Aihe: Vaasan Imago

[Henry Eklund]

Kyllä se oli kuin Turkin euroviisu ilman sanoja eikä mitään yhteyttä Vaasaan, siis se 90% ja kuvista 5% Vaasaa. Kyllä te katsotte kotoista kaupunkiamme ihmeellisten lasien läpi, mulla nousi niskakarvat pystyyn.

[Kari Lajunen]

Nettisurffalilu on kehittävää. Nettivideo voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Kuubalainen elokuvaohjaaja Santiago Alwares sanoi kerran, että ääni (elokuvassa) on 90% koko teoksesta. Niin tässäkin.

Kaikella kunnioituksella.

Ääni todellakin hallitsee ja  saattaa viedä katsojan luulemaan paikan olevan jossain muualla.

Muuten aivan loistavasti, luultavasti Windows movie-makerilla, tehty kuvavideo.

[manteiro]

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/eksoottista-ja-jannittavaa-1.1127232

Niinpä niin, se imago! Toimittaja ei oikein sisäistä, mitä se ruotsalainen imago merkitsee Vaasalle - negatiivista vai positiivista.Tuntuu kuitenkin iloitsevan kovasti Idols-karsinnankin levittämästä ruotsalaisesta imagosta!
Joka tapauksessa pääkirjoitussivun kolumni vahvistaa muualla Suomessa vallalla olevaa käsitystä Vaasasta ruotsinkielisenä kaupunkina - ei ihme, että kysellään, pärjääkö Vaasassa suomen kielellä!

Toisen tappio on toisen voitto - suomalaiset tulevat edelleen kiertämään kaupungin kaukaa. Eksoottiseen ruotsalaiskaupunkiin voi toki tulla opiskelemaan, mutta jäämistä tuskin kukaan etukäteen edes ajattelee. Harjoittelu- ja työpaikat on jo muualta katsottu.

Ei hätiä mitiä, toimittajakin on huomannut, että patsailla puhutaan enimmäkseen ruotsia tai muita maailmalla puhuttuja kymmeniä kieliä! Väkiluku kasvaa, vaikka suomalaiset kaikkoavat kuten Pietarsaaressa. Toimittaja kuitenkin jaksaa iloita, että kun keskustassa sulkee silmänsä - tuntuu kuin olisi ulkomailla! Ruotsissa tai itämailla!

[herkkoo]

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/eksoottista-ja-jannittavaa-1.1127232

Ei hätiä mitiä, toimittajakin on huomannut, että patsailla puhutaan enimmäkseen ruotsia tai muita maailmalla puhuttuja kymmeniä kieliä! Väkiluku kasvaa, vaikka suomalaiset kaikkoavat kuten Pietarsaaressa. Toimittaja kuitenkin jaksaa iloita, että kun keskustassa sulkee silmänsä - tuntuu kuin olisi ulkomailla! Ruotsissa tai itämailla!

"Vaasan maamerkeistä ohjelmassa nähtiin yliopiston lisäksi tori, Strömsö, Vesku Jokinen sekä Raippaluodon silta.
Jälkimmäinen tosin sijaitsee Mustasaaressa, mutta sillä ei ole merkitystä tässä yhteydessä."

Tämä on kai sitä kuuluisaa perusvaasalaista vaatimattomuutta vai mites senyt oli

.

[manteiro]

Yllekirjoittaneelta nimimerkiltä jäi mainitsematta eräs mielenkiintoinen tosiasia: Vaasan asukkaista 70 % on suomenkielisiä - 25% ruotsinkielisiä, väittää ainakin Pohjalaisen toimittaja.
Totta, jos tilastot niin kertovat! Ei kuitenkaan ole kulunut kovinkaan monia vuosia, kun mainitut luvut olivat 75 % suom. - 24% ruots. Että silleen. 

[Heikki Lamminmäki]

Tuorein Tilastokeskuksen 31.12.2010 Vaasan väestöpohjaksi kertoo Suomenkielisiä 41184=69.1%. Ruotsinkielisiä 14669=24,6%.  Muita 3734=6,3%

Uusi tilasto vuodesta 2011 valmistunee huhtikuussa.

[Henry Eklund]

Ja ihan kohta pärjätty suomella 54v, kaksikertaa keskussairaalassa on hoitaja pitänyt vaihtaa ja siinä laitoksessa on ravattu ja oltu öitä eli ihan turhaa sanoa etteikö suomella pärjäisi. Mutta älä mene närpiöön ku ruottalaisetkaan ei ymmärrä mitä ne puhuu.

