Harmi ettei Karin videointi veneessäni onnistunut kun lähestyttiin lentoonlähtö nopeutta, mä en voi parantaa vakautta kun tuulen armoilla mennään mutta Kari voinee kehittää laitteitaan. Olisitte nähneet kun kiinalainen tyttö nousi seisomaan ja levitti kätensä niinkuin lentämisen merkiksi ja kiljui ilosta, niin paikalla jossa se oli täysin turvallista ja hän kysyi voiko niin tehdä kun ajamme kovaa ja tuli tyyni kohta niin sanoin nyt mutta odota että on vauhtia ettei kaadu kiihdytyksessä. No muutama lisää niin menemme punakarille kuvaamaan sen mystisen kiveen hakatun kuvan ja otamme kertakäyttökrillejä mukaa ja odotamme jos näkisimme merikotkan, tiedän pesintäpaikan ja onneksi saaressa siinä lähellä jossa ei käy kuin syksyllä tyrni puristajat. Emme häiritse ja kotkalle yksi nousu pesästä ei ole paha kun tarkkailee että emme mene lähellekkään vaan poistumme, jos keli hyvä ajamme raippaluodon ympäri ja länsipuolella on satavarma paikka jossa hylkeitä.
Ainakin meillä on hyvin kunnianhimoiset suunnitelmat, mä oon jo nuo kaikki nähnyt että odoten krillausta enemmän ja josko kiinalaisilla olis ideoita muuhunki kuin makkaraan niin Vau. Kari saa syödä makkaraa ku on saanut jo niin usein nauttia Kiinalaisen keittiön herkkuja et nyt on mun vuoro. Aito hymy ja iloisuus on mulle parasta kipulääkettä vaikka olen tilannut Kiinasta semmosen kivimaton joka pannaan hieman lämmitettynä selän päälle ja parantaa kaikki sairaudet.