Kirjoittaja Aihe: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso  (Luettu 6385 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa vaasalainen

  • Tästä foorumista
  • Administrator
  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 4517
  • Sukupuoli: Mies
  • Muista käydä Chatissa
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #35 : 11. 06. 2012 18:06 »
Oli viidennellä luokalla (kansakoulu) Keskuskoulussa vuosi oli jotain 1961.  Kävimme välitunnilla ostamassa kaupasta karkkeja.  Kysymyksessä oli tietysti puutalo ja kauppaan kavuttiin ulko-oven jälkeen muutama porras.
Tämä sivusto täytti 8 vuotta 1. helmikuuta 2013.  Ylläpidän tätä vapaasta tahdostani.  Tämä on minun tapani osoittaa rakkauteni tätä hienoa kaupunkia kohtaan.

Poissa Henry Eklund

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Viestejä: 1543
  • Sukupuoli: Mies
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #36 : 11. 06. 2012 22:10 »
Veikko kun aika susta jättää, toivottavasti ei pitkään aikaan mutta sun kuvat pitää säilöä ja tehdä niistä dokumentti Vaasata. En tiedä mutta museoon ensin tyrkyttäisin, ne on aarteta joiden arvo vaan kasvaa.

Mun pitää hakea siskolta kuvia jossaon pumpulin enkeleitä ja tehtaan vapaapalokunnan juhlista kuvia ja onpa sielä puusaaren tansseistakin kiuia, scanneri soimaan ja 50-60 lukua tulee. Kunhan jaksan koska historiaa nekin ovat. Kun löytyy paikka säilöä nama kuvat niin tulevat mukaan, jos kelpaavat.
« Viimeksi muokattu: 11. 06. 2012 23:11 kirjoittanut Henry Eklund »
Kipu kasvattaa muttei opeta elämään kunnolla.

Poissa vaasalainen

  • Tästä foorumista
  • Administrator
  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 4517
  • Sukupuoli: Mies
  • Muista käydä Chatissa
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #37 : 12. 06. 2012 05:05 »
Ihan varmasti Henry kelpaavat.  Kun skannaat niin skannaa isolla resoluutiolla ja toimita isokokoiset museoon ja vaasalaisia Galleriaan laita 640 pixeliä pitkäsivu.
Ylläpito
Tämä sivusto täytti 8 vuotta 1. helmikuuta 2013.  Ylläpidän tätä vapaasta tahdostani.  Tämä on minun tapani osoittaa rakkauteni tätä hienoa kaupunkia kohtaan.

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #38 : 12. 06. 2012 08:08 »


Ajattelin, että Kauppapuistikon päähän Tiklas-kiinteistön yhteyteen sopii tämä sisäkuva Tiklaksen Puku- ja paitatehtaasta. Musiikkia työn lomassa esittävät Tiihosen veljekset, aikanaan tunnettu tanssiorkesteri. Se esiintyi alkuun WooDoo nimellä, myöhemmin Antti Tiihosen kvintetti. Vl

Poissa tfelves

  • Kokelas
  • *
  • Viestejä: 12
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #39 : 12. 06. 2012 09:09 »

Tässä Kauppapuistikko 16, "Bondgården". Kuvassa näkyy myös 18 pohjoispääty mainoksineen. Tämän "maalaisten talon"kiinteistön rakennuksia olivat eteläreunassa itä-länsisuuntainen rakennus, pääty Kauppapuistikolle. Siinä toimi polkupyöräliike Argo, myymälän takaosassa oli pyöräkokoomo. Pihan puolella asuinhuoneistoja, mm. tunnettu tanssimuusikko Arnolds. Katurakennuksen liikkeitä oli laukkuliike, kameraliike KAMERA, om. Nti Karlsson ja Korsholms Sparbank.VL
Muistikuvassani Kinemantalon seinällä oli ylimpänä kyltti  "Panos",  näkyy kuvassa osittain.  Mikä liike ?

Poissa vaasanmatti

  • Vakituinen
  • **
  • Viestejä: 51
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #40 : 12. 06. 2012 09:09 »

Kuljen edelleen Veikon jalanjälkiä pitkin Kauppapuistikkoa.



Tässä Kauppapuistikko 4:n pihassa ollut puutalo, josta Veikko kertoi (#31).

Matti K.

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #41 : 12. 06. 2012 12:12 »


Tässä kaivo Antellin pihasta, Koulukatu 1, joka siirrettiin Kauppapuistikolle suunnilleen tuon Vaasan Matin esittämän talouskoulun katurakennuksen kohdalle.VL

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #42 : 12. 06. 2012 12:12 »


                  VR:n makasiinit. Tiilirakennus ja oikeanpuolinen puuosa ovat
                   edelleen tallella. Aita on poistettu.

Matka jatkuu, ylitetään Kirjastonkatu (entinen Vuorikatu) ja edessä on VR:n tavara­makasiinit. Ne ovat jääneet pois käytöstä jo silloin, kun tavara-asema valmistui Maasillan taakse. Rakennukset ovat suojelukohteita. Muistan torikauppiaiden pyörillä kulkevia tavarakontteja säilytetyn makasiinin edessä olevalla alueella. Rahtihevoset vetivät konttijonon toriajan (klo 15.oo) jälkeen tänne ja aamulla tietysti toisinpäin.
Paluumatka Hietalahteen alkaa Kauppapuistikon parittomalta, aurinkoiselta puolelta.
1
Korkea aita ympäröi tonttia, siinä asemapäällikön hallussa ollut talo kadun varressa, käynti asuntoon pihan puolelta.
3
Tontilla oli kenkätehtaan johtaja Niemisen asunto. Niemisten kotihengetär oli Suoma, hän oli naimisissa setäni Jorma Laakson kanssa. Heidän asuntonsa oli talon yläkerrassa. Niemisen poika Tauno ja setäni Jorma rakensivat pihan ulkorakennuksessa molemmille kaupungin ensimmäiset ”VIKLA” purjeveneet, numerot 17 ja 18. Tänään johtajan asunnon paikalla on Asunto Oy Kotikeidas.
                  
                    

 
« Viimeksi muokattu: 12. 06. 2012 12:12 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #43 : 12. 06. 2012 12:12 »

 Tässä heikkolaatuinen kuva Kauppapuist.5 (Matlta löytynee parempi ).

    Lennart Åkerbergin liikehuoneet olivat kenkätehtaan jatkeena Kauppapuistikolla.
     Myöhemmin tehtaan valmistuotevarasto oli rakennuksessa.
5
Vaasan Kenkätehdas Oy on seuraavan tontin omistaja. Tehdasrakennus sijaitsi tontin pohjoisreunalla ja jatkui Kauppapuistikon suuntaisena. Hietasaarenkadun puolella oli kaksikerroksinen konttori- ja asuinrakennus. Konttorin sisäänkäynti oli talon länsipäässä. Kadulta oli käynti mm. partiokoloon. Asuntoihin oli kulku pihanpuolelta, asukkaat olivat yleensä tehtaan henkilökuntaa, muiden mukana isoisäni, työnjohtaja Aukusti Laakso. Tontin itäreuna oli varastorakennuksen rajaama, palokatu jäi taakse. Palokadulle oli sotien aikana kaivettu sirpalesuoja. Tehtaan hevosella oli talli kyseisessä rakennuksessa. Hevosta käytettiin kuljettamaan valmiit tuotteet matkahuoltoon ja tavara-asemalle. Polle jouduttiin aika ajoin vaihtamaan uuteen, kaviot eivät kestäneet kivettyjä katuja kovin pitkään. Rakennukset purettiin tehtaan siirryttyä Vöyrinkaupungille ja alue toimi parkki­paikkana pitkän aikaa. Tänään tontille on kohonnut kerrostalo palokadun varteen ja etu­osaan autotallit ja parkkipaikat.
       

 

Poissa Henry Eklund

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Viestejä: 1543
  • Sukupuoli: Mies
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #44 : 12. 06. 2012 13:01 »
Ei tarvi olla kuvankäsittelyn mestari kun tuota tekee paremman.
Kipu kasvattaa muttei opeta elämään kunnolla.