[herkkoo]

Tuorein Tilastokeskuksen 31.12.2010 Vaasan väestöpohjaksi kertoo Suomenkielisiä 41184=69.1%. Ruotsinkielisiä 14669=24,6%.  Muita 3734=6,3%

Uusi tilasto vuodesta 2011 valmistunee huhtikuussa.

Väestöpako lienee tosiasia

.

[manteiro]

Aamu-tv tänään. Keskustelussa Miapetra Kumpula-Natri (sdp ja svenska.nu) kera Mauri Pekkarisen ja Kimmo Sasin (kok. ja svenska.nu). Tyypillisesti Sasi puolusti kiivaasti Wallinia, Pekkarien moitti ja vaati Wallinia tilille.
Miapetra ei oikein tiennyt, mitä voisi sanoa. Ei sitten varsinaisesta asiasta mitään sanonutkaan.

Mutta sitten loihe rouva lausumaan: Itse tulen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, josta pojat lähtevät VAASASTA Dragsvikiin!

Mitä luulette suomalaisten ajattelevan Vaasasta, kun moista propagandaa levitetään sumeilematta kaupungin ja seudun ruotsalaisuudesta. Tietääkseni Miapetra on käynyt ruotsinkieliset koulut, mutta se ei oikeuta mielestäni levittämään väärää tietoa, joka voi vahingoittaa Vaasaa ja sen imagoa.

Pohjanmaa on sitäpaitsi kaksikielinen eikä ruotsinkielinen, kuten Miapetra väittää. Lisäksi leijonanosa Vaasaan pojista lähtee muualle kuin Dragsvikiin varusmiespalvelukseen.
Poliitikkojen olisi syytä tunnistaa totuus ja pysyä siinä!

 

[Jorma Kivimäki]

Manteiro on jälleen kerran menettänyt kyvyn arvioida keskustelua, kielifanaatikkona kun kiinnittää huomion ihan epäolennaisiin asioihin.

-   Keskustelua käytiin alussa nimenomaan Dragsvik päätöksestä ja ministeri Wallinin poliittisesta ohjauksesta, ei mistään muusta. Ei silloin keskustella leijonanosasta, joka menee inttiin muualle kuin Dragsvikiin. Ei myöskään maakunta Pohjanmaan kielijakaumasta, koska keskustelu oli rajattu ruotsinkieliseen sotilaskoulutukseen. Vaasan imagon esiin tuominen suomalaisuutta korostaen olisi näin vakavan keskustelun aikana olisi ollut täysin typerää, eikä taatusti olisi palvellut Vaasaa.

-   Miapetra Kumpula-Natri aloitti luontevasti kertomalla, että tulee tuolta alueelta (ruotsinkielinen Pohjanmaa), josta poikia lähtee Dragsvikiin myös kotikaupunki Vaasasta. Mielestäni ihan hyvä pointti, jotta TV-katsoja voi ymmärtää, että puhuja tietää mistä puhuu. Manteiro olisi ilmeisesti tässä kohtaa korostanut Vaasan suomenkielisyyttä, jolloin katsojalle olisi tullut käsitys, että on aivan sama mitä Wallin on ruotsinkielisten kohdalta päättänyt. Sitäpaitsi tässä tulee hyvin esiin myös se ristiriita, että suurin osa ruotsinkielisistä asuu Pohjanmaalla, kun taas Dragsvik varuskuntana sijatsee Etelä-Suomessa.

-   Puheenvuorot menivät järjestyksessä Pekkarinen – Sasi – Kumpula-Natri. Väite siitä, ettei Miapetra tiennyt mitä sanoa on täyttä tuubaa, koska hän aloitti alta minuutti ohjelman aloituksesta tuolla kommentilla ja samalla selkeästi kyseenalaisti Wallinin poliittisen ohjauksen. Hallitusohjelman kirjaus siitä, että ruotsinkielinen sotilaskoulutus turvataan, olisi mahdollistanut myös sen toteuttamisen Upinniemessä. Kumpula-Natri otti esiin vertailuksi ihan oikein myös Kauhavan aseman, kuten myös sotilassoittokuntien lakkautukset.

