”PELASTAKAA VASKILUODON VIHERALUE”
Tällä otsikolla ansioitunut vaasalainen poliitikko ja kuntourheilija Christer Boucht 22.1.1982 Vasabladetissa aloittaa kirjoituksensa ja jatkaa: ”Minulle nimi Vaskiluoto tuo mieleen kaupungin uhanalaisimman viheralueen, joka ilmeisesti lopullisesti tuhoutuu jolleivät kunnalliset virka- ja luottamusmiehet herää.
Etenkin kaupungin keskustassa asuville Vaskiluoto sijainniltaan on erinomainen virkistysalue. Ja näitä ihmisiä on paljon. Kaupungin läntinen ranta-alue, jota Setterberg oli suunnitellut yhtenäiseksi
rantapuistoksi, on pirstottu ja käytetty rakentamiseen. Keskussairaala on täyttänyt lähes koko Kustaanlinnan puiston ja moottoritie on tuhonnut Hietalahden suuren ja rehevän puiston.
Maretaario Vaskiluotoon? Ei, ei missään olosuhteissa. Monta heh- taaria keskeistä metsää kasvavaa aluetta uhrattaisiin maretaariolle, rakennuksille ja valtaville asvaltoiduille pysäköintialueille metsää
kaatamalla.
Katsokaa karttoja vuosilta 1922, 1945 ja 1982. Ne näyttävät Vaski-uodon kehityksen kuudenkymmenen vuoden kuluessa. Kuvat kertovat kaupungin absoluuttisen keskuksen lähellä olevan ja aikanaan koskemattoman viheralueen ryöstöviljelystä. Ei kulu vuottakaan ilman jotain uutta kaupungin rakennussuunnitelmaa Vaskiluotoon. Milloin tämän aiheuttaa jokin kuljetusfirma, milloin huolintaliike tai teollisuus- aitos.
Ei maretaariota, mutta perustakaa sen sijaan Vaskiluoto-yhdistys. Sen tehtäviin kuuluisi haukansilmin seurata Vaskiluodon kehitystä.”
Maretaarion korvasi lopulta muoti-ilmiö, tivoli Wasalandia. Onneksi se sijoitettiin sivuun pienestä yhtenäisestä metsästä. Mutta seuraava uhkatekijä 90-luvun vaihteessa olikin jo kerrostaloalue. Toimintansa lopet- taneen Sokeritehtaan alueen ostanut pankki teetti suunnitelman Musta-
saaressa asuvilla arkkitehtikonsulteilla. Suuri asuntoalue Niemeläntien a Sinisen tien varrella olisi tuhonnut kaupunkilaisten virkistysalueen vielä totaalisemmin kuin jokin maretaario. Alkanut lama pysäytti rakenushankkeet. Sitten seurasi Rantarock. Sinisilmäisesti muutama kaupungin virkamies
ehdotti metsää kaadettavaksi juhlimaan tulleen nuorison telttojen, autojen ja vaunujen alta.
1992 syntyi Bouchtin kymmenen vuotta aikaisemmin ehdottama yhdistys, Kantakaupungin asukasyhdistys.
Kannanotoillamme metsä sillä kertaa säästyi ja teltat mahtuivat muualle.
2004 kerrostaloalue Vaskiluodon ”luonnontilassa säilytettävälle puisto-
alueelle” pompahti jälleen esille. Rakennusliike YIT ja kaupunginhallitus olivat rikkaanmiehen melkeinrantarakentamiseen innostuneita. Muuta-
man viikon aikana syksyllä -04 allekirjoitti yli tuhatkuusisataa kuntopolun
säännöllistä käyttäjää vetoomuksen Vaskiluodon virkistysalueen ja vie-
reisen leirintäalueen säilyttämiseksi. Paperit luovutettiin kj. Lumiolle.
Kantakaupungin asukasyhdistys on jo vuoden -05 lopulla tehnyt kaupungille ehdotuksen ”Kansallisen kaupunkipuiston” perustamiseksi samaan tapaan kuin esim. Hämeenlinnassa. Vaskiluodon metsä olisi osana tätä puistoa. Ehdotuksemme näyttää juuttuneen jonkun virkamiehen pöytä-laatikkoon. Kun virka- ja luottamusmiehet ovat meille vakuutelleet, että lähiaikojen rakentaminen Vaasassa keskittyy mm. asuntomessualueelle, oli ikävä yllätys 20.6.-06 löytää lehdestä taas uutinen Vaskiluodosta. Sen mukaankaupunki edelleen aikoo myydä grynderille tontteja virkistysalueelta.
Lakimuutos, jossa valtio luopui kaavoittamisen kontrollista, on epäon- nistunut. Yhteistä elinympäristöämme voidaan tuhota jonkun pienen ryhmän omaneduntavoittelun pohjalta. Lain perusteluina oli mm. tekopyhästi ”asukkaiden kuuleminen”. Asialla ei ole mitään merkitystä kun
sekä pyydetyt että pyytämättömät lausunnot ja aloitteet menevät v irkamiesten paperikoreihin.
Christer Boucht näyttää jo 24 vuotta sitten tunteneen poliitikkotoverinsa ja aavistaneen tulevatkin juonittelut. Ikävää, että ainoastaan asukkaat – eivät päättäjät – ymmärtävät tämän selväjärkisen miehen sano- man. Jos tuo pieni alue muutetaan kerrostalotonteiksi on menetys kor-
vaamaton tuhansille virkistysalueen käyttäjille.
Nykyiset vaasalaiset voivat muuttaa Etelä-Suomeen, jossa sekä luontoa että kulttuuria löytyy runsaammin.
Asko Halme / kantakaupungin asukas