Aihe: Merenkurkun siltayhteys

[Timo Rintamäki]

Valassaarilta Holmönsaarten nokkaan on merimatkaa vain 23 kilometriä. Meren syvyys on noin 25 metriä. Pohja on arvatenkin mutaa ja hiekkaa ja soraa. Maakerroksen paksuutta en tiedä. Sitäkään en tiedä pitäisikö maakerros raivata pois ja tehdä kiinteä yhteys suoraan kallioperän varaan. Oletettavasti mutaan saa pudotella paljon kiviä sillan perustuksiksi. Tuulivoimaloiden mastoja varten pitää tehdä jalustat, jotka on ankkuroitu merenpohjassa olevaan kallioperään. Sitten, kun kivien painuminen mutaan lakkaa voidaan alkaa rakentamaan kiinteätä yhteyttä.

Kiinteä yhteys pitänee rakentaa pohjois-eteläsuuntaisia järeitä halkaisijaltaan kymmenmetrisiä teräsbetonirenkaita pinoamalla, joiden läpi meri pääsee virtaamaan ja kalat kulkemaan. Teräsbetonirenkaiden tukirakenteina toimii tuulivoimaloiden jalustat, joiden väliin betonirenkaat laitetaan. Tuulivoimalan pitänee olla spiraalimallia mieluummin kuin perinteinen potkurimalli. Spiraalin mekaaninen kestävyys lienee suurempi kuin potkurin. Potkuri varmaankin tuottanee enemmän erilaisia haittoja ympäristölle kuin spiraali. Tuulivoimalan maston mahdollista kaatumista tuulessa pitää suunnitella niin, että se tapahtuu hallitusti juuri suunnitellulla tavalla niin ettei se vaurioita pengertietä.

Teräsbetonirenkaiden päälle tehdään betonivalu ja sen päälle pengertie. Pengertiehen pitänee tehdä varmaankin erilaisten rakenteiden kiinnitysmahdollisuuksia. Pengertielle pitänee päästä nousemaan veneestä tai pienestä laivasta. Ehkä helikopterikenttäkin tarvittaneen. Kiinteän yhteyden pitänee olla leveä, että tuulivoimaloiden mastot mahtuu ja kiinteän yhteyden koko matkalle pystyy istuttamaan metsikön tien molemmille puolille tiellä liikkuvien tuulensuojaksi. Laivareiteille tehdään tietysti pääsymahdollisuus laivoille. Aukon kohdalle laitettaneen tieliikenteelle tunneli. Siltaa en avomerelle oikein rakentaisi, tuulet ovat sen verran kovia. Sillat tehtäneen tuulensuojaisemmille saaristoalueille.

[vito]

Valassaarilta Holmönsaarten nokkaan on merimatkaa vain 23 kilometriä. Meren syvyys on noin 25 metriä. Pohja on arvatenkin mutaa ja hiekkaa ja soraa. Maakerroksen paksuutta en tiedä.

Ainakin mitä minä olen laitesukeltanut merellä niin tasaista moreenia on pohja. mutalillua tulee vain näihin poukamiin (mm.sundominlahti) ja monttuihin rannikon eteen. luulen että tuolla aavalla pohja on kantavaa moreenia sekä siirtolohkareita.

olisi hienoa jos tästä menisi silta ruottiin.

[vaasalainen]

Euroopan pohjoisin ulottuvuus geotekniikan kannalta
Olisko tässä mitäöön keskusteluun

http://goo.gl/phoUa

[Henry Eklund]

Tähän en ota kantaa mutta isossa mailmassa on maksu saatu tietulleilla ja siltamaksuilla, liikennettä riittäisi eli maksu henkilö autosta voisi olla hyvinki kohtuullinen ja rekoilta senverran että se oli edullisin tapa niin monta kottikärryä selvää rahaa olis joka ilta. Pakko sen olis itsensä kuolettaa jollain aikajanalla esin 20V, tämä siis tuulisähkön lisäksi. Rekat ja karavaanarit menee sillätävoin kun on edullisin, rekoilla tietty kuljetuksen nopeus vielä päälle kun karavaanarit on lomalla. Olis hyväkuntoisille kiva pyöräilyreitti ja Vaasa myis Valassaari maratonin niin olis eksotiikkaa ja juoksijoilta jää joku miljoona taas meille. En vaan usko hankkeen toteutukseen kun sitä rahaa ei taida olla joten ikuinen pähkäily on edessä.