-      Manteiron tiedot eivät pidä paikkaansa myöskään Miapetran koulukielestä. Hän on kyllä käynyt suomenkielistä koulua lukuun ottamatta insinööritutkintoa, joka on suoritettu englanniksi - ei siis ruotsiksi. Nuo tiedot on toki helposti netistäkin saatavilla, joten aika kummallista levittää tuollaista.

-   Kaiken kaikkiaan Miapetra pärjäsi mielestäni oikein hyvin tuossa keskustelussa ja kuka tahansa voi käydä muodostamassa mielipiteensä katselemalla ohjelman Ylen Areenan sivulta. Pääosa keskustelusta käytiin lopulta tulevasta budjettiriihestä ja mahdollisista säästöistä, sekä verotuksesta.

http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1486750

[Heikki Lamminmäki]

Mielestäni puolustuvoimien uudistus pitää ottaa maanpuollustus näkökulmasta ja varuskuntien sijoittelun  näkökulmalta huomioon.  Vaikka varusmiesten palveluaikaa on lyhennetty huomattavasti vuosikymmenten saatossa, niin varuskuntien sijoittumisella Suomen kartalle on suuri merkitys, niin maanpuolustuksellisesti, kuin varusmiesten vaapaa-ajan liikkumisen näkökulmasta katsottuna.

Pohjanmaan näkökulma on täysin jätetty seläntaakse.  Olisi voinut uskoa, että Wallin huolehtisi Pohjanmaan maanpuolustushenken säilymisen ja erityisesti ruotsinkielisten nuorten varusmiespalvelujen parantamisen lähtökohdasta käsin.

Dragsvik on ollut useaan otteeseen uudistustoimien alla.  Viimeksi kun Rannikkopatteristo siirrettiin Vaasasta pois.  Silloin kantava perustelu oli Pohjanmaan ruotsinkielisten suurin osuus Dragvikiin  Pohjanmaalta olevista varusmiehistä.  Säästöjä esimerkiksi olisi syntynyt jokaisesta viikonloppuna käytävästä 8 linja-auton edestakaisesta Dragvikin ja Kokkolan välisestä matkasta.

[manteiro]

Manteiro on jälleen kerran menettänyt kyvyn arvioida keskustelua, kielifanaatikkona kun kiinnittää huomion ihan epäolennaisiin asioihin.
-----   Miapetra Kumpula-Natri aloitti luontevasti kertomalla, että tulee tuolta alueelta (ruotsinkielinen Pohjanmaa), josta poikia lähtee Dragsvikiin myös kotikaupunki Vaasasta. Mielestäni ihan hyvä pointti, jotta TV-katsoja voi ymmärtää, että puhuja tietää mistä puhuu. Manteiro olisi ilmeisesti tässä kohtaa korostanut Vaasan suomenkielisyyttä, jolloin katsojalle olisi tullut käsitys, että on aivan sama mitä Wallin on ruotsinkielisten kohdalta päättänyt. Sitäpaitsi tässä tulee hyvin esiin myös se ristiriita, että suurin osa ruotsinkielisistä asuu Pohjanmaalla, kun taas Dragsvik varuskuntana sijatsee Etelä-Suomessa.
-----   Väite siitä, ettei Miapetra tiennyt mitä sanoa on täyttä tuubaa,

Luulempa, etten ole sen fanaattisempi äidinkieleni puolesta kuin ruotsinkieleisetkään omastaan. Sitävastoin Jorman fanaattisuus ruotsin puolesta herättää kummastusta.
Kyllä todelliset kielifanaatikot asuvat sentään ärkkopeessä, onhan sentään hyvä joskus jonkun kyseenalaistaa tuo kaikenkattava kielipolitikointi.
Miapetrasta tiehän, että tuo kovaääninen kansaedustaja toimii vahvan ruotsalaisuuden puolesta taistelevassa SVENSKA:NU-organisaatiossa - miksi? Eikö RKP muka pysty huolehtimaan suomenruotsalaisten edunvalvonnasta? (Suomi koulukielenään yllätti.)
Vielä tuosta Vaasan negatiivisesta imagosta muualla Suomessa, jonka ruotsalaisuutta Miapetra korosti. Yllekirjoittaneen vahvennettu teksti pitää paikkansa, valitettavasti!