Poissa kamaroudari1

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 841
  • Sukupuoli: Mies
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #45 : 12. 06. 2012 14:02 »
Kauppap.5 lapsuuteni asuinkorttelia. Mieleenmuistuu vielä jotain. Johtaja Niemisellä yksi poika, Tauno. Kont.pääl Kipolla kaksi poikaa, Mauri ja Harri. Ylimest. Sauramolla ainakin tytär Sirkka. Pakkauslaatikoita nikkaroi Häme. Tyrär Anna vastaantulee kaupungilla silloin tällöin. Lehtimäki oli se hevosmies. Sirpalesuojan pommitusosumassa haavoittui Saarisen urheilusisarusten isä

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #46 : 12. 06. 2012 14:02 »
Kamaroudari, et huomannut, että talon n:o 3:n kohdalla mainitsin Taunon (myöhemmin lääkäri)  Isäni ajoi Hanomagilla haavottuneita sairaalaan sen pommituksen jäljiltä. Auton kankaisiin istuimiin jäi pysyvät verijäljet muistoksi.
Henrylle sanoisin, että kuviani saa vapaasti parantaa, jos taitoa riittää. VL
« Viimeksi muokattu: 12. 06. 2012 14:02 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #47 : 12. 06. 2012 17:05 »


Kauppapuistikon ja Hietasaarenkadun risteys 1900-luvun alussa. Sampon liiketalo vasemmalla ensimmäisenä.

Ylitetään Hietasaarenkatu ja Kansalliskauppa Oy Sampo täyttää tämän tontin. Kiinteistöön kuuluvat katurakennus, kaksiosainen, puurakennus ja siinä kiinni kivirakennus.
 Puisessa osassa oli vuokralaisena miesten pukimo Harmaala, sisäänkäynti Kauppa­puistikolta. Ennen Harmaalaa liikehuonetta hallitsi vaatturinliike F. Reipas. Talon nurkalta oli käynti Vaasan Maatalous Oy:n kellarimyymälään. Tämän liikkeen vastaava oli ”Kallu” Lintamo. Myyjättären nimi oli Solveig Holmlund, myöhemmin avioliitossa Alvar Åkermanin kanssa.
Pukimon vierestä alkoi Sampon tekstiiliosaston tilat. Sieltä oli suora yhteys Sampon konttori- ja myyntitiloihin kivirakennuksessa. Laskutus ja kirjanpito olivat yläkerrassa. Pihan kautta oli kulku kahteen asuntoon, asukkaita olivat apulaisjohtaja Railo ja hinnoittelija ”Atte” Havusela perheineen. Käynti pihaan oli Hietasaarenkadun puolelta ja varastorakennukset olivat palokatua ja tontin eteläreunaa vasten. Keskellä pihaa oli tiilinen varastorakennus. Matkustajien autoja varten oli päärakennuksen kellarissa huoltohalli. Palokadun varastorakennuksen yläkerrassa toimi Sampon kahvipaahtimo, paahtajamestari oli ”Immu” Ilmari Annala, loistava laulaja ja amatöörinäyttelijä. Henkilökunnasta muistan myynti- ja ostopäällikkö S.V. Koskisen, myyntimiehet Kalle Korpela, Reino Mäkipää, Erik Palin, Paavo Ketelä, Veli Roselius, Olavi Ulvinen, Pentti Matalamäki sekä toinen Koskinen. tekstiiliosastoa hoiti ”Siffa” Siinto Kjellman. pientavaraosaston hoitaja oli Kauko Kaivola. Tilauslistojen vertailun lähetyslistoihin teki Ville Honkasalo. Pihavarastoista vastasi isä Ulvinen. Laskutus- ja kirjanpitohenkilökunta oli rva Railon komennossa. Muuta henkilökuntaa olivat pakkaajat: Ville Kangasluoma, Tampsi ja Skytt, Pentti Lampinen oli juoksupoika ja varastomiehiä olivat Rytivirta ja Korpi. Edellä mainitut olivat työtovereitani 1952/54. Palkanmaksussa johtaja Roselius noudatti vanhaa perinnettä tuomalla henkilökohtaisesti palkkarahat kuukausittain jokaiselle, ainakin konttorissa työskenteleville. Jouluna maksettiin kolmannentoista kuukauden palkka ja lisäksi saatiin kaksi pakettia kahvia.
Tiklaksen mainosmies Hirvi oli suunnitellut uudet kahvipakkaukset vuonna 1952. Yhden kahvimerkin nimi oli AINO. Tänä päivänä kaikki tuo vanha on   


jpurettu ja K.E. Nyman rakensi paikalle kerrostalon, jossa oli myös rakennusliikkeen toimistotilat yläkerroksissa. Katutasossa Hietasaarenkadun suuntaisesti on useita liiketiloja. Nymanin rakennettua toisen talon käyttöönsä Raauhankadulle, Hietasaarenkadun yläkerroksien  tilat otti haltuunsa Koti-Pizza-ketju..Ennen Sampoa paikalla oli ollut Berglund, Ylkänen & K:t  niminen kangas ja rihkamatavarakauppa.


 
« Viimeksi muokattu: 12. 06. 2012 18:06 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #48 : 12. 06. 2012 18:06 »

 
Tässä kiinteistössä on useita rakennuksia. Kolmikerroksinen kivitalo, siinä on toiminut useita yrityksiä. Vanhimpia lienee ulkomaisessa omistuksessa ollut Vaasan Pyörä Oy, myymälänhoitajana Niilo Raunio. Vakuutusyhtiö Tarmon valomainokset koristivat yhdessä vaiheessa. Ylimmässä kerroksessa toimi Nyblinin valokuvaamo. Toisen kerroksen tilat vei lennätinkonttori, johtajana oli Avela. Myöhemmin Gustaf Pauligin sivukonttoriin oli kulku tästä kerroksesta pihaportin yllä olevan läpikulkutien kautta viereisen rakennuksen toiseen kerrokseen. Pauligin myyntihenkilökuntaa olivat Veikko Vuorinen ja Porko. Alakerran liikehuoneistossa on toiminut myös Fazerin Musiikkikauppa sekä Näsman & Näsman autoliike, tämä v.1954. Liike myi Skodat, huolto ja korjaamo olivat piharakennuksessa. Viereisessä katurakennuksessa on ollut Uusi apteekki eli Toinen apteekki, myöhemmin Keskusapteekki vuoteen 1927 saakka. Sen jälkeen ruokala Santos otti tilat haltuunsa. Pohjoispäädyssä oli myöhemmin radio- ja tv-liike Wörlin.
« Viimeksi muokattu: 12. 06. 2012 18:06 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa kamaroudari1

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 841
  • Sukupuoli: Mies
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #49 : 12. 06. 2012 19:07 »
Huolimattomuusmoka sattunut, kun olin hypännyt jutun yli. Itselleni nämät merkittäviä muisteloita, kun niissä esiintyy kavereita ja tuttuja. Yrityselämäänkin henkilökuntineen tutustui jo juoksupoika-aikoina.
Täsmennyksenä, Tiihoset esiintyivät ensimmäisellä nimellä Sävelpojat.
Yhdyn täysin Veikolle osoitettuihin kiitoksiin.

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #50 : 13. 06. 2012 08:08 »
Luettelen tässä lisää kenkätehtaan konttorirakennuksen asukkaita, ehkä kamaroudari sinulle tulee mieleen näistäkin joku. Laaksoilla olii päätyasunto,Isä Aukusti oli kenkätehtaan työnjohtaja, lapset: Matti, Simo, Lasse, Jorma, Saara, Liisa ja Laura. Toinen mestari oli Toikkanen ,poika Tuure, varastomies Häme ja lapset Anna, Toivo ja Väinö. Hevosmies Lehtimäki tulikin kai jo mainittua, lapset Helvi, Reino ja Aarno. VL
« Viimeksi muokattu: 13. 06. 2012 09:09 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa vaasalainen

  • Tästä foorumista
  • Administrator
  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 4517
  • Sukupuoli: Mies
  • Muista käydä Chatissa
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #51 : 13. 06. 2012 09:09 »
Santoksesta muistan "maailman parhaa lihapullat".  Annokseen kuului perunamuussia ja muistaakseni 3-4 lihapullaa sekä pari lusikallista puolukkahilloa.  Vieläkin kuolaan kun muistelen makua.
Tämä sivusto täytti 8 vuotta 1. helmikuuta 2013.  Ylläpidän tätä vapaasta tahdostani.  Tämä on minun tapani osoittaa rakkauteni tätä hienoa kaupunkia kohtaan.

