Tämä nykyinen kokoomuksen vallankasvu alkoi presidentti Urho Kekkosen pois menon jälkeen.
Edessä tuleekin nyt olemaan kovat ajat, jos vasemmistopuolueet jatkavat kokoomuksen nöyristelyä.
nm. Urho on erehtynyt. Kekkosen poismeno ei suinkaan ole vaikuttanut asiaan. Kansalaiset käänsivät selkänsä vasemmistolaisuudelle aivan käytännöllisistä syistä. Kiristyvästä verotaakasta huolimatta, tavallisen kansalaisen asema vain vaikeutui, verotus ulottui yhä pienempiin ansiotuloihin.
Tähän kun päälle vielä kasattiin kolmikantaisen päätöksenteon seurauksena syntynyt taloudellinen romahdus 1990-luvulle tullessa oli selvää että kansalainen hylkää vasemmiston.
Parhaiten tuon tuuulen kääntymisen pystyi hyödyntämään Kokoomus. Keskustakin sai osansa mutta hävisi siinä kun yritti epävarmana istua kahdella tuolilla. Punamullan aika oli mennyttä.
Nyt tilanne on muuttunut siten että tarvitaan maaseutusuomen ja etelän kasvukeskusten taloudellisten ja poliittisten intressien yhteensovittamiseen kykeneviä poliittisia liikkeitä. Tästä kehityksestä riippuu myöskin kuntakentän saneeraaminen hyvin pitkälle. Vapaaehtoisuus saa nyt väistyä, siksi kansalaiset joutuvat pohtimaan, miten ja millaisilla poliittisilla ryhmillä se parhaiten voisi onnistua. Kansalaiset ilmentävät tätä äänestyskäyttäytymisellä.
Perusuomalaisten kannatus kumpuaa lähiöiden turhautuneiden 50-60- miesten vapaa-ajan aktiviteetista. Sitä piisaa niin kauan kunnes työ saadaan taas kannattamaan. Työtä taas ei saada kannattavaksi, jollei tarvittavia rakennemuutoksia kyetä tekemään.
Traagisen tästä tilanteesta tekee se että Perusuomalaiset vastustavat henkeen ja vereen julkisen sektorin saneerauksia, vaatien lisää veroja niin sanotuille rikkaille. Jotka yllättäen ovatkin vain tavallisia pitkiä päiviä tekeviä työläisiä tai pienyrittäjiä. Tästä johtuen tuo tyhjä kupla on nyt alkanut tyhjentyä tyhjästä.
Seuraavissa vaaleissa menestyvät ne, joilla on oikeasti lääkkeitä maaseutusuomen ja etelän kasvukeskusten tasapainoisen kehityksen varmistamiseen oloissa, joissa kansainvälinen rahoituskriisikin asettaa vielä omat lisävaatimuksensa.
Keskustalle, Kokoomukselle ja Kristillisille voi povata menestystä, riippuen siitä miten kukin heistä kykenee uskottavasti lanseeraamaan oman poliittisen ohjelmansa, jonka täytyy ehdottomasti sisältää julkisen sektorin saaneeraamisen. Ilman sitä ei menestystä tule. Kahdella tuolilla ei nytkään selviä. Äänestäjä on temppelinharjalla.
Kaikesta tästä selvitään, mutta vasemmistolaisilla ajatuksilla ei tässä todellisuudessa ole mitään käyttöä. Siksi äänestäjät ovat hylkäämässä muun muassa SDP.n Seuraavat vaalit yllättävätkin toisella tavalla, kun vielä nyt uskotaan. Kansalaiset ovat pohjimmiltaan viisaita ja äänestävät koaliition, joka saa puhtia saneerauksiin, sillä ilman niitä ei selvitä.