[Jorma Kivimäki]

Luulempa, etten ole sen fanaattisempi äidinkieleni puolesta kuin ruotsinkieleisetkään omastaan. Sitävastoin Jorman fanaattisuus ruotsin puolesta herättää kummastusta.
Kyllä todelliset kielifanaatikot asuvat sentään ärkkopeessä, onhan sentään hyvä joskus jonkun kyseenalaistaa tuo kaikenkattava kielipolitikointi.
Miapetrasta tiehän, että tuo kovaääninen kansaedustaja toimii vahvan ruotsalaisuuden puolesta taistelevassa SVENSKA:NU-organisaatiossa - miksi? Eikö RKP muka pysty huolehtimaan suomenruotsalaisten edunvalvonnasta? (Suomi koulukielenään yllätti.)
Vielä tuosta Vaasan negatiivisesta imagosta muualla Suomessa, jonka ruotsalaisuutta Miapetra korosti. Yllekirjoittaneen vahvennettu teksti pitää paikkansa, valitettavasti!

Et tosiaan juurikaan puolusta suomenkieltä, mutta olet sairaalloisen kiihkeästi ruotsinkieltä ja ruotsinkielisiä vastaan. Jopa niin, ettet pysty kiihkoinesi erottamaan metsää puilta.

Tässäkin asiassa, missä Miapetra Kumpula-Natri itse asiassa oli hyvin kriittinen Wallinin toimintaan, sinä puhut aidanseipäästä eli yksittäistä sanaparista (ruotsinkielinen Pohjanmaa), etkä itse asiasta eli ministeri Wallinin toiminnasta. Totta ihmeessä Dragsvikin yhteydessä puhutaan ruotsinkielisestä Pohjanmaasta, ei siellä suomenkieliset palvele.

Pidän sinua kirjoitustesi perusteella kielifanaatikkona ja sinä vastavetona nimeät minut fanaattiseksi ruotsinkielen kannattajaksi. Mennään nyt kuitenkin tosiasioihin. En ole koskaan kirjoittanut tänne ainuttakaan ruotsinkielen aseman tärkeyttä korostavaa kirjoitusta. Joskus olen toki vaatinut pysymistä tosiasioissa. Mutta entä sinä manteiro, montako kirjoitusta sinulta ylipäätään on täällä muusta kuin ruotsinkielen tai RKP: n arvostelusta ? Ei todellakaan montaa, joten ohjelmajulistuksesi on tullut varsin selväksi.

[Risto Helin]

Saattaisi tuo Vaasan imago hieman kirkastua jos nuo joka kevät ilmestyvät rutaleet häädettäisiin pois kaupunkikuvasta, tänään noita pimputtajia oli kaksikin kappaletta kauppojen edessä keskustassa.

[Kari Lajunen]

Saattaisi tuo Vaasan imago hieman kirkastua jos nuo joka kevät ilmestyvät rutaleet häädettäisiin pois kaupunkikuvasta, tänään noita pimputtajia oli kaksikin kappaletta kauppojen edessä keskustassa.

Rutaleet?  Tarkoitatko katusoittajia?  Mutta nehän ovat kiva piristys.

[sähköjänis]

Vaasan imagosta sen verran, että Vaasan paras tuote on Sport.

[Kari Lajunen]

Vaasan imagosta sen verran, että Vaasan paras tuote on Sport.

Tästä oli jotain puhetta aiemmin, että mistä Vaasa tunnetaan.  Sport ei tullut kymmenen
ensimmäisen mukana tai mahtui juuri ja juuri siihen.

[manteiro]

------ Totta ihmeessä Dragsvikin yhteydessä puhutaan ruotsinkielisestä Pohjanmaasta, ei siellä suomenkieliset palvele.

Pakko tuohon jorman lepertelyyn on puuttua, kun ei mies tajua kaksikielisyyden merkitystä.
No yritetään nyt sitten valistaa: Korsnäs on riuotsinkielinen (virallisesti) kunta, koska sikäläinen väki koostuu lähes sataprosenttisesti ruotsinkielisistä! Apsoluuttinen fakta, kuten pääministeri lausui Wallinin totuudesta.
Pohjanmaa maakunta on kaksikielinen, eikä ruotsinkielinen, kuten kielikiihkoilijat yrittävät suomalaisten tietoisuutta manipuloida. Pohjanmaalla on niukka ruotsalaisenemmistö, joten kysynpäs nyt Jormalta, onko oikein puhua ruotsinkielisestä vai kaksikielisestä Pohjanmaasta?
Valitettavasti käytäntö on ruotsinkielisten teksteissä puhua johdattelevasti ja valheellisesti ruotsinkielisestä Pohjanmaasta. Voin kuitenkin lohduttaa jälleen toistuvasti Jormaa - en vihaa ruotsinkielisiä enkä ruotsinkieltä. En kuitenkaan voi napisematta hyväksyä Rkp:n edunvalvonnan diktatoorisia tavoitteita, enkä heidän vasallejaan. Ruotsalaisen imagon liioittelu on vahingollista Vaasalle ja koko maakunnalle. Taas apsoluuttinen fakta! (Viittaan edelliseen viestiini, jos jokuta muuta, kuin Jormaa sattuisi kiinnostamaan)
Rkp:tä äänestää sitäpaisti "vain" 70% ruotsinkielisistä!