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #52 : 13. 06. 2012 09:09 »


Tähän rakennukseen liittyi kiinteästi elokuvateatterirakennus, Kauppapuiston Kino Oy, Kino oli myös teatterin nimi. Eteisaulasta oli kulku parvekkeelle ja aitioihin salin molempien ovien välistä. Salissa oli tummansiniset samettipäällysteiset istuimet. Yhtiö luopui tästä teatterista, kun heille valmistui Kinema. Teatterin otti haltuunsa N. Philp, paikat uusittiin, aitiot poistettiin ja salin penkkirivit harvennettiin helpommiksi kulkea ja istuimet vaihtuivat vihreiksi tekonahkapäällysteisiksi. Uloskäyntien yläpuolelle tuli suuret Tauno Mannisen tekemät taulut. Aiheina olivat antiikin teatteritoimintaa ja elokuvan valmistusta esittävät teokset. Ensimmäisiä suurelokuvia tässä uusitussa teatterissa oli Tuulen viemää. Teatterin nimeksi tuli Rio. Kun näytökset alkoivat klo 19.00 ja 21.00 ja naapuriteatteri Glorian esitykset alkoivat klo 18.30 ja 20.30, niin samat vahtimestarit hoitivat molemmat teatterit, ainakin hiljaisempina aikoina. Viisikymmentä­luvun erikoisuus oli se, että tanskalaiset, niin sanotut opetuselokuvat esitettiin eri päivinä miehille ja naisille. Myös toinen tapa oli, että näytökset olivat samaan aikaan, mutta eri teattereissa. Näytökset olivat miehille Riossa ja naisille Scalassa. Riosta poistuttiin palokadun (Teräksen kuja) kautta Hovioikeudenpuistikolle ja parvekkeelta poistujat kulkivat porttikäytävän kautta Kauppapuistikolle.
Tässä näkyvät kiinteistöt 7,9 ja 11  1950-luvulla.                           SM5/1974
11

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #53 : 13. 06. 2012 09:09 »

Kulmatontti on katurajojen lisäksi naapuria ja palokatua myöten täyteen rakennettu. Rion vieressä on yksikerroksinen puurakennus, jossa kadun puolella yksi liike, siinä myytiin käsityötarvikkeita. Pihan puolelta mentiin Poliisi Rinteen asuntoon, pojat Aimo ja Matias. Matias soitti tanssiorkestereissa ja elättää itsensä taidemaalarina, erikoistunut minia­tyyreihin.
Portin jälkeen oli Hovipuistikon suuntainen rakennus. Kauppapuistikon päädystä oli käynti Teräksen vesijohtopuolen myymälään. .Hovioikeudenpuistikolta mentiin Erikson & Huhdan konttoriin sekä kahvila Mokkaan ja Sähkömoottori Oy:n tiloihin. Pihan rakennuksessa on toiminut radiokorjaamo Telekone, omistaja Juustinen. Kerrotaan, että aikoinaan pihan pajaan tuotiin vangit kahlittaviksi. Nyt kiinteistöt Kauppapuistikko 9 ja 11 muodostavat yhdessä Sampo-talo-kompleksin useine liikkeineen.
13
Torin ylityksen jälkeen tullaan ”Askon kulmaan”, Halli Oy:n tontille. Vaasanpuistikon suuntaisen rakennuksen Kauppapuistikon puoleisen alakerran päädyn lasi-ikkunoiden takana oli huonekaluliike Asko, siitä siis paikan nimi. Talviaikaan ikkunat usein särkyi­vät, kun vastapäiseltä huoltoasemalta pääsivät autot talvella liukumaan päin ikkunoita. Aikanaan asia korjattiin metallikaiteella. Kauppapuistikon kaksikerroksisen osan liikkeitä olivat kellosepänliike Granlund, konttoritarvikeliike Ab Lasse Ollonqvist Oy, lyhyttavara- ja tekstiilikauppa Ida Nurminen. Pihalle vievän tunneliportin sivusta mentiin ompelimo Pauletteen, omistaja Paula Gestrin. Ollonqvistin myymälästä oli käynti toisen kerroksen konekirjoituskouluun.
17 Helga Collanderin miesten vaatetusliike kuuluu jo tälle tontille. Myynnissä olivat hatut, solmiot, paidat, alusvaatteet ja muut miesten asusteet, miesten pukuja sen sijaan ei ollut myynnissä. Tämä rakennus oli kiinni seuraavassa , jossa käsityöliike, Huonekalulmies Mäkipää ja Knifsundin kenkäkauppa. Portin jälkeen oli  rakennus, jossa Panos Oy, joht. Perkka. Pihan puolelta oli kulku yläkerran asuntoon. Sen asukkaita ovat olleet ainakin Kultit ja Kolppaset. Tässä rakennuksessa toimi Vaasan ensimmäinen alkoholimyymälä 1900-luvun alussa, vaikka Vaasan historia IV muuta väittää. Aadolf Nymanin

räätälinliike on myös toiminut tässä talossa. Pihan tiilirakennuksessa toimi Kultin autokorjaamo ja Askon huonekalujen maalaamo ja lakkaamo. Kalusteet tulivat Lahdesta puuvalmiina ja viimeisteltiin täälläKolppaset. Tässä rakennuksessa toimi Vaasan ensimmäinen alkoholimyymälä 1900-luvun alussa, vaikka Vaasan historia IV muuta väittää. Adolf Nymanin räätälinliike on myös toiminut tässä talossa. Pihan tiilirakennuksessa toimi Kultin autokorjaamo ja Askon huonekalujen maalaamo ja lakkaamo. Kalusteet tulivat Lahdesta puuvalmiina ja viimeisteltiin täälläKolppaset. Tässä rakennuksessa toimi Vaasan ensimmäinen alkoholimyymälä 1900-luvun alussa, vaikka Vaasan historia IV muuta väittää. Adolf Nymanin räätälinliike on myös toiminut tässä talossa. Pihan tiilirakennuksessa toimi Kultin autokorjaamo ja Askon huonekalujen maalaamo ja lakkaamo. Kalusteet tulivat Lahdesta puuvalmiina ja viimeisteltiin täällä
« Viimeksi muokattu: 13. 06. 2012 10:10 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #54 : 13. 06. 2012 10:10 »


17 Kauppapuistikko jatkuu pitkällä lankkuaidalla, joka päättyy kulmataloon Rauhankadun kulmassa. Kauppapuistikon puolella on vesijohtoliike Huber, tekstiili- ja lyhyttavara­tukkuliike Tiilikainen & Seppänen, radio- tupakka- ja kalastustarvikeliike Hagert. Rauhankadun puolella oli optikko Härö, Milkan myymälä, kultasepänliike Laitala sekä polkupyöräliike Staffans. Vaasan Lasipaja (om. Pakka) toimi piharakennuksessa. Pihan tiloissa oli myös kupari- ja levysepänliike F.H. Sundqvist. Ennen Huberia tiloissa on toiminut Maalarien tapetti-, matto- ja väriliike. Mainittakoon, että Tiilikainen jatkoi yksinään toimintaa myöhemmin Pitkälläkadulla Työväen elokuvilta vapautuneissa tiloissa. Rakennuksen pohjoispään viimeisiä vuokralaisia oli Urheilu-metsästys- ja kalastusliike Kurre, omistaja Kurre Sand. Tänä päivänä tontilla on nykyaikainen kerrostalo alakerran liikehuoneineen.
Rauhankadun ylityksen jälkeen tullaan kulmarakennukseen, Rauhankadun puolKauppapuistikko jatkuu pitkällä lankkuaidalla, joka päättyy kulmataloon Rauhankadun kulmassa. Kauppapuistikon puolella on vesijohtoliike Huber, tekstiili- ja lyhyttavara­tukkuliike Tiilikainen & Seppänen, radio- tupakka- ja kalastustarvikeliike Hagert. Rauhankadun puolella oli optikko Härö, Milkan myymälä, kultasepänliike Laitala sekä polkupyöräliike Staffans. Vaasan Lasipaja (om. Pakka) toimi piharakennuksessa. Pihan tiloissa oli myös kupari- ja levysepänliike F.H. Sundqvist. Ennen Huberia tiloissa on toiminut Maalarien tapetti-, matto- ja väriliike. Mainittakoon, että Tiilikainen jatkoi yksinään toimintaa myöhemmin Pitkälläkadulla Työväen elokuvilta vapautuneissa tiloissa. Rakennuksen pohjoispään viimeisiä vuokralaisia oli Urheilu-metsästys- ja kalastusliike Kurre, omistaja Kurre Sand. Tänä päivänä tontilla on nykyaikainen kerrostalo alakerran liikehuoneineen.
                                              
19
« Viimeksi muokattu: 13. 06. 2012 10:10 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa vaasalainen

  • Tästä foorumista
  • Administrator
  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 4517
  • Sukupuoli: Mies
  • Muista käydä Chatissa
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #55 : 13. 06. 2012 10:10 »
Eikös tuo talossa ollut elokuvateatteri ollut Rio, ainakin loppuaikoina.  Samassa talossa sijaitsi myös, vai oliko seuraava talo, maineikas Nyblinin valokuvaamo, jonka tuhannet lasinegatiivit on nyt pelastettu Pohjanmaan Museoon.

