmin saatu. Mutta Suomen itsenäisyys olisi mennyt, jos Natsi-Saksa olisi hyökkäyssotansa Euroopan kansoja vastaan voittanut. Tämän jälkeen olisi Suomi ollut osa Natsi-Saksaa.