[Hakala]

Lähes 27 vuotta sitten muutin työn perässä Vaasasta Loviisaan. Olin ollut työhaastattelussa ja ko. haastattelu käytiin suomenkielellä. Koska kysymyksessä oli kaupungin virka ja Loviisan kielisuhdeprosentit olivat tuolloin noin 60 – 40 suomenkielisten eduksi oletin, että myös ruotsinkielentaitoni olisi tavalla tai toisella testattu. Näin ei tehty ja minut valittiin hakemaani virkaan. Kun myöhemmin koetin tiedustella, miksi niinkin ruotsinkielisessä kaupungissa ei ruotsinkielen taitoon kiinnitetty sen enempää huomiota, sain vastaukseksi, että sinähän tulit Vaasasta.
Nyt, vuosien jälkeen, jo eläkeläisenä olen huomannut, että Vaasan imago vahvasti ruotsinkielisenä kaupunkina ei vuosikymmenien saatossa ole muuttunut. Vielä viime kesänä eräs suomenkielinen puolituttu oli lähdössä lomalle Vaasaan ja kysyi, pärjääkö siellä suomeksi ilman sanakirjaa.

[sähköjänis]

[Sport ei tullut kymmenen ensimmäisen mukana tai mahtui juuri ja juuri siihen.

Vähän tiedät. Käy joskus Vaasan ulkopuolella.

Päättäjät, urheilurakentamisen prioriteettilista uusiksi ja näkyvyys paranee taas

[jali]

Sama tuli minulla mieleen Sportista pääasiassa jutustellut vieraissa kaupungeissa.

[Jorma Kivimäki]

Pakko tuohon jorman lepertelyyn on puuttua, kun ei mies tajua kaksikielisyyden merkitystä.
No yritetään nyt sitten valistaa: Korsnäs on riuotsinkielinen (virallisesti) kunta, koska sikäläinen väki koostuu lähes sataprosenttisesti ruotsinkielisistä! Apsoluuttinen fakta, kuten pääministeri lausui Wallinin totuudesta.
Pohjanmaa maakunta on kaksikielinen, eikä ruotsinkielinen, kuten kielikiihkoilijat yrittävät suomalaisten tietoisuutta manipuloida. Pohjanmaalla on niukka ruotsalaisenemmistö, joten kysynpäs nyt Jormalta, onko oikein puhua ruotsinkielisestä vai kaksikielisestä Pohjanmaasta?
Valitettavasti käytäntö on ruotsinkielisten teksteissä puhua johdattelevasti ja valheellisesti ruotsinkielisestä Pohjanmaasta. Voin kuitenkin lohduttaa jälleen toistuvasti Jormaa - en vihaa ruotsinkielisiä enkä ruotsinkieltä. En kuitenkaan voi napisematta hyväksyä Rkp:n edunvalvonnan diktatoorisia tavoitteita, enkä heidän vasallejaan. Ruotsalaisen imagon liioittelu on vahingollista Vaasalle ja koko maakunnalle. Taas apsoluuttinen fakta! (Viittaan edelliseen viestiini, jos jokuta muuta, kuin Jormaa sattuisi kiinnostamaan)
Rkp:tä äänestää sitäpaisti "vain" 70% ruotsinkielisistä!

Tietysti pitää puhua kaksikielisestä Pohjanmaasta, jos maakunnasta maakuntana puhutaan.  Vaasasta puhuttaessa on jopa syytä korostaa reilua suomenkielistä enemmistöä. Näin sen takia, että muualla on Vaasan kielijakaumasta vääristynyt käsitys.