Valokuvaamoa hallitsi vuosokymment valokuvamestari ja taitava kuvataiteen harrastaja Eskil Eklund.

Nyblinin valokuvaamo oli myös vaasalaisten taiteilijoiden puku- ja naamiojuhlien pitopaikka:

”Tilaisuudet lavastettiin useimmiten Kauppapuistikolla nykyisen Citymarketin tontilla sijainneeseen Nyblinin valokuvaamon ateljeeriin. Muutaman kerran Tanu näytti valokuluvia näistä tilaisuuksista. En mene nyt vuosikymmenten jälkeen vannomaan, mutta olin tunnistavani valokuvista ainakin Tanun, Saimi Alapotin, Einari Uusikylän, Veikko Takalan. Joskus kuvassa oli mukana myös ateljeerin isäntä, valokuvaajamestari Eskil Eklund, joka itsekin maalasi. ”

Kappaus on Tanu Mannisen muistujutusta maanantai, maaliskuu 28, 2005
http://vaasalaisia.blogspot.fi/2005/03/nlk.html
« Viimeksi muokattu: 13. 06. 2012 11:11 kirjoittanut vaasalainen »
Tämä sivusto täytti 8 vuotta 1. helmikuuta 2013.  Ylläpidän tätä vapaasta tahdostani.  Tämä on minun tapani osoittaa rakkauteni tätä hienoa kaupunkia kohtaan.

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #56 : 13. 06. 2012 10:10 »
Vaasalainen, huomannet, jos luet tarkemmin, että muistamistasi olen juuri kirjoittanut, paitsi Nyblinin kuvaajan nimi on pois.VL

Poissa vaasalainen

  • Tästä foorumista
  • Administrator
  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 4517
  • Sukupuoli: Mies
  • Muista käydä Chatissa
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #57 : 13. 06. 2012 10:10 »
Veikko,
teet todella hienoja juttuja mutta ainakin minun silmäni menevät ristiin kun et käytä kappalejakoa.  Tästä syystä en huomannut asiaa.
Tämä sivusto täytti 8 vuotta 1. helmikuuta 2013.  Ylläpidän tätä vapaasta tahdostani.  Tämä on minun tapani osoittaa rakkauteni tätä hienoa kaupunkia kohtaan.

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #58 : 13. 06. 2012 12:12 »
Pieni selvitys (puolustuspuhe). Teen tätä juttua pääasiallisesti kolme vuotta sitten tekemäni muistelman pohjalta. Se on edelleen taltioituna tiedostossani ja siirtelen sieltä näitä juttuja "maalaamalla", mutta kuvat täytyy laittaa erikseen galleriasta url-liitteinä. Tämä on sellaista amatöörihommaa ja välistä "maalaus menee"yli tai muuten pieleen, joten tulee myös sekavaa tekstiä, osittain myös toistoja, jota en huomaa poistaa ajoissa. Koettakaa lukijat kestää. VL.

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #59 : 13. 06. 2012 12:12 »
 
« Viimeksi muokattu: 13. 06. 2012 12:12 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #60 : 13. 06. 2012 12:12 »


Rauhankadun ylityksen jälkeen tullaan kulmarakennukseen, Rauhankadun puolella on pieni Mäkelän paperikauppa, kulmasta mennään Polvianderin kemikalio- ja kosmetiikkakauppaan, seuraavana lyhyttavaraliike Laiho sekä sähköliike Voltam, jota hoiti Lennart Björses. Laihon liikkeen tilalle tuli myöhemmin Tip-Top-niminen liike (entinen Pukimo Har­maala) ja  Polvianderin tiloissa jatkoi Heikki Rasku. Piharakennuksessa on toiminut ainakin Kalustekeskus Oy.  Tämänkin kiinteistön täyttää nykyisin kerrostalo.
21
Kauppa­puistikon seuraavasta kerrostalosta en tiedä, kuuluuko se tälle tontille. Sen liikkeitä ovat Vaasan kello Oy-Vasa Ur Ab ja Kappa-Fatima.
Ajurinkadun (ent. Ajomiehenkatu) kulmaan päättyvässä rakennuksessa oli Lindroosin kenkäkorjaamo (nykyisin Hammarströmin ateljee), Vaasan Jäätelöbaari (Kronqvistin ensimmäinen baari).
Jäätelöbaarissa riesana olivat kaverit, jotka olivat keksineet keinon raha-automaattipelien (pajatsojen) tyhjentämiseen. Herätyskellon jousesta saatu pätkä työnnettiin raha-aukosta ohjaamaan kolikko putoamaan siihen aukkoon, joka antoi rahat. Näin menetellen, tyhjättiin aukko toisensa jälkeen. Tätä jatkettiin, kunnes henkilökunta huomasi epätavallisen paljon kilinää rahojen tippuessa voittokaukaloon. Silloin tuli kavereille kiire. Talossa on toiminut myös aikaisemmassa vaiheessa Tuomen osto-ja myyntilliike.
Pihalta oli käynti yläkerran asuntoon, jota hallitsi leipuri Aaltonen, vaimo Maija ja poika Pekka sekä tytär Pirkko. Isä ja Pekka hoitivat leipomoa, joka sijaitsi Kellosepänkadun (ent. Uusikatu) mäessä, nro 20 kellarikerroksessa. Eckerman ajoi leipomon tuotteet hevosella myymälään ”Askon taloon”. Hevoskuljetus oli myös muille asiakkaille, kuten Vaskiluodon satamakahvilaan. Kahvilan päivätilaus oli 200 viineriä. Meidän poikien kesähomma oli vuoroviikoin toimittaa käsikärrykuorma Kauppahallin pihaan Aaltosen myymälän takaovelle. Päivän toinen urakka oli kantaa kuutio halkoja pihalta paistinuunien viereen. Ensimmäinen leipuri tuli aamuyöstä lämmittämään uunit. Mestari Aaltosen ohje meille oli, että syökää täällä niin paljon kuin haluatte, mutta kadulla kuormasta ei saa ottaa. Tätä hommaa tein kesällä 1946, viikko töissä, toinen vapaata. Teimme töitä kahden pojan ryhmissä. Leipomo toimitti myös yksityisille tilauksesta kakkuja. Myymälässä otettiin tilaukset vastaan. Tuotteet olivat yhden, kahden tai kolmen munan kakkuja. Tilaajan tuli toimittaa kanamunat, sokeri ja voi. Nämä raaka-aineet veimme käsikärryn paluukuormana leipomoon. Silloin elettiin vielä korttiaikaa eikä elintarvikkeita ollut vapaasti saatavissa. Asiakkaan tuotteisiin käytettiin kananmunista vain keltuainen ja valkuainen jäivät leipomon hyödyksi marenkeihin.
             
 
« Viimeksi muokattu: 13. 06. 2012 12:12 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #61 : 13. 06. 2012 12:12 »