[Timo Rintamäki]

Olisi paljon helpompaa rakentaa soralle, jonka päällä ei ole mutaa.

Tulipa mieleeni, että voikohan sitä tuulivoimalan mastoa laittaa kiinteän yhteyden tierakenteisiin kiinni. Tuulessa värisevä masto tuottanee värinää rakenteisiin. Ehkä mastot pitää laittaa erilleen omille jalustoilleen.

Karttaa katsoen kiinteän yhteyden rakentaminen näyttää melko helpolta koska saaristoa on kummallakin puolella pitkälle ulkomerelle asti. Oikeastaan suurin este taitaa olla rahoitus. Veronmaksajille lienee vaikea perustella kiinteä yhteys Ruotsin Lappiin. Suomessa ihmeteltiin jo Raippaluodon siltaakin ei minnekään. Uumajan vinkkelistä kiinteän yhteyden rakentaminen lienee järkevämpää koska he saisivat yhteyden mantereelle. Sitten varmaankin tarvittaisiin se ansaintalogiikka, jota etenkin yksityiset rahoittajat varmaankin vaativat.

Kiinteän yhteyden rakentaminen voitaisiin ihan hyvin aloittaa. Projektia tehtäisiin vähän kerrallaan silloin, kun rakennusprojekti saa rahaa. Rakennusprojektin alussa on varmaankin paljon alustavia töitä, jotka voi pysäyttää vaikka vuosiksi ja se ei haittaa mitään. Rakennusprojekti voisi olla korvan takana aina, kun saaristoa kehitetään. Kiinteän yhteyden idea olisi saada ylityspaikka Vaasan kohdalle, joka takaa kaupungin olemassaolon vuosisadoiksi.

Kartoissa paikan nimi on Merenkurkku, mutta sitä ei varmaankaan äännä kiinalainen tai amerikkalainen. Kiinteän yhteyden nimi voisi olla Vaasan silta. Silta olisi nimetty Ruotsin hallitsijasuku Vaasan mukaan. Se sopinee uumajalaisillekin, jotka varmaankin muuten vaatisivat sillan nimeksi Uumajan silta.

[Henry Eklund]

Yksi pikku juttu vielä, olisi paikka johon sopivaa maa ainesta saa ajaa. Ei tehtäiskään lisää rapatuntureita ja kummaltakin puolelta niin eikö se olis tuplavauhtia, meidän EU nössöt pitäisi saada vaatimaan jotain. Onko enkku patonkimaan tunneli tappiolla.

[Timo Rintamäki]

Pikaisesti vilkaisten luulisin, että Englannin kanaalitunneli on kannattanut vuodesta 1999 asti. Tunnelin kautta kuljetettujen tavaratonnien määrä kasvaa joka vuosi 2-4 miljoonaa tonnia. Kuljetusmäärät ovat nyt 20 miljoonaa tonnia.

Tunnelin rakentaminen on teknisesti vaativaa ja kallista. Vaasan kohdalle tehtäisiin maanpäällinen rakenne, jossa tunnelia olisi varmaankin vain laivaväylien alituksissa.

[vaasalainen]

Tälläinen löytyi Dorian sivulta.  Eli aihe on ollut ”tapeetilla” jo 1970-luvulla.
Täältä saataa löytyä muutakin aiheeseen liittyvää.

Doria on digitaalisen aineiston hallintajärjestelmä, joka tarjoaa teknisen alustan digitaalisten kokoelmien säilyttämiselle, kuvailulle ja käyttöön asettamiselle.