Sen sijaan jos puhutaan ruotsinkielisen varuskunnan (Draksvik) vaikutuksesta täkäläisiin varusmiehiin, puhutaan ruotsinkielisistä nuorista miehistä. Sama asia jos puhutaan suomenkielisen Kauhavan varuskunnan lakkauttamisesta, ei todellakaan tarvitse korostaa maakunnan kaksikielisyyttä. Silloin puhutaan suomenkielisistä.

Valitettavasti manteiro vain näkee joka ikisen asian vain kielikysymyksenä.  Vieläpä niin, että jos suomenkieliset joskus sattuvat olemaan RKP: n kanssa samaa mieltä, ovat he RKP: n vasalleja.  Toivoton asenne.

[manteiro]

Pitäiskö vielä kerran jaksaa valistaa tuota Jormaa?

Pohjanmaa on kaksikielinen (suomi ja ruotsi) - Pohjanmaa ei ole ruotsinkielinen! Rantamaakunta on toki pieneltä enemmistöltään ruotsinkielinen. Apsoluuttinen fakta, jota eivät walliinit ja vasallit muuksi voi muuttaa!
Vaasakin on kaksikielinen, vaikkakin suuri, suuri enemmistö on suomalaisia!

Enbuskestakin (svenska.nu:n varapuheenjohtaja) tuli niin ruotsalainen niin ruotsalainen, kun pääsi bättrempiin naimisiin. 

[herkkoo]

.

Svenska nu-valtuuskunta

nätverk för svenska språket och kulturen i Finland
ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa

27.6.2011

Valtuuskunnan jäsenet

1.  Lipponen Paavo, Svenska nu -verkoston puheenjohtaja ja suojelija

2.   Enbuske Tuomas, toimittaja, Yle/ Van Der Media, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja

3.   Lonka Kirsti, professori, Helsingin yliopisto, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja

4.  Wetterstrand Maria, kansanedustaja, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja

5.  Aho Esko, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu, Nokia

6.   Dalborg Hans, KTT

7.   Enestam Jan-Erik, johtaja, Pohjoismaiden neuvosto

8.   Engman Max, professori, Åbo Akademi

9.   Erkko Aatos, ministeri

10. Gestrin Christina, kansanedustaja, Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP

11. Hahn-Englund Annika, johtaja, Pohjoismaat-Baltia-ryhmä, Utrikesdepartementet

12. Helenius Harry, Suomen Ruotsin suurlähettiläs

13. Helle Minna, edunvalvontajohtaja, Akava

14. Hetemaj Fatbardhe

15. Ikäheimo Johanna, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy

16. Isohookana-Asunmaa Tytti, VTT, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto

17. Klinge Matti, professori emeritus

18. Koivunen Anu, yliopistonlehtori, Tukholman yliopisto

19. Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö

20. Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen Puolue SDP

21. Kunnas Kaj, toimittaja, YLE Sport

22. Lankinen Timo, pääjohtaja, Opetushallitus

23. Lehto-Häggroth Elina, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa

24. Liksom Rosa, taiteilija ja kirjailija

25. Lindroos Kirsi, opetusneuvos, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä, Pariisi

26. Lumio Markku, varatuomari

27. Lundström Nina, kansanedustaja, Folkpartiet

28. Molander, Johan, Ruotsin Suomen suurlähettiläs

29. Myllyvirta Jyrki, kaupunginjohtaja, Lahti

30. Mäkelä Jukka, kaupunginjohtaja, Espoo

31. Ojala Outi, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Vasemmistoliitto

32. Okkonen Jaakko, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

33. Pukkinen Mikko, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

34. Raivio Kari, kansleri emeritus

35. Ralph Bo, professori, Göteborgin yliopisto

36. Rembe Annika, pääjohtaja, Svenska institutet

37. Ryynänen Mirja, FM

38. Sasi Kimmo, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja

39. Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki

40. Seikku Kai, KTM

41. Selin Ann, puheenjohtaja, Palvelualojen Ammattiliitto PAM

42. Siimes Suvi-Anne, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry

43. Skog Harri, kansliapäällikkö, Opetusministeriö

44. Stenbäck Pär, ministeri, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja

45. Takala Sauli, tutkijaprofessori emeritus

46. Tolppanen Ari, toimitusjohtaja, CapMan

47. Torstila Pertti, valtiosihteeri, UM

48. Wallenius Mats, rahastonjohtaja, Kulturfonden för Sverige och Finland

49. Varantola Krista, rehtori, Tampereen yliopisto

50. Wetterqvist Fredrik, kanslianeuvos, Ruotsin ulkoasiainministeriö

http://www.svenskanu.fi/viewpage-fin.php?id=3

http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_4

.