23
Ajurinkadun ylityksen jälkeen tulee yksikerroksinen rakennus. Kauppapuistikolta oli käynti VK-leipomon myymälään (VK=Vähittäiskauppiaitten leipomo). Leipomo oli Ajurinkadun puolella. Leipomo siirtyi kauppias Heikki Koskelle, joka säilytti VK-leipomo nimen. Kauppapuistikon puolella oli seuraavana Tilanderin paperikauppa, ruotsinkielisten koululaisten ostopaikka (kansakoulu oli vastapäätä), omistaja myyjättärellä oli vaikeuksia suomenkielen kanssa. Suomalaiset tyttölapset kyllä myös käyttivät kauppaa, siellä nimittäin oli hyvä valikoima kiiltokuvia (niitä suloisia enkeleitä liimattavaksi muistokirjoihin). Polkupyöräliike tulee seuraavana ja sen jälkeen Nordinin ruokatavara­kauppa. Sieltä käytiin sotavuosina ostamassa TEPA OY:n valmistamaa puuronkastiketta, sakariinilla maustettua, kuivatusta puolukasta tehtyä jauhoa. Kasteltu sormi painettiin jauhoon ja nuoltiin. Toinen tuote oli kuivatut porkkanaraasteet, nekin maistuivat.
25
Kauppapuistikon varrella oli tupakkatehtaiden varasto puisessa rakennuksessa, joka ulottui Rauhankadun kulmaan. Portista, joka oli aina suljettuna, oli kulku pihalle. Pihalla vartioi talossa asuvan tupakkatehtaan edustaja Salorannan omistama suuri, musta Newfoundlandin koira. Pihasta oli kulku kaksikerroksiseen Rauhankadun suuntaiseen tiilirakennukseen, Oy Lito-Björkell Ab:n painotaloon. Konttori ja suunnittelu kuitenkin olivat Kauppapuistikon rakennuksessa. Kiinteistöt nrot 23 ja 25 on purettu ja uudet kerrostalot rakennettu tilalle.Tässä kiinteistössä on toimnut myös Ab Fram ennen muuttoaan Kauppapuist.10:een.
27
Rauhankadun ylittämisen jälkeen ollaan Stolpen kiinteistössä. Stolpella oli ruokatavara­kauppa ja pieni leipomo tässä kiinteistössä, kulku kauppaan oli Kauppapuistikon puolelta. Stolpet luonnollisesti asuivat talossa ja vuokralaisina olivat ainakin Wegeliukset, isä Oiva oli hammasteknikko ja taidemaalari, hän harrasti myös viulunsoittoa. Poika Aarno oli perinyt musikaalisuuden lahjat, hän soitti tanssiorkestereissa bassoa. Tytär harrasti taitoluistelua, hän herätti huomiota Hietalahdessa soittoiltoina, esiintymällä taitoluistelu­asussa. Me muut, niin tytöt kuin pojat, luistelimme hiihtohousuissa. Kiinteistön paikalle on rakennettu kerrostalo. Talonmiehenä oli Ole Stolpe, VIFK:n jää- ja jalkapallo-joukkueen huippuja. Hänellä oli näyttöä myös maajoukkue­tasolta molemmissa lajeissa.
Kauppapuistikon jouluvaloja 2008/9

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #62 : 13. 06. 2012 16:04 »


29
Kerrostalon liikkeitä olivat Andelslaget Korsholmin maito- ja ruokakauppa, molempiin erilliset sisäänkäynnit. Kauppaa piti ensin Reipakka niminen .Pohjanmaan Lihan myymälä sekä pieni Lilli Ekholmin paperikauppa, joka erikoistui postimerkkien myyntiin. Tähän kiinteistöön liittyy kiinteästi suojeltu puu­rakennus. Siitä on kiistelty vuosikaudet ja nyt se saadaan osittain purkaa uuden tieltä. Kirvesmiehenkadun puolelle on jätettävä vanhaa osaa. Tässä puurakennuksessa on ollut monenlaista liikettä. Vuosikausia ikkunat olivat verhojen peittämiä, ilmeisesti vain asuntona. Viimeksi liikehuoneistossa on toiminut antiikkiliike.

31
Jatketaan kadun yli, kiinteistössä on Kirvesmiehenkadun puolella Apostolinen Usko -nimisen yhdistyksen seurakuntasali, se oli koulusalimme jonkin aikaa sotavuosina. Pulpetteja ei ollut, virsikirjahylly penkin takana toimi kirjoitusalustana. Viimeinen kansakoululuokkasalini oli rukoushuoneen sali, Kirkkopuistikko 10. Sinne oli raivattu etuosaan tilat pulpettiriveille. Kolmannen ja neljännen luokkieni opettajalla, nti Alho­niemellä on täytynyt olla työ ja tuska huolehtiessaan meistä ja tarpeistamme. Kauppapuistikon puolella oli kaksi liikehuoneistoa. Ensimmäisessä oli kampaamo ja toisessa Näsman & Näsmanin polkupyöräliike, kokoomo ja korjaamo. Muilta osin talo oli vain asuinkäytössä.



Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #63 : 13. 06. 2012 16:04 »


Kiinteistö 33 kuvattuna Korsholmanpuistikon kulmalta kaupunkiin päin
33
Kolmikerroksisessa kiviosassa on ollut vain Aarne Aaltosen leipomo ja myymälä. Muilta osin talo on asuinkäytössä. Entisiä asukkaita olivat mm. Heiniöt (vaatetusalan liikkeen omistajat), Agronomi Ingmar Finskas, Valion johtaja. Nykyään liiketilassa toimii antiikkiliike. Sotien aikana, saksalaissotilaiden asuessa Vaasassa, leipomo oli vuokrattu heidän käyttöönsä. Siellä leivottiin formulimput, 4 kpl yhdessä formussa. Limppuniput heitettiin kuorma-autoon leipomon ikkunasta kadun puolella. Me, vieressä tirkistelevät kakarat, odotimme, että heittäjältä lipsahtaisi maahan limppu. Kyllähän niitä tippuikin muutama, enemmän ja vähemmän "vahingossa”. Kiinteistö jatkuu suojeltuna puu­rakennuksena Korsholmanpuistikon kulmaan. Asuntoihin on yksi sisäänkäynti puistikon puolelta ja portti kulkuun pihanpuolen asuntoihin.
35
Tämä tontti oli sodan jälkeen vuosikaudet aidattuna. Aita oli osittain pommituksessa tuhoutuneen kivijalan päällä. Paikalla olleessa talossa oli ollut ruokakauppa. Kaupan ulko-oveen liittyi pariovipuoliskot, niillä suljettiin kauppa iltaisin. Samankaltaiset luukkuovet olivat myös aikaisemmin mainitussa Stolpen kaupassa. Talon edessä oli vossikka-asema ja myöhemmin taksi. Meidän poikien huvia oli ”pudonneen lompakon löytäminen.” Olimme piilossa aidan takana ja lompakko kadulla piilotettuun naruun kiinnitettynä ja löytäjän kumartuessa ottamaan lompakkoa, nykäistiin narusta lompakko pois. Hauskaa oli, kunnes joku, joka oli joutunut saman tempun uhriksi aiemmin, osasi astua maahan piilotetun narun päälle ja homma epäonnistui.  Saatoimme jopa menettää lompakon. Kun lompakko vaihdettiin pakettiin, niin ei ollut niin väliä, vaikka löytö vietiinkin. Paikalle nousi sitten ns. rintamamiestalo, osakkaiksi pääsivät ensisijaisesti rintamamiehet sekä sotalesket. Katutasossa on liikehuoneistoja.

                             


Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #64 : 13. 06. 2012 17:05 »

37
Seuraava kiinteistö käsitti kaksi yksikerroksista puurakennusta, toinen Kauppapuistikon suuntainen ja portin jälkeen toinen Kellosepänkadun (ent. Uusikatu) varrella.
39
Kulman jälkeen asuintalo jossa oli ruoka- ja siirtomaatavarakauppa Smith & Brandt. Kaupasta muistan, että siellä oli tavallinen kakluuni lämmityslaitteena, pintaan oli liimattu Persil pesupulverimainos. Ajurinkadun puolelta oli käynti pihaan ja asuntoihin. Toiviot asuivat tässä talossa. Lapsista muistan Raikon. Rakennus oli pystyssä vielä ainakin 1962, nyt paikalla on kerrostalo. Tässä uudessa talossa ei ole mainittavia liikehuoneistoja.
41
Seuraavaksi tullaan Tiilitehtaankatuun rajoittuvaan kulmatonttiin. Kauppapuistikon puolella yksikerroksinen rakennus, suutarinliike ja Heneliuksen pieni ruokakauppa olivat siinä. Isompi portti oli tämän rakennuksen pohjoispäässä ja eteläpäässä käyntiportti. Kaksikerroksinen asuinrakennus oli Tiilitehtaankadun suuntainen. Lähinnä porttia oli erillinen sisäänkäynti alakerran huoneistoon, siinä toimi aikoinaan kelloseppä Härö. Österbergit, poika Helmer joka teki päivätyönsä L & T:n palveluksessa.  ja Heneliukset, poika Veikko ainakin asuivat tässä talossa. Tämänkin kiinteistön tilalla on nykyaikainen kerrostalo, vain yksi liikehuoneisto on katutasossa.
43
Kadun ylityksen jälkeen tullaan tontille, jossa on kaksi asuinrakennusta, Tiilitehtaan­kadun suuntainen, sen pääty Kauppapuistikolle ja väliin jäävän käyntiportin jälkeen Kauppapuistikon suuntainen rakennus. Tiilitehtaankadun puolelta oli isompi portti ja ulkorakennus, joka oli pohjois/etelä suuntainen tontin rajalla. Tiilitehtaankadun rakennuksessa asuivat mm. Saarelat. Sulo kuuluu kängiin. Tämänkin kiinteistön täyttää nykyisin asuinkerrostalo.
45
Näin on päästy viimeiselle tontille, sekin on kulmatontti ja päättyy Lastenkodinkatuun. Kiinteistön suurehkossa asuinrakennuksessa asuivat ainakin rannikkoradioaseman sähköttäjä Ahonen, hän oli innokas valokuvauksen harrastaja ja tenniksenpelaaja (kenttä naapurissa). Tyttäristä vanhempi oli naimisissa professori Mauri Palomäen kanssa, hänen menehdyttyä, Mauri avioitui nuoremman tyttären, Sirkun kanssa. Sirkun kanssa jaoin kaksoispulpetin aiemmin mainitussa Kirkkopuistikon rukoushuoneessa.
Ylitetään vielä Lastenkodinkatu, Rantamaantie ja Hietalahdenkatu, niin vastassa on Hietalahden tenniskenttä ja vanha urheilukenttä, pesäpallokenttä kesällä ja luistinrata talvella. Vasemmalle jäi pieni puistoalue, nykyään Inkerin puistoksi nimetty. Paikalla on Tanu Mannisen suunnittelema muistomerkki, jota täydentää Tea Helenelundin tyttö­patsas. Se on pystytetty liikenteessä menehtyneiden muistoksi. Tässä puistossa lasketeltiin suksilla pienestä hyppyristä, jonka olimme tehneet rinteeseen. Hietalahdenkatu päättyi silloin Rantamaantiehen, joten ei tarvinnut varoa ketään eikä mitään. Näin on kuljettu Kauppapuistikko päästä päähän sorapintaisia katuja pitkin.
        