Doria on julkaisuarkistosovellus digitaalisille aineistoille, joiden säilymisestä ja käyttöympäristöstä kirjastojen täytyy huolehtia itse. Tällaisia aineistoja syntyy varsinkin korkeakoulujen digitaalisesta julkaisutoiminnasta (muun muassa opinnäytteet) sekä vanhojen kokoelmien digitoinnista.
http://www.doria.fi/»

Merenkurkun siltäyhteys      30/5 1973 Teuvo Lagerstedt/Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton johtaja/Urho Kekkonen/Tasavallan presidentti

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/10955/TMP.objres.747.html?sequence=1

[Timo Rintamäki]

Teuvo Lagerstedt oli huolissaan penkereen vaikutuksesta pohjoispuolelle jäävään osaan Pohjanlahtea. Perämeren vesien vaihtuvuudesta pitää toki huolehtia. Siksi kiinteä yhteys tehtäisiinkin pohjois-eteläsuuntaisia betonirenkaita vaakasuuntaan ja päällekkäin kasaamalla. Sillan läpäisevyydellä estettäisiin myös se, ettei tuulen painama nousuvesi vyöry yli pengertien. Betonirenkaiden pitänee varmaankin olla muutama metri merenpinnan alapuolella, ettei niihin kerry jäätä joka laajentuessaan voisi aiheuttaa betonirenkaisiin halkeamia.

[vito]

tällaisiin mega hankkeisiin pitää poijaat ottaa ameriikasta mallia... hyvä esimerkki on over seas highway..  , se on yhteensä 185km pitkä valtatie joka kulkee 42 sillan yli. ne saaret mitä siellä on niin voitais tehdä merenkurkkuun tekosaariksi joihin vierassatamia ja bensiksiä ja sitten vaikka niitä tuulimyllyjä.

toinen piitkä silta menee muistaakseni sanfransiscon lahden yli.

tässä kuva ensinmainitusta.. eli ei tehtäisikään pengersiltaa vaan tuohon malliin betonisilta niin ituhipeillekkin kelpaa..


ja tässä jäkimmäinen

[21solmua]

Kouhi teetti kaalliin selvityksen konsulteilla Merenkurkun kiinteästä yhteydestä. Se jäi siihen!?

[Eikka]

Teuvo Lagerstedt oli huolissaan penkereen vaikutuksesta pohjoispuolelle jäävään osaan Pohjanlahtea. Perämeren vesien vaihtuvuudesta pitää toki huolehtia. Siksi kiinteä yhteys tehtäisiinkin pohjois-eteläsuuntaisia betonirenkaita vaakasuuntaan ja päällekkäin kasaamalla. Sillan läpäisevyydellä estettäisiin myös se, ettei tuulen painama nousuvesi vyöry yli pengertien. Betonirenkaiden pitänee varmaankin olla muutama metri merenpinnan alapuolella, ettei niihin kerry jäätä joka laajentuessaan voisi aiheuttaa betonirenkaisiin halkeamia.

Merivedessä oleva suola rapauttaa betonia.

Kun nyt siten ei oteta tekijäksi samoja jotka saivat hevosurheilukeskuksen parkkipaikkaan uppoamaan 1,6 miljoonaa. Kyllä tulisi sillalle hintaa.

[vito]

Merivedessä oleva suola rapauttaa betonia.

Jos betoni impregroidaan niin rapautumista ei tapahdu. myös tiesuola rapauttaisi siltoja mikäli niitä ei käsiteltäisi. impregrointi on ihan normaali toimenpide ja lain määräämä mm. kaikille silloille

[vaasalainen]

Bara för att det går att göra...
...så innebär det inte nödvändigtvis att det är en bra idé. Detta visdomsord bör man ta med sig ut i livet och särskilt fundera på när man tex läser om en tänkt bro till Finland. Denna skulle gå mellan Umeå och Vasa, som är den smalaste passagen i Bottenviken.

Jag har hjälpt till lite med planeringen genom att titta på kartan. Som jämförelse är Öresund infällt uppe till höger. Alla de gröna linjerna är broar som skulle behöva byggas.

http://jimmyroq.blogspot.fi/2006/05/bara-fr-att-det-gr-att-gra.html

[vaasalainen]

Tässä muutamia lisälinkkejä aiheaeseen
Kvarkenbron
http://sv.wikipedia.org/wiki/Kvarkenbron

En bro över Kvarken/Sveriges Rigstag
http://www.riksdagen.se/sv/Dokument-Lagar/Forslag/Motioner/En-bro-over-Kvarken_GZ02T257/?text=true

Motion 2012/13:T251
http://www.riksdagen.se/sv/Dokument-Lagar/Forslag/Motioner/En-bro-over-Kvarken_H002T251/?text=true