[Heikki Lamminmäki]

Vaasan kaupunginvaltuuston juhlapäätös 10.01.2000, josta on alkanut kaupungissa versomaan tieto, että Vaasan kaupunginvaltuuston 125  vuosijuhlakokouksen päätös olisi ollut musiikkitalon rakentamispäätös.  Näin ei silloin päätetty, vaan päätös oli periaatepäätös, joka sisälsi hankkeen laajan selvitystyön edellytyksen, paikasta, koosta, kustannuksista ja käyttökuluista.  Jos Vaasassa on joku toimielin päätöksen musiikkitalon rakentamisesta tehnyt, niin se on tehty ilman toimivaltaa.

Kaupungin suunnittelutoimi on kaavoittanut Musiikkitalon Palosaaren sillankupeeseen vatapäätä Vaasan sähkön entistä voimalaitosta vastapäätä.  Paikka on huonoin mahdollinen, kun lähtökohdaksi otetaan yleisön saavutettavuus, sillä autojen paikoitus tuolle alueelle on jo tänäpäivänä kestämätön. Kaiken kaikkiaan rakentamiskustannukset tämän päivän hinnoilla on karannut Vaasan veronmaksajien maksukyvyn ulkopuolelle.  Lisäksi käyttökulut lankeavat joka vuosi maksettaviksi, eikä niihin osallistu naapurikunnat sentilläkään.

[vaasalainen]

Olemme monasti vaimon kanssa lenkillä monitoimiviheriön ympäri keskustelleet, että Silverian rakenmnus olisi periaatteessa hyvä pohja musiikkitalon kehittämiselle.  Se on jopa musiikkitalon näköinaen perusratkaisu ja parkkiatilaa on helppo lisätä.

Maailmanlaajuinen arkkitehtootoninen ja toiminnallinen ratkaisu saataisiin jos raviradan alueelle rakennettaisiin yhteinen urheilu-musiikki-konferenssi-monitoimirakeannus, jota ympäröi ringin muotoinen parkkialue.

[Heikki Lamminmäki]

Hyvä ja kannatettava näkemys Musiikkitalon käytön laajentamisesta, mutta se vaatiii veronmaksajien laajentamisen työssäkäyntialueen kuntakoon.  Mitkään himmelit eivät tule kysymykseen, sillä niistä kaikista olisi syytä päästä äkkiää eroon, sillä niiden kustannukset paisuvat kuin Teknisentoimen rakennus ja korjaussuunnitelmat.  Tämäkin johtunee ammattitaidon katoamisesta.

[herkkoo]

Suomi24.fi näkyy edelleen viestiketju "Kaksikielisyys tuplaa henkilöstökulut?
20.2. klo 16:21 91



Vaasan kaupungilla on kaksinkertainen määrä työntekijöitä verrattuna samankokoiseen Seinäjokeen. Ero johtuu Vaasan kaksikielisyydestä. Onko kaksikielisyys hyvä peruste tuplahenkilöstölle? Onko isompi henkilöstö kaupunkilaisen etu vai turha menoerä?"

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/22

"Viesti on poistettu."

.

[Heikki Lamminmäki]

Näin Pääsiäisenä sopii kertoa toisen maailmansodan jälkimainingeissa syntynyt juttu, joka nyt ei suoranaisesti kosketa Vaasaa, mutta sopii naapuri Laihian maineeseen. 

Yhdysvaltain kenraali George C Marshall ideoi Yhdysvaltain talousevytyksen sotaa käyneille maille.  Tämä koski myös Suomea.  Yhdysvaltain delekaatio saapui Suomeen vuonna 1947  Pääsiäisen tienoilla ja delekaation matka suuntautui Laihialle.  Vierailu Lankalauvantaina johti siihen, että delekaatiolle tarjottiin Mämmiä.  Tämän johti siihen, että Yhdysvaltoihin sähkötettiin välittömästi sanoma.  Suomi tarvitsee ensimmäisten joukossa Marshall avun, koska täällä syödään ruoka kahteen kertaan.

[Koistinen]

Näin Pääsiäisenä sopii kertoa toisen maailmansodan jälkimainingeissa syntynyt juttu, joka nyt ei suoranaisesti kosketa Vaasaa, mutta sopii naapuri Laihian maineeseen. 