 
 
 
       
 
                                 
      













37
Seuraava kiinteistö käsitti kaksi yksikerroksista puurakennusta, toinen Kauppapuistikon suuntainen ja portin jälkeen toinen Kellosepänkadun (ent. Uusikatu) varrella.
39
Kulman jälkeen asuintalo jossa oli ruoka- ja siirtomaatavarakauppa Smith & Brandt. Kaupasta muistan, että siellä oli tavallinen kakluuni lämmityslaitteena, pintaan oli liimattu Persil pesupulverimainos. Ajurinkadun puolelta oli käynti pihaan ja asuntoihin. Toiviot asuivat tässä talossa. Lapsista muistan Raikon. Rakennus oli pystyssä vielä ainakin 1962, nyt paikalla on kerrostalo. Tässä uudessa talossa ei ole mainittavia liikehuoneistoja.
41
Seuraavaksi tullaan Tiilitehtaankatuun rajoittuvaan kulmatonttiin. Kauppapuistikon puolella yksikerroksinen rakennus, suutarinliike ja Heneliuksen pieni ruokakauppa olivat siinä. Isompi portti oli tämän rakennuksen pohjoispäässä ja eteläpäässä käyntiportti. Kaksikerroksinen asuinrakennus oli Tiilitehtaankadun suuntainen. Lähinnä porttia oli erillinen sisäänkäynti alakerran huoneistoon, siinä toimi aikoinaan kelloseppä Härö. Österbergit, poika Helmer joka teki päivätyönsä L & T:n palveluksessa.  ja Heneliukset, poika Veikko ainakin asuivat tässä talossa. Tämänkin kiinteistön tilalla on nykyaikainen kerrostalo, vain yksi liikehuoneisto on katutasossa.
43
Kadun ylityksen jälkeen tullaan tontille, jossa on kaksi asuinrakennusta, Tiilitehtaan­kadun suuntainen, sen pääty Kauppapuistikolle ja väliin jäävän käyntiportin jälkeen Kauppapuistikon suuntainen rakennus. Tiilitehtaankadun puolelta oli isompi portti ja ulkorakennus, joka oli pohjois/etelä suuntainen tontin rajalla. Tiilitehtaankadun rakennuksessa asuivat mm. Saarelat. Sulo kuuluu kängiin. Tämänkin kiinteistön täyttää nykyisin asuinkerrostalo.
45
Näin on päästy viimeiselle tontille, sekin on kulmatontti ja päättyy Lastenkodinkatuun. Kiinteistön suurehkossa asuinrakennuksessa asuivat ainakin rannikkoradioaseman sähköttäjä Ahonen, hän oli innokas valokuvauksen harrastaja ja tenniksenpelaaja (kenttä naapurissa). Tyttäristä vanhempi oli naimisissa professori Mauri Palomäen kanssa, hänen menehdyttyä, Mauri avioitui nuoremman tyttären, Sirkun kanssa. Sirkun kanssa jaoin kaksoispulpetin aiemmin mainitussa Kirkkopuistikon rukoushuoneessa.
Ylitetään vielä Lastenkodinkatu, Rantamaantie ja Hietalahdenkatu, niin vastassa on Hietalahden tenniskenttä ja vanha urheilukenttä, pesäpallokenttä kesällä ja luistinrata talvella. Vasemmalle jäi pieni puistoalue, nykyään Inkerin puistoksi nimetty. Paikalla on Tanu Mannisen suunnittelema muistomerkki, jota täydentää Tea Helenelundin tyttö­patsas. Se on pystytetty liikenteessä menehtyneiden muistoksi. Tässä puistossa lasketeltiin suksilla pienestä hyppyristä, jonka olimme tehneet rinteeseen. Hietalahdenkatu päättyi silloin Rantamaantiehen, joten ei tarvinnut varoa ketään eikä mitään. Näin on kuljettu Kauppapuistikko päästä päähän sorapintaisia katuja pitkin.
  























« Viimeksi muokattu: 13. 06. 2012 17:05 kirjoittanut Veikko Laakso »

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #65 : 14. 06. 2012 08:08 »
Urheilu