Regional utveckling genom en fast förbindelse över Kvarken?
http://www.geo.umu.se/digitalAssets/42/42033_kjellbergj.pdf

Hae lisää: bro mellan vasa och umeå, bro över kvarken

[belurisk]

Silta Kemin satamasta Maarianhaminaan lisättynä Pohjanlahden ylittävillä poikkisilloilla rantakaupungista rantakaupunkiin olisi innovatiivisesti upeaa.
Vaihtoehtona voisi olla koko Pohjanlahden täyttäminen Suomen ja Ruotsin kaivoksien louhintajätteillä.
Kalojahan kasvatetaan altaissa ja akvaarioissa.
Maailman luontoperintöalueet tietenkin ovat ohimenevä ilmiö. Kuten ihminenkin.
Kehitys kehittyy...?

[Timo Rintamäki]

Minulle motiivi on säilyttää Vaasan olemassaolo. Uskoisin että, jos ylityspaikka on Vaasan kohdalla niin se takaa Vaasan olemassaolon. Uumajalaisillakin voisi olla sama motiivi. Säilyttää Uumajan olemassaolo. Jos kuitenkin mennään isompiin laskelmiin ja hakemaan rahoittajia niin heille ei voi esittää motiiviksi säilyttää Vaasa ja Uumaja. Vaasan ja Uumajan pitää keksiä rautaista faktaa ja laajempia ulottuvuuksia.

[make]

Timo on oikeassa. Aina maailman historiassa keskeiset rajanylityspaikat ja kauppapaikat ovat kasvaneet ja kukoistaneet. Yhteistyössä Uumajan kanssa seudusta voisi nousta aikamoinen kokonaisuus.

[herkkoo]

.

Uumajassa on vieläkin traumoja venäläisten miehityksestä etten usko sieltä tulevan mitään todellista apua mihinkään siltahankkeeseen

.

[Koistinen]

Jos motiivina on säilyttää Vaasa,niin antaa olla.Liian kalliiksi tulee suomalaiselle veronmaksajalle.Kun ei nykyisiäkään teitä pystytä pitämään kunnossa.

[vito]

..ei mutta se olisikin eeuu -rojekti eeuu-rojekti ja fyrkat tulis sieltä ainakin pääosin

[Pentti Suksi]

Minne on unohtunut nerokas keksintö Vaasan matkailun edistämisestä jota esitteli Kauppalehti 30.5.1986. TVH (Tie- ja vesirarakennuhallitus) rakennusosaston johtaja, rakennusneuvos Antti
Talvitie esitteli idean, jonka pitäisi virkistää Vaasan taloutta ja kauppapolitiikkaa. Talvitie esitti vedenalaisen riippusillan rakentamista Vaasan ja Uumajan välille. Osaamista hänen mielestään kyllä löytyy välittömästi Rauma-Repolan öljynporausteknologiaa muuntaen,sanoi Talvitie.

[herkkoo]

.

Nettiä eli Maailmaa ei ollut olemassa 1986

Siksi ajalta ennen vuotta 1994 on vaikea saada tietoja

EDIT Riippusilta voi olla kuolemaksi

"Pirttikylän siltaturmassa 16. kesäkuuta 1946 riippusillan toinen kannatinvaijeri katkesi kuorma-auton painosta ja auton lavalla olleet runsaat 30 matkustajaa putosivat Närpiönjokeen.

Pirttikylässä, joka on nykyisin Närpiön kaupungin aluetta, tapahtuneessa onnettomuudessa hukkui 7 henkilöä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirttikyl%C3%A4n_siltaturma

.

[make]

juuri niin kuin vito kertoilee. Eihän tuo missään nimessä voisi olla Vaasan ja Uumajan juttu, ei edes Suomen ja Ruotsin (tai Norjan ja Venäjän). Kyllä tuo vaatii EU:n muskeleita. Ja nyt kun Suomi alkaa olla yksi harvoista "AAA-kerholaisista", niin kyllä Suomi voisi myös vaatia hieman enemmän fyrkkaa tähän suuntaan.

[Timo Rintamäki]

Euroopan Unioni käyttää päivässä samanverran rahaa kuin kuluisi kiinteän yhteyden rakentamiseen. Että sikäli Suomen ja Ruotsin vaatimus saada kiinteä yhteys tähän olisi oikeutettu.