Yhdysvaltain kenraali George C Marshall ideoi Yhdysvaltain talousevytyksen sotaa käyneille maille.  Tämä koski myös Suomea.  Yhdysvaltain delekaatio saapui Suomeen vuonna 1947  Pääsiäisen tienoilla ja delekaation matka suuntautui Laihialle.  Vierailu Lankalauvantaina johti siihen, että delekaatiolle tarjottiin Mämmiä.  Tämän johti siihen, että Yhdysvaltoihin sähkötettiin välittömästi sanoma.  Suomi tarvitsee ensimmäisten joukossa Marshall avun, koska täällä syödään ruoka kahteen kertaan.

Ihan kun tossa jutussa yritettäisiin vähän naljailla laihialaisille,ja siinä samalla pilkata hyvää suomalaista perinneruokaa.No, sellaista se käytös tuppaa olemaan siellä hapansilakkakulttuurin kehdossa.

[vaasalainen]

vaasalaisia.info blogs & news

vaasalaisia.info kaupunkiblogin kanssa toimivan paper.li-palvelun tarkoituksena on nostaa lähinnä Twitterissä esille kaupunkiblogin blogisivun ja foorumin mutta myös kauppatorin ja Vaasapedian ja saada näin enemmän käyttäjiä palveluun.

Toisena, joskaan ei vähäisenä, asiana on nostaa esille vaasalaisia blogeja ja uutisia. Sivuston vakiokohteita tulevat olemaan uutisvälineet Pohjalainen, Vasabladet ja Yle Pohjanmaan uutiset sekä vaasalaisiai.nfon blogijutut ja Vaasapeadiassa julkastut artikkelit. Uusi palvelu päivittyy aamuisin klo. 07.30-08.30.

Tutustu tästä:
http://paper.li/TapioHeikki/1333881892

[Heikki Lamminmäki]

Vaasan kaupungissa on parasta aikaa menossa joka keväinen hiekoitusten poisto.  Tähän käytetään satoja kuutioita elintarvikkeeksi jalostettua vesijohtovettä. Vuosia olen yrittänyt vaikuttaa ja esittää menetelmiä jalostamattoman raakaveden käyttöä katujen puhdistukseen. Esitykset ovat kaikuneet kuuroille korville, vaikka toiminta aiheuttaa ongelmia vesijohtoverkostossa.

On suorataan irvokasta, että elintarvike laatuinen vesijohtovesi huuhdotaan Hulevesiverkoston kautta mereen, vaikka huomattavasti edellulisempaa olisi käyttää jalostamatonta raakavettä tähäntarkoitukseen, koska vielä ei Ympäristöministeriö ole laatinut määräystä Hulevesien puhdistamisesta ennen mereen laskemista.  Tämäkin aika pian koittaa.  Merkejä on jo olemassa.

[Niiskutti]

Vaasan kaupungissa on parasta aikaa menossa joka keväinen hiekoitusten poisto.  Tähän käytetään satoja kuutioita elintarvikkeeksi jalostettua vesijohtovettä. Vuosia olen yrittänyt vaikuttaa ja esittää menetelmiä jalostamattoman raakaveden käyttöä katujen puhdistukseen. Esitykset ovat kaikuneet kuuroille korville, vaikka toiminta aiheuttaa ongelmia vesijohtoverkostossa.

On suorataan irvokasta, että elintarvike laatuinen vesijohtovesi huuhdotaan Hulevesiverkoston kautta mereen, vaikka huomattavasti edellulisempaa olisi käyttää jalostamatonta raakavettä tähäntarkoitukseen, koska vielä ei Ympäristöministeriö ole laatinut määräystä Hulevesien puhdistamisesta ennen mereen laskemista.  Tämäkin aika pian koittaa.  Merkejä on jo olemassa.

Hölmöläisten hommaa ettenkö sanoisi.

[Klaus Berg]

Kuule Heikki, mitä siitäkin tulisi jos kaikenlaista paskavettä merestä tai muusta joesta lorotettaisiin kaupungin kaduille. Siellähän voi tulla mukana muutamia silakoitakin ja ne sitten kuolee kaduille haisten siinä koko kesän ?

(sarkasmi on taitolaji...)

[vaasalainen]

Finland Convention Bureaun tuoreen tilastotiedon mukaan Vaasa on noussut kuudennelle sijalle Suomen suosituimpana paikkana järjestää kansainvälisiä kongresseja.

Lue lisää blogista