Vaasassa oli tunnetusti aikoinaan vahva jalkapallokulttuuri, oli jopa kolme seuraa mestaruussarjassa: VPS, VIFK ja VPV. Me nuoret olimme luonnollisesti innokkaina myös pelaamassa. Meidän tavallisin kenttämme oli ”Osulan” palokatu, sivurajoina olivat ulkorakennukset ja toinen maali oli portti aidassa, joka sulki palokadun, toisen maalin tolpat olivat kaksi kiveä. Nämä pihajoukkueet pelasivat myös keskenään sarjan, Marinin kellosepänliike oli lahjoittanut kiertopalkintopokaalin. Joukkueet pelasivat seitsemän miehisin joukkuein, jalkapallonappulakenkiä ei saanut käyttää. Näitä otteluja pelattiin mm. Hietalahden vanhalla kentällä, jota sarjajoukkueet eivät enää käyttäneet, olihan uusi urheilukenttä jo heidän käytössään. Korttelijoukkueiden nimiä olivat ainakin OPS (Osulan palloseura), SVALAN (Hietalahden ruotsinkielisten porukka). He olivat saaneet hankituksi oikeat pelipaidat, joita koristi pääskysen kuva. Tässä joukkueessa pelasi maalivahtina, aikaisemmin mainitsemani, Lasse Rehn. SIK (Sandvikens idrottsklubb) oli seura, joka myöhemmin rekisteröitiin ja useimmat sarjaotteluita tuomitsevat jalkapallotuomarit liittyivät siihen puolueettomuussyistä. Heitä olivat Folke Nyberg, Erik Palin,”Cuje”Cederberg,”Muffa”Ruohonen, joitakin mainitakseni. Osulan porukasta vain Pekka Sorvari pelasi sarjajoukkueessa, kuten aikaisemmin kerroin. Muiden kaupungin­osien joukkueita olivat ainakin Omakotialueen ja Vöyrinkaupungin joukkueet, joihin pidettiin yhteyttä sarjan merkeissä.
Talvisin luistinrata oli ykköspaikka. Hietalahden kenttää sai päivisin vapaasti käyttää ja oppikoululuokat käyttivätkin tätä mahdollisuutta. Lyseon voimisteluopettaja ”Pätkä” Latvio oli hieman erikoinen näky kentällä, tuomitessaan luokkajoukkueiden ottelua mustassa ulsterissa, luistimet toki jalassa. Ruotsalaisen tyttökoulun naisopettaja ”Jumppa Calle ”Siri Andersen oli taas täysin sporttinen tyyppi, golfhousuineen tuulipuserossa ohjaamassa tyttöjen luistelua.
Luistinradan soittoillat olivat hyvin suosittuja, keskiviikko-, lauantai- ja sunnuntai-iltaisin klo 18.00 – 21.00. Kierrettiin luistinradan keskiosassa ympyrää vastapäivään ja muodostettiin junia, yritettiin toimia niin, että junan joka toinen oli tyttö, siis samaan tapaan kuin paljon myöhemmin muotiin tullutta, letkajenkkaa tansseissa. Radan takaosassa oltiin ”hippasilla” tai niin kuin me sanoimme ”kissaa”. Yksi joukosta joutui kissaksi ja muut pakoon. Kiinnijoutunut joutui sitten avustamaan muiden kiinniotossa, erä päättyi kun kaikki olivat kiinni. Ensiksi kiinnijoutunut oli seuraavan erän kissa, ellei toisin sovittu. Luistinradan viereisen tenniskentän, joka myös oli jäädytetty tanssivien käyttöön, käyttö jäi vähäiseksi ja sen käyttö lopetettiin. Tanssihaluiset kävivät Onkilahden luistinradan soittoilloissa, siellä ei soittoiltoina luisteltu lainkaan. Hietalahden soittoillat päättyivät aina ”Alte Kameraden -Vanhat Toverit”-marssiin. Muutaman kerran talvessa oli myös rusettiluistelut ja ilotulitus. Luistelijoille jaettiin portilla numerolaput, eriväriset pojille ja tytöille. Vaihtokauppaa käytiin, jos oli huomattu, että vastapariksi aiotun numeron haltija ei ollut mieluinen. Tosiasiassa näiden numerolappujen käyttö jäi vähäiseksi huviksi. Luistimemme olivat yleensä ”hokkareita”, kenkäosa pehmeää nahkaa, jäykkyyttä saatiin nahkaremmillä, joka kiristettiin kantapään takaa nilkan yli. Niin sanotut nurmekset olivat jo jääneet pois käytöstä. Nehän olivat vain terät, jotka kiinnitettiin hiihtokenkiin. Ne olivat varsinaisia kenkien rikkojia, repiessään kengän rantit rikki. Tytöillä alkoi jo esiintyä kaunoluistimia, toki vähäisessä määrin. Luistimet käytiin teroittamassa Mekanossa Rantakadulla.
Toinen talvinen laji oli hiihto, sitä harrastimme kovin vähän. Silloinen kaupunginsairaala Hietalahdessa oli aidan ympäröimä, se ulottui vain kulkutautisairaalan taakse. Aidan takainen alue rannan ja aidan välissä, ulottuen lähes nykyisen uimahallin luo, oli mäkinen hiihtomaastomme. Siellä oli hyvä kierrellä ja myös jyrkähköjä laskettelupaikkoja löytyi, ne olivat sairaanhoitajien uimahuoneen lähellä ja niistä laskettiin eteläiselle kaupungin­selälle saakka.
Kesäisin kulutimme aikaamme Gustafsborgin uimarannalla. Miesten uimahuoneelle johti pitkä puulaituri. Uimahuone oli U-mallinen, vasemmalla siivooja/vahtimummon koppi ja pitkä penkki seinustalla vaatteiden vaihtoa varten. Oikealla puolen oli pukukoppeja, ei lukittavia. Viimeisenä rivissä oli uimaopettajan ikkunallinen koppi. Uimaopettajan nimi oli Maskulin. Seura, joka vastasi uimaopetuksesta, oli Vaasan Toverit. Maskulinin varsinainen työpaikka oli Halli Oy:n talonmiehen toimi. Hän piti meille uimakoulua, hiekkarannalla istuen opeteltiin liikkeet rintauintia varten. Vesiharjoitus tapahtui uima­huoneen u-osan keskellä matalassa vedessä. Opetellut taidot testattiin uimakandidaatti­tutkinnon suorittamisella. Vaatimuksia olivat: hyppy uimahuoneen katolta, vaatteet päällä uinti 50 m., selällä kelluminen 25 m., sukellus 10 m. ja vapaauinti 500 m. Seuraavana kesänä uitiin uimamaistereiksi. Matkat huomattavasti pidempiä ja uimahyppy käytiin suorittamassa Hietasaaren uimalan hyppytornista. Uimapromootiot olivat juhlavia tapahtumia, ne tapahtuivat Hietasaaressa. Edeltävänä hommana oli osallistuminen seppelten sitomiseen. Kandidaatit saivat pajunlehväseppeleen ja maisterit tammenlehväsellaisen. Tammen lehdet käytiin hakemassa Asemapuistosta, asema­päällikön luvalla. Promootio tapahtui siten, että seppelöitävät hyppäsivät laiturin päästä mereen ja uivat portaille, jonka päässä seppele painettiin päähän jonkun merkkihenkilön toimesta.
Spray-maaleja ei silloin vielä olut ja vaikka olisikin, niin tuskin niitä olisi käytetty. Meillä sen sijaan lähes jokaisen varusteisiin kuului jonkinlainen puukko, lähinnä taittoveitsi linkkari. Hyvä työkalu, kun piti saada nimikirjaimet kaiverrettua uimahallin seinään tai kaiteeseen. Kyllähän seiniltä löytyi myös isojen poikien tekemiä ”veneitä airoineen ja mastoineen”. Molemmilla uimahuoneilla oli jonkin matkan päässä kauempana, pohjaan ankkuroitu lava sopivan uimamatkan päässä. Myöhemmin saatiin pidemmät laiturin­jatkeet ja uimahuoneiden väliin hirsinen kivillä täytetty korkeampi lava. Näin päästiin myös pitämään pienimuotoisia uimakilpailuja 25 m:n radalla. Emme tienneet mitään kolibakteereista ja niinpä meitä eivät juuri haitanneet kaupungin pääviemärin jätökset, jotka sopivalla tuulella kelluivat eteemme meressä. Saostusaltaat tulivat paljon myöhemmin nykyisen pesäpallokentän kohdalle. Påttin puhdistamosta ei ollut tietoakaan.
Muihin urheilumuotoihin olen lyhyesti viitannut edeltävissä teksteissä. Jääkiekko esimerkiksi teki vasta tuloaan ja se jäi kovin vieraaksi lajiksi.

Viisikymmentäluvulle tultaessa oli vapaa-ajan harrastuksiin tullut mukaan tanssiminen. Kesällä muodissa olivat lavatanssit. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin käytiin Hietalahden lavalla. Tämä lava sijaitsi ”villan” puistossa. Systeemi oli, että lipunmyyntikojusta sai lunastaa kertalippuja yhtä tanssia (orkesteri soitti 2 samanlaista kappaletta) varten. Kahden markan lipulla pääsi pari lavalle. Lava tyhjennettiin aina kahden kappaleen jälkeen. Tämä lava purettiin ja uusi katettu lava tuli uuden urheilukentän taakse, nykyisen Tennis-Centerin paikkeille. Kesän lauantaitanssit tanssittiin Västervikin katetulla lavalla. Lavan omisti ja tanssit järjesti Gerby-Västervik Uf. Alueelle ostettiin liput tien varren kioskista ennen lavaa. Järjestysmies, joka repi liput, oli nimeltään Arvid. Hänen leipätyönsä oli Puuvillan autonkuljettajana, lähinnä ”juoksupojan" tehtäviä. Västervikiin mentiin joko linja-autolla torilta tai usein myös polkupyörillä. Täyteen tupatussa linjurissa oli kyllä tunnelmaa, kun matka taittui mutkaista kylätietä Västervikiin. Rahastajatytölle teki tiukkaa saada perittyä bussimaksut bussin ahtaudessa.. Tanssipaikalla oli aina riittävästi järjestysmiehiä, niin että hiukan liikaa ilolientä ottaneet eivät päässeet lavalle riehumaan. Talvikautena tanssipaikkojen ykkönen oli ”Elva”, Kirjastonkatu 11. Paikkaa hallitsi SKDL, lipunmyynnissä näimme kyllä vilppiä, kun ovimies ei aina repinyt verolippua, vaan otti sen kokonaisena haltuunsa ja palautti kassaan uudelleen myytäväksi. Mehän ei siihen puututtu. Poliisit kävivät aika ajoin tarkistamassa saliin sallitun henkilömäärän luvun, laskemalla kassalla myytyjen lippujen kannoista lukeman. Todellisuudessa salissa oli tietysti paljon enemmän väkeä. Toinen, varsinkin sotilaiden suosiossa ollut tanssipaikka oli vanha Työväentalo Pitkälläkadulla. Se oli Vaasan työväenyhdistyksen (SDP) hallinnassa. Kolmas tanssipaikka oli Arbetets Vänner, se oli Pitkälläkadulla vastapäätä Vaasa-lehden toimitaloa. Tämä paikka oli SFP:n hallinnoima. Meillehän ei näillä puolue omistuksilla ollut mitään merkitystä. Tärkeintä oli hyvä orkesteri, liukas lattia ja ne mieluisimmat tanssitettavat.

