Minua neuvotaan ammattilaisten tasolta tekemään "niin ja näin" kun
on kyse videosta. Olen yleensä viitannut kintaalla sillä tiedän tasan
tarkkaan mitä teen ja yleensä olen ohittanut sen vaiheen jota minulle
neuvotaan niin on selvää, että se vähän jopa naurattaa. En naura sille,
että pitäisin ajatusta huonona, vaan sille, että olen jo ohittanut
sen vaiheen ja todennut että se vaihe on parempi jättää pois tai koko
video on vaarassa jäädä tekemättä.
Olen aina siinä tilanteessa jolloin minulla on vaihtoehtona tehdä joko
niin tai näin mutta hintana on se, että video jää tekemättä. Yleensä
joudun käyttämään tätä tekemättä olevaa vaihtoehtoa. Vain noin joka
kolmannella kerralla voin käyttää vaihtoehtoa jonka seuraus on katseltava
video.
Olen jo kaksi viikkoa sitten sopinut haastattelusta tarkastuslautakunnan
puheenjohtajan kanssa mutta toistaiseksi minulla on ollut vain tämä
kakkosvaihtehto, eli video on jäänyt tekemättä.
Juri Kadarin kanssa on sovittu keskusteluvideo ja sitten yhteenvetovideo
kaupunginvaltuutettu Aino Siltasen kanssa. Mikään näistä ei toistaiseksi
ole toteutunut sillä ne ovat ketjussa tarkastuslautakunnan pj, Hokkasen
haastattelun suhteen.
Vasta tänään ensimmäisen kerran kerroin ylläpitäjälle syyn miksi yleensä
viittaan kintaalla hyvältä näyttävällekin vinkille.
Kun videontekijä aloittaa videonsa niin hän löytää erilaisia tehosteita
ja innostuksissaan käyttää niitä kuvitellen videon saavan ammattimaisen
vaikutelman. Siinä on jonkin verran perää mutta kun kikkailut on kikkailtu
niin videontekijä huomaa, että pelkistetty yksinkertainen video on kaikkein
paras. Eli se on samanlainen kuin tv-uutiset tai tv-ohjelma.
Olen tehnyt videoita tietyllä rutiinilla tietyllä kaavalla joka on
opittu aikojen kuluessa ja olen päätynyt pelkistettyyn kaavaan. Eli
samaan kaavaan kuin mitä näette teeveestä vaikka uutisia katsoessanne.
Uutiset alkavat tunnarilla jonka aikana välähtelee liikkuvaa stillkuvaa
tai hyvin lyhyttä videota ja koko tunnari kestää vain 10 sekuntia.
Videoita tehdään katsomista varten. Videon katsoja on tavallinen
teeveenkatsoja. Videon katsoja on harvemmin ammattimainen videontekijä.
Siksi tavallinen katsoja ei näe jos videoon kikkaillaan ammattimaisen
näköisiä kikkailuja. Se mitä katsoja ei näe, ei kannata videoon liittää.
Näitä kikkailuja kun ei muutenkaan saa kuin
korkeintaan minuutiksi videon alkuun sekä kuvanvaihdon siirtymiin.
Minuuttikin on jo liian pitkä
ja tavallinen katsoja voi kyllästyä. Tavallinen katsoja ei osaa eikä
hänen tarvitsekaan osata ammattilaisen kikkailuja.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ammattimaisen kuvauksen kikat
pitäisi unohtaa. Käsikirjoitus pitää olla kunnossa ja kamera ei saa täristä
ja videon pitää sisältää lähikuvaa, erikoislähikuvaa, puolilähikuvaa, kokokuvaa
ja yleiskuvaa. Suojaviivaa ei myöskään saa ylittää paitsi jos kamera
liikkuu sen yli, että katsoja näkee ylityksen.
Tämä tarkoittaa ainoastaan sitä, että liiallinen kikkailu
on toisarvoista ja sitä ei kannata tehdä jos video jäisi sen takia tekemättä.
Tämä kikkailu on se joka vie aikaa mutta antaa liian vähän suhteessa
käytettyyn aikaan.
Video pitää saada kiinnostavaksi ensimmäisen
30 sekunnin aikana. Parkkarin etusivun
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3024-Vaasan_Rompetori_Taeyttyi_22_07_2012.html rompetorivideo on hyvä
esimerkki siitä mihin pyrin. Sen alkukikkailut kestivät 27 sekuntia
kun 30 sekuntia on mielestäni ehdoton yläraja.
Tämä rompetorivideo on mielestäni hyvä kouluvideo. Se sisältää tarvittavan
oleellisen muttei mitään liikaa, mutta hipoo pituudessaan jo ylärajaa joka
on ehdottomasti 10 minuuttia.
Osaan kikkailla vaikka tunnin erilaisilla tehosteilla mutta takaan etten
löydä katsojaa joka jaksaa katsoa loppuun sillä tavallinen katsoja katsoo
asian vuoksi. Hän odottaa herkeämättä sitä asiaa. Teeveessä katsoja
odottaa joko lottonumeroita tai kilpailun tuloksia tai maailman tapahtumia.
Hän tuskin muistaa miten ohjelma alkoi.