Poissa vaasalainen

  • Tästä foorumista
  • Administrator
  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 4517
  • Sukupuoli: Mies
  • Muista käydä Chatissa
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #66 : 14. 06. 2012 08:08 »
Kuka muistaa vielä Västervekin lavan suuren tappelun?  Mikäli oikein muistan niin, yksi tappelun alkuunpanijoista oli nykyisin Pirttikylässä antiikkikauppaa pitävä Oiva Lehtonen.
Tämä sivusto täytti 8 vuotta 1. helmikuuta 2013.  Ylläpidän tätä vapaasta tahdostani.  Tämä on minun tapani osoittaa rakkauteni tätä hienoa kaupunkia kohtaan.

Poissa V Laakso

  • Kokelas
  • *
  • Viestejä: 41
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #67 : 14. 06. 2012 08:08 »


Tässä vielä tuo tutun tanssipaikan kuva.VL

Poissa vaasalainen

  • Tästä foorumista
  • Administrator
  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Viestejä: 4517
  • Sukupuoli: Mies
  • Muista käydä Chatissa
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #68 : 14. 06. 2012 09:09 »
Menin ensimmäisen kerran Elvalle alkutalvesta 1963.  Olin silloin 17 vuotias.  Rohkeutta otin Raastuvankadun ja Hietasaarenkadun kulmassa sijainneesta (Kesti?) ravintolasta, vaikka olin alaikäinen.  Kukaan  ei kysynyt papereita.  Joko samana tai seuraavana vuonna paikassa esiintyi yhtye nimeltä Renegades. 

En pitannut yhtyeen musiikista, mutta tein siitä jutun silloisen maakuntaradion ”Lakeudelta lipottua” ohjelmaan.  Olin aloittanut radio-ohjelmien  tekemisen samana vuonna.

Hauskaa tilanteessa oli, että vaasalaiset nuoret olivat vielä tuolloin hurahtaneet tangoihin ja kotimaiseen iskelmään, siis ainakin vaasalainen työläisnuoriso.

Renegades -yhtyeen menestyskappaleita olivat muun muassa "Cadillac", "Seven Daffodils", "Matelot" sekä "My Heart Must Do the Crying", jonka Danny levytti suomeksi nimellä "Salattu suru". Yhtye esiintyi aina Yhdysvaltain sisällissodan ratsuväen mukaisissa univormuissa  (Wikipedia)
Tämä sivusto täytti 8 vuotta 1. helmikuuta 2013.  Ylläpidän tätä vapaasta tahdostani.  Tämä on minun tapani osoittaa rakkauteni tätä hienoa kaupunkia kohtaan.

Poissa Veikko Laakso

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Viestejä: 436
    • Profiili
Vs: Muistikuvia Vaasasta - Veikko Laakso
« Vastaus #69 : 14. 06. 2012 09:09 »
Kaupankäyntiä

Työurani, jonka olen tehnyt pääasiassa liikealalla, alkoi tukkuliikkeessä, jatkui edustusliikkeessä ja valtakunnallisessa keskusosuusliike Valiossa. Tämä oli elintarvike-alaa. Siirryin sitten rakennustarvikkeiden pariin ja viimeksi rakennustuotantoon.
Vaasahan oli suuri tukkuliikkeiden keskittymä. Alaani olennaisesti kuului olla selvillä näistä, sillä yleensä kaupankäynti vähittäiskaupoissa tapahtui jonkun tukkuliikkeen lukuun. Ruoka-alan laskuttajia olivat Kesko Oy, SOK, Pohjanmaan Kauppiaiden Oy (myöhemmin Pohjanmaa Oy), Kansalliskauppa Oy Sampo, K.W. Wallen, Erikson & Huhta, Berglund & Ylkänen, OTK, Oy Kahvi Komppania Ab (heillä oli myös omia elintarvikemyymälöitä 5 kpl – ACKO-myymälät) sekä Tukku-Tulimaa Oy ( Tulimaa avasi ensimmäisen market-tyyppisen vähittäismyymälän Vaasan Pitsitehtaan kiinteistössä).

Kauppakierros.
Lähdetään kiertämään Vaasan elintarvikeliikkeitä, koetan muistaa mahdollisimman monet nimeltä. Entisen Työväen Osuusliikkeen nimistä käytän uutta Vaasanseutu nimeä, samoin Andelslaget Korsholm'in myymälöistä uudempaa Anva nimeä. Myös entiset Meijeriliike Fritz Staufferin myymälät kulkevat uuden omistajan, Valion, nimisinä. Mainitsen liikkeistä vain nimen

Kotiranta
Kierros alkaa Kustaalantien loppupäästä ja ensimmäisenä on Lempi ja Veikko Saario. Böleläisten hevoset pysähtyivät usein kaupan eteen kaupunkimatkan jälkeen. Saariot olivat innokkaita puutarhan hoitajia ja kesäinen kukkapiha oli Kustaalantien kaunistus. Heillä oli myös kioski avoinna iltaisin ja sunnuntaisin. Seuraavana Neitsytpolun kulmassa Vaasanseutu. Kaupunginkadun kulmassa on Saima Strandell, lihaosasto erikseen kellarikerroksessa. Sinne oli käynti Kaupunginkadun puolelta. Noustaan mäen päälle ja Metsäkadun kulmauksessa, vasemmalla on Vaasanseutu, uudempia myymälöitä, joissa ei enää eroteltu osastoja. Samasta ovesta oli kulku myös postin toimipisteeseen. Talon yläkerrassa oli asuntoja. Tänään talossa toimii päiväkoti. Rajakadun kulmassa oli Taittonen. Virtanen tulee oikealla mäessä vastaan, ylitettyämme Raja- ja Riihikadun. Nuorempi Virtanen jatkoi kaupankäyntiä isänsä jälkeen. Mutta lopetti hyvin pian. Rakennus on edelleen paikalla, muutettuna vain asuinkäyttöön, käynti pihanpuolelta. Tässä vaiheessa tulkoon mainittua, että kaikki yksityiskauppiaat olivat itsenäisiä yrittäjiä, vaikka olivat jonkun, esim. Keskon jäsenasiakkaita, saattoivat silti tehdä kauppaa muidenkin tukkureiden laskutukseen. Seuraavaksi poikkeamme Kujakadun kautta hieman sivuun Heinola nro 2. Palataan Kustaalantielle ja vastaan tulee Boströmin panimoa vastapäätä Ekström. Käännytään taas Bonäsintielle ja kadun päässä törmätään Vaasanseudun vanhempaa mallia olevaan myymälään. Kiinteistössä on useita asuntoja sekä ala- että yläkerrassa. Palataan Kustaalantielle ja Kronantien kulmaan, uudessa liikerakennuksessa on Heinola sekä säästöpankin sivukonttori. Paikalla oli aikaisemmin matala puurakennus Kronantien puolella, siinä aikoinaan pitivät kauppaa Seppelinin sisarukset. Heidän jälkeensä Heinola jatkoi kaupantekoa.


Vetokannas
 Heinola siirtyi myöhemmin tästä uudestakin rakennuksesta ”Pukin kulmaan” raken­nuttamaansa suurempaan kiinteistöön. Tänään tässä huoneistossa toimii Musti ja Mirri, eläintarvike liike. Käymme seuraavaksi Palosaarentien loppupäässä, kaupungin puolella, viimeisessä talossa oli Vaasanseutu, nyttemmin rakennus on purettu. Viereisessä talossa oli pieni Milkan mlä. Meijeriandelslaget Milkaa ei olekaan vielä mainittu. Milkalla oli suuri meijeri Vaasassa ja useita myymälöitä, jotka tulevat myöhemmin vastaan. Milka oli omistajajäsen Enigheten nimisessä ruotsinkielisten meijereiden yhteenliittymässä (vrt. Valio) ja aikanaan merkittävä kilpailija Valiolle. Helsingbyn Osuusmeijeri, joka toimitti aikoinaan maidot Vaasanseudun myymälöihin, ei ollut Enighetenin